Maaliskuun mussukat 2011 *Lokakuussa*

Tohon mielialaan vielä: että joskus voi kyllä AIKUISELLAKIN mennä käpy, ja kyllä lasten on ihan hyvä nähdä jotain muutakin kun pelkkää ruusuilla tanssimista :rolleyes: Voihan sitä sitten jälkeen päin pyytää anteeksi käytöstään ja mennä halaamaan. JOO ja tää on vaan mun mielipide :xmas:
 
Huomenta!

Kiukuttelu... No mä olen kyllä sitä mieltä ettei aina voi olla hyvällä päällä ja joskus tekis mieli laittaa koko muu perhe off-asentoon! Miehelle saa kiukutella sillä osasyynsä sillä ainakin meillä on mun huonoihin tuuliin!!! Kenelles sitten jos ei sille? Sille jonka ei tarvitse kärsiä mistään muusta raskauteen liittyvästä kuin raskaana olevan kiukuttelusta!!! On se jo jos pitää sekin "taakka" mieheltä ottaa pois ;).
Pojan kanssa tosin kun alkaa hermot mennä niin siirrän hoitovastuun miehelle ja poistun paikalta. Nyt huomaa kun on väsynyt ja meillä ainakin esikolla on järkyttäviä kiukkukohtauksia niin ei kauaa jaksa. Jotkut päivät on aamusta iltaan joka asiassa kiukuttelua niin kyllä siinä alkaa iltapäivästä olla yks jos toinenkin valmis menettämään hermonsa. Sitten vaan ulos lenkille! Joskus kyllä olen huutanut, katunut ja sitten on halittu kuten Mindikin kirjoitti!!!
Musta se on normaalia ja jos nyt on pakko kärjistää niin näistä perheistä joista on luettu kun puoliso ampuu toisen ja lapsetkin niin naapurit/tuttavathan usein sanoo "niin tasapainoinen ja rauhallinen perhe jossa ei ikinä riidelty"... Pitää siis riidelläkin ettei kaikki kasaannu odottamaan suurta purkausta!!!
Mutta miehen kohtelua en edes kadu tai koe siitä syyllisyyttä :LOL::LOL::LOL:. Muistaapa paremmin pitää vaimonsa tyytyväisenä!

Littledeath: Todennäköisesti sait juuri sellaisen päänpuristuksen ja katseen kuin kuvittelitkin. Ikävää vaan "tuomita" etukäteen, mutta toisaalta taas siellä ne näkee ja kuulee kaikkea. Ehkä ne tädit vähän turtuu ja alkaa käyttäytyä liukuhihnamaisesti. Kyllähän niitä on tapauksia joissa se omena ei ole kauas pudonnut mutta sitten on niitä joissa se lentää kilometrien päähän. Älä turhaan ota murheita jonkun katseista tai ajatuksista. Sinä se itse tiedät miten kauas se omena on pudonnut ja olet se henkilö joka siihen vaikuttaa eniten!!! Onnea asunnosta!!!
 
Täällä supistelee edelleen. Ajoittain todella kipeästikin :( pe-la yönä en saanut edes nukuttua polttavan selkäkivun takia. Myös huonovointisuutta ollut. Tänään piti mennä päiväkotiin töihin mutta eihän siitä mitään olisi tullut, kun jo kaupassa käydessä tulee niin kovat supistukset. Harmittaa tämä tyjän päällä oleminen. Sain taas 2viikkoa lisää sairaslomaa. Lääkäri oli hieman epäilevä raskauden jatkumisen suhteen. Sanoi, että näin aikaisin supistukset voivat viitata siihen että keskenmeno on tulossa. Itkettää ja harmittaa. Täytyy vaan yrittää elää päivä kerrallaan ja muistaa tosissaan levätä :(

marrr ja vauveliini 20+0
 
Neuvolakuulumisia rv 18+3:

Paino: +700g/vko (yhteensä tullut jo 5,5 kg : /)
RR: 135/85
Pissa: puhdas
Hb: 106 (oli viime neuvolassa kk sitten 96, eli tuolla nestemäisellä raudalla jatketaan)
Sydämen syke: 150
Liikkeet: ++

kohdunpohjan korkeutta terkka ei mitannut, mutta tunnusteli ja sanoi korkeimman kohdan olevan hieman navan yläpuolella. Tuo painonnousu hieman itseäni harmittaa, mutta terkka ei ollut siitä mitenkaan huolissaan. Noista supistuksista juteltiin ja nyt pitäis ottaa aika rauhallisesti ettei niitä alkais tulemaan liikaa. Jos alkaa tulla enemmän kuin 10 päivässä niin sit pitää tarkistaa ettei kohdunsuulla tapahdu mitään ikävää muutosta. Seuraava neuvola taas kuukauden kuluttua. Rakenneultra 22.10 ja 4D-ultra 29.10 :heart:

Mulla oli pinna aika kireellä alkuraskaudesta ja siitä sai kyllä mies ja esikoinen oman osansa :| Mutta se oli lähinnä sellaista tiuskimista yms. Raskaudesta huolimatta olen pystynyt hillitsemään itseni vaikka olis kuinka ottanut päähän. Nyt on aika seesteinen ja rauhallinen olo. Tekee mieli sisustaa kotia ja muutenkin touhuta kaikkea.

Sikapiikki otettiin sekä mulle, että pojalle. Kuulutaan molemmat riskiryhmään, joten aika selvää oli, että otetaan se molemmat.

Vauvan potkut tuntuu jo tosi kivasti ja eilen mieskin tunsi potkut ensimmäistä kertaa:heart:

~ miraci ja masuvauva rv 18+3 ~
 
Viimeksi muokattu:
Joku kysyi viikonloppuna täällä mahdollisesta työpaikastani Subwayssa. Joo, Vaasan Subway on kyseessä kyllä. Täältä Mustasaaresta on melko turha ajatella saavansa töitä, kun tuo ruotsinkieli ei kovin sujuvasti luonnistu ja täällä se on aika ehdoton vaatimus. No onneksi Vaasan keskustaankin on vain muutamia kilometrejä :) Tossa äsken soitinkin sille ilmeisesti päällikölle tms., ja kysyin perjantaisesta haastattelustani ja että onko vielä mahdollisuuksia päästä. Lupasi tänään soittaa myöhemmin. Mutta luultavasti torstaina voisi päästä harjoittelemaan! :) Hienoa! Sitten joulukuussa saakin viimeistään mainita äitiyslomasta :D Enäähän ei juuri työt vaikuta äitiyspäivärahaan, ainakaan mulla, mutta tärkeintä on nyt se, että olis jotain tekemistä ja jotain kuulumisia myös kertoa esim. miehelle.

Jotkut taisivat ottaa melko suurena juttuna sen, kun aiemmin mainitsin että myös olen lyönyt mun miestä. Se ehkä kuulostaa pahalta noin sanottuna, mutta siis kyseessä on ollut kaukosäätimellä koppaaminen tai esim. pohkeeseen lyöminen kun olen lattialla istunut itkemässä :D Musta on tullut tosiaan välillä kuin uhmaikäinen lapsi tai välillä kuin pahinkin teini :D Mutta joo, kyllä miehellä tosiaan on ollu usein osansa mun suuttumiseen. Esim. mitä joku mainitsi, niin tuo että jos pyytää jotain tekemään, niin miksi sitä ei voi tehdä heti?? Oon tuon saman kysymyksen miehelle esittänyt varmaan satoja kertoja, eikä se vaan opi. Saa sitten kuunnella huutoa.
 
pinnan palamisesta ihmiset on näköjään tänä päivänä vaan niin pinna piukalla et hoh hoijaa.... kyllä mullakin niitä huonoja päiviä on, mut mun pointti asiassa oli se, et eihän ketään voi alkaa HAUKKUMAAN joka ei ees ole tehny mitään .... Lasten kanssa otan välillä yhteen mutta ei sillon tartte varsin huutaa, väännetään kyllä jos asioista ollaan eri mieltä. Mä olen kuullut haukkumisia ihan riittävästi entisessä liitossa,siks nykyinen puoliso PUHUU mieluummin ensin ne kiperät asiat pois ja minä sille kans.. Ollaan todettu se että aina on muistettava puhua harmitukset pois ettei ne kasaudu ja sit helähtäis...
JA mitä lapsiin tulee, huomaan , et he käyttäytyy välillä samalla tavoin kun eksäni, ja sieltä tulee sitä mua mollaavaa tekstiä helposti. Se tuntuu pahalle, koska oma kasvatukseni kotona aikoinaan oli, että toista EI haukuta. Ääntä voi korottaa, mutta se mitä sanot, voi toisen mieleen tehdä ison loven vaikka kuinka halattais sovinnoks...
Anteeksi pyytäminen on vaikeeta,mutta näin tehdään täälläkin,myös sisarukset toisilleen :)

että ei se elämä ole mitään ruusuilla tanssimista,mutta asiat voidaan hoitaa niin monella eri tavalla..
Kun on elänyt riitaisan suhteen, ja nyt elää riidattomassa, valitsen ehdottomasti jälkimmäisen olevan parempi. Eikä se tarkoita että JOKAISESSA asiassa ollaan samaa mieltä. Meillä kemiat natsaa ja on helppo puhua toiselle vaikka toinen onkin asiassa vahvasti eri mieltä, muttei siitä mitään huutokilpailua tartte tulla, saati sättimistä tai muksismista.......

No, tääkin on vaan MUN mielipide...
 
miehet enkä muuten tajua sitä, että ihan kuin miestä täytyis "rangaista" kun itse on raskaana eikä se mieheltä onnistu.... Mä voin kertoo ainakin muutaman isän kertomana, että he ois niin mieluusti olleen mukana enemmän odotuksessa, jos puoliso ois vaan antanut ja kertonut mitä milläkin viikolla tapahtuu, milloin on ultrat ja neuvolat ja muuta omaan olotilaan liittyvää.. Ja näin se luonto vaan menee et naisen tehtävä tää on. Onhan miehellä omat vastuunsa: auttaa enemmän kotona vallankin raskaissa töissä, (tosin eksäni EI sitä tajunnut pyynnöistäni huolimatta ) monet miehet tekee pitkiä työpäiviä elättääkseen perhettä. Ja miehellä voi olla oikeita ajatuksia ja hän voi olla huolissaan miten se oma kulta jaksaa,varsinkin kun odotusaika ei kaikilla ihan helpommasta päästä sit ole...
Se vaan on harmi että niin kärkkäästi ollaan sanomassa et "mulla on oikeus kiukutella niin saa mieskin osansa raskaudesta"-tyyliin.. mun korvaan ainakin käy, eikä tuu hyvä mieli ollenkaan.... Välillä ite tunnen kyllä et ei mies varmaan ymmärrä tätä milt tuntuu , mut MILLÄ SE TÄYSIN SITÄ VOISIKAAN ymmärtää, kun ei tässä aina itsekää perässä pysy kun kroppa muuttuu ja mieli myllertää...

Just sanoin tossa viikonlopun aluks kaupungilla, kun kassajonossa joku eukkonen päätti tukkia koko jonon, että hienoo varmaan miehen on liikkua tällasen hormoni-hirviön kans kun JOS mä kilahdan sit jossai vaiheessa jollekki toilailevalle, ET EKSÄ TAJUA ET TÄÄL JONOS ON MUITAKI :kieh:
Mies vaan totes: No kuule siinähän kilahdat, ei häntä ainakaa haittaa. Et sit voi vaan mennä ohi ja sanoo kaikille ettei hän ees tunne tota ihmistä joka väkisin hänen seurassa liikkuu ... :LOL:

Mutta en siis mennyt möläyttämään mitään ;) Edelleen painotan, et oishan mullakin tossa tilanteessa ollut se oikeus alkaa toiselle asiakkaalle mesomaan,koska olen raskaana, niin saan kiukutella

Niin.... ei muuta lisättävää, kun edelleen toivotan pitkää pinnaa kaikille... toivon todella, ja voimia teidän puolisoille et ne kaikesta huolimatta teitä jaksaa ;)
 
Moikka!

Flower: Eiks tossa mene asia aika eri urille... Asiakas kaupassa on vähän eri kuin oma mies kotona ;). En mä ainakaan siksi et raivoan miehelle kotona käy naapurin mummon päälle pihalla, vaikka se viivyttelee roskiksella jne. :whistle: Meillä ainakin mies osallistuu raskauden kivoihin puoliin kaikessa (ultrat, doppler, synnytys jne.) mutta en silti koe etten saisi antaa lisämaustetta :LOL::LOL::LOL:

ON: Mä tunsin oloni ihan tuulipukumammaksi pari päivää ja heti kun sain uudet kynnet tuli parempi olo. Voi olla pienestä kiinni joskus... Seuraavaksi uusi tukka ja uusi kestovärjäys ripsiin. Turhaa mutta joskus turhastakin saa nauttia =)

Tuplarattaat... Mä päätin sittenkin et haluan sellaiset, mutta en sittenkään niinkään lenkkeilykäyttöön vaan esim. kaupungille. Käydään kuitenkin viikottain kaupungilla, kuljetaan bussilla useamman kerran viikossa jne. etten jaksa sitten koko aikaa pelätä. Arjen helppous on kuitenkin tärkeä juttu! Yllättävää et meillä taitaa olla semmonen viikari joka ei pahemmin vieressä tai laudalla pysy!
Ostetaan sitten ehkä vauvan synnyttyä Britaxin B-Dualit (tai jos löytää tarjouksesta jossakin vaiheessa aiemmin) joissa on aika kätevä koko, lapset saa laitettua kumpaan istuimeen vaan sekä istuimia saa käännettyä. Tietty täytyy koeajaa vielä ja katsoa tarkemmin kyseistä ratasta.

Sitä meilläkin on mietitty jo ennen tätä raskautta et voisko enempää rakastaa, tai pystyiskö rakastamaan toista yhtä paljon. Melkeimpä sitä tuntuu vaan pakahtuvan aina enemmän ja enemmän siitä rakkaudesta! Mm. tänään kun tultiin kotiin ja otettiin ulkovaatteet pois niin poika osoitti mua masuun, taputti omaa masuaan et pum pum pum ja taas osoitti mun masua :heart: Ihana jotenkin kun hän on mukana jo tässä vaiheessa, vaikka taatusti ei tietenkään ymmärräkään mikä se vauva on ja se sydän sekä ne äänet. Tietää vaan et äidin masussa on vauva jonka sydän lyö pum pum pum =)
 
Terkkuja neuvolasta!

Viikko: 16+1
Paino: +400/vko eli paino enää n.3kg miinuksella lähtöpainosta
RR: 117/71
Pissa: puhdan
Hb: 142
Sydämen syke: 160-150
Liikkeet: +
SF-mitta: 18cm

Kaikki siellä oli siis oikein mallikkaasti! SF-mitankin otti vaikka yleensä sitä ei kuulemma tässä vaiheessa vielä mitata. Mutta mulla se kuulemma tuntuu niin hyvin että mittasi sitten. Mitta menee reilusti yläkäyrällä, mutta on kuulemma ihan normaalia tässä vaiheessa kun on menossa jo kolmas raskaus. Sanoi että alussa kohtu kasvaa nopeampaa tahtia.

Sydänääniä joutui vähän aikaa ensin etsimään, kun kaveri on kovin liikkuvainen. Siinäkin molski koko ajan ees taas ja potki kovin. Vilkas tyyppi!

seuraavan kerran menen sitten marraskuun loppupuolella jolloin saan myös ne kelan paperit täytettäväksi!

Eli nyt sitten vaan odotellaan kuukauden päästä olevaa rakenneultraa! =)

Liro ja papu 16+1
 
Vielä parisuhteesta/mielialasta. Voidaanko sanoa, että suhde on riidaton tai riitaisa? Eikö siellä ole mitään kultaista keskitietä? Tekeekö mun tiuskiminen joskus miehelle meidän suhteesta riitaisan, en usko. Ja vaikka nyt en ole miestä vielä muulla mäiskännyt kuin pusulla, niin silloin tällöin voin huutaa ihan turhasta, varsinkin nyt. Silti uskon, että mun mies ymmärtää mua kun näin teen, enkä tee sitä niinkään rangaistakseni ketään tai yleensäkään koska oon raskaana ja mies ei voi olla. Eri asia mennä jollekin tuntemattomalle asioitani purkamaan, en usko että saisin sieltä ymmärrystä osakseni. Ja lapsetkin ymmärtää, että äitikin on vain ihminen, jolla on oma tunnemaailmansa. (Saa nyt tää keskustelu ihan kuumaksi :LOL: )

Tosta tää on vaan MUN mielipide, vois tulla vaikka maaliskuisten motto :D
 
Parisuhteesta Meillä on nykyään semmonen melko tasanen elämä. Riitaa meillä aiheuttaa sukulaiset (inhoon appivanhempia!!!) ja nyt tällä hetkellä nämä asuntoasiat, kun mietitään mikä olisi paras ratkaisu..
Silloin aiemmin meillä oli melkosta sotaa miehen opiskeluvuosina, kun oli niitä h..tin opiskelijaryyppäjäisiä jatkuvalla syötöllä. Kerran sieppasi se baarissa notkuminen niin lujaa, et nousin yöllä sängystä, puin päälle ja lähdin sinne baariin. Niin kiukuissani olin, etten kyennyt sanomaan mitään vaan läppäsin suoraan ukkoo naamaan ja lähdin menee. Ukko juoksi perässäni kotiin.
Toisen kerran, kun ukko oli lähdössä taas johonkin kissanristiäisiin niin heitin sitä virsikirjalla päähän. Kyllä vaan, mäkin oon tämmönen paha ihminen ja ukko on saanut tuta kahdesti nahoissaan raivoni.
Ekan raskauden aikana olin ihan hirvee, räjähdysaltis ja niin hiton vihanen koko ajan. Mut se johtui just noista vatipäisistä appivanhemmista, jotka teki odotusajasta kurjaa. Aiemmin oonkin kirjottanut ko ihmisten "asiallisesta" käytöksestä..
Tässä raskaudessa ei mieli ole vaihdellut oikeestaan lainkaan, ihan seesteistä on. Ainakaan vielä en mikään hormoonihirviö ole.
 
Miun mielestä lasten on hyvä nähdä, että myös vanhemmilla on kielteisiä tunteita, riitoja ym. Koska kaikki tunteet on luonnollisia ja sallittuja. Eri asia on, miten asian hoitaa, jälkeenpäin pyydetään anteeksi ja selvitetään, miksi aikuinen käyttäytyi niin. Ihmisiähän me vaan ollaan ;) Kyllä itselläkin tulee väsyneenä tiuskittua miehelle, ja pojallekin, en tosiaan ole ylpeä siitä, mutta hyvähän se on että on niin turvalliset ihmissuhteet että näinkin uskallan käyttäytyä ;) Eikä kyse tosiaan ole kenenkään rankaisemisesta, ja kyllä miullekin saa mies ja poika tiuskia, asiat voidaan selvittää...

marrr :hug: Onko siulla tutkittu kohdunsuun tilanne, onko supistukset vaikuttaneet siihen?

Itse soitin tänään neuvolaan noista aaltoilevista selkäkivuista, tänään on särkenyt myös mahaan... Ja ei tosiaan koko aikaa koske, välillä on olo mitä parhain. Neuvolan täti oli sitä mieltä että saattaa olla supistuksia, siispä huomenna pitää varata lääkärille aikaa että katsotaan tilannetta... Huolettaa :(

Itse mietin aikoinaan tyttöä odottaessani myös, että miten ikinä voin rakastaa toista lasta niinkuin ensimmäistä, tai rakastanko esikoista enää yhtä paljon kun aiemmin. Olin tosi ahdistunut välillä noissa mietteissäni. Hullulta tuntuu näin jälkikäteen, kyllä sitä vaan rakkautta riittää ihan jokaiselle lapselle, äidin sydämeen mahtuu monta :heart:

Nyt pojun iltatoimille, eskariaamu taas huomenna. Ihana kun ensi viikko on lomaa :)

Teto ja pikkuinen rv 18+2 :heart:
 
marr: Onko sulla muita oireita kun selkäkipu? Mua nimittäin nyt pelottaa kun mulla on tänään tullut selkä todella kipeäksi. :/ Alaselkä.. Mä en siis tiedä oikein miltä supistukset tuntuu, mutta ei mulla mahassa ole kipua, paitsi sitä normaalia mitä mulla joskus on ollut. Selkä on koko ajan kipeä, että ei mitenkään kohtauksittain tule..
:(
 
NAURUKOHTAUS Lähetänpä sinulle halauksen; varmasti ahdistaa välillä ja se kuuluu asiaan. Ehkä turtuminen koko raskauteen ja vauvan tuloon johtuu siitä että sitä on odottanut vauvaa ja iloinnut siitä joka päivä jo näin etukäteen niin paljon, että sitten vähän niinkuin uupuu kun odotus jatkuu ja jatkuu.
En muista oliko sinulla ennestään lapsia? mutta usko pois, lapsen saaminen on elämässä paras lahja. Äidiksi tuleminen on hetki jonka fiilistä ei osaa sanoiksi pukea, se on kerrassaan mahtava olo. Ainutlaatuinen.
Ja stressiluonteen omaan minäkin ja siinä ei auta vaikka kuinka sanottaisiin että "Älä stressaa etukäteen".Se on niin luonteesta kiinni. Suosittelen että puhut myös tuosta raskauden jälkeisestä masennuspelosta neuvolassa (jos sinulla on kiva neuvolatäti).

Täälä vaavi kovasti liikkuu ja potkii, hentoisesti tosin mutta tuntuu jo. Masua e juurikaan vielä huomaa. Ensi viikolla ensimmäinen neuvolalääkäri ja marraskuussa sitten rakenneultraan.

SYNNYTYKSESTÄ sen verran että olen näin alustavasti päättänyt mennä tämänkin ilman puudutuksia. Edellinen synnytys meni niin nopsasti ja luulen sen johtuneen juuri siitä kun puudutuksia ei laitettu. Eikä minulle edes varmaan voida tälläkään kertaa laittaa jos samoin menee kuin edellinen ja siskolla myös kaikki synnytykset menneet niin ettei ole ollut mahdollisuutta mitään laittaa.

Painoa neuvolassa tullut kokonaiset 300g ja kaikki muutenkin oli hyvin.

Ruusunpiikki 17+6
 
Munkin mielestä se on ihan hyvä että lapset näkee, että kaikenlaiset tunteet on sallittuja kunhan ketään ei satuta. Kyllä lapset näkee meillä kun mies ja minä halataan ja suukotellaan, MINÄ välillä tiuskin ja kiukuttelen, lapsia halaillaan ja pussaillaan ja heihin välillä hermostun ja huudan. Jos tulee "turhasta" sanomista, niin anteeksi pyydän pikkuisiltakin. Näkevät, että meidän perheessä ainakin tunteiden näyttäminen on sallittua ja hyväksyttävää. Saa itkeä kun itkettää (mitä itse teen lähes joka päivä...), saa kiukutella ja suuttua ja olla iloinen kun siltä tuntuu :heart:

Huomenna lähetäänkin lasten kanssa laivareissulle, Tukholmaan.

Pitäkää lippu korkeellä täällä :wave:

Peppi+ alien 19+4
 
Parisuhteesta: mun on kai turha edes avautua tästä asiasta. Naimisissa olevana yksinhuoltajana asiaa tulisi romaanin verran, joten vaikenen tällä kertaa.

marr: kovasti voimia sinne :hug: Uskotaan että kaikki menee hyvin! Itse pelkään myös noiden supistusten kovenevan.

Meillä oli tänään rakenneultra! Kaikki näytti olevan ok ja painoa pikkuisella oli 340g :heart: Sukupuoli jäi vielä vähän arvoitukseksi. Mitään ulokkeita ei näkynyt, mutta jalat piti koko ajan tiukasti yhdessä, eikä sinne siis päästy kunnolla kurkkaamaan. Toinen tyttö siis luultavimmin tuloillaan :heart: Down-riski oli 1:55 000...

4D-ultra alkoi kiinnostamaan kovasti kun sukupuoli ei selvinnytkään varmasti. Koska sinne olisi hyvä suunnata ja paljon semmoinen maksaa?

Peppioliina rv 20+3
 
vai että pahoinvointi hellittää vklla 12..
Ei oo hellittänyt mullakaan. Tänään on rv18+0 ja edelleen on pahoinvointia. Aina kun on helpompi päivä niin haaveilen että nyt se alkaa loppumaan. Mutta sitten taas palaa nopeasti.
Taas on hajut riesana ja kaupassa pitää katsoa, että ei ole laitapuolenkulkijoita lähellä. Mutta ehkä tää sitten vähän yli 20 viikon päästä alkaa helpottamaan :kieh:

2 viikon päästä täälläkin ollaan jo puolessa välissä :heart:
Ostin jo parvekevaunut, kun löysin edullisesti ja joulukuussa kun stockalle tulee taas seteleitä, niin käyn varmaan ostamassa vaunut hobbarista. Ellen löydä jostain muualta kivoja.

Ensimmäistä kertaa elämässä mua jännittää hammaslääkäri. Pahoinvoinnin ja alkavan flunssan takia ei tekisi mieli edes mennä, mutta hammas on lohjennut jo kesällä, joten pakko se on hoitaa kuntoon. Toivottavasti en ykää kun heillä on siellä suussa kaikki välineet ...



Silvia ja Vilianna 18+0
 
4D-ultrasta Me ollaan menossa rv 21+0 Femedaan. Kelakorvauksen jälkeen itselle jää maksettavaa n.160€. Aikaa varatessani sanottiin, että paras ajankohta tuolle on rv 20-28. Kelakorvauksen saa vkolle 24 asti.
 
marrr Mulla myös supistelee aika paljon. Vaikea vaan jotenkin määritellä, että onko kipeitä vai ei : / Välillä ihan vaan tuntee kun vatsa kovettuu, mutta joskus tuntuu myös sellaista "menkkamaista" jomotusta vatsassa ja alaselässä... Ei varsinaisesti kivuliaita mutta kyllä ne tuntee. Neuvolasta sanottiin, että jos alkaa olemaan supistuksia kymmenenkin päivässä, niin pitää mennä tutkituttamaan kohdunsuun tilanne. Oon ite vähän siinä ja siinä menisinkö, jotenkin vaan huolettaa ettei vaan käy mitään :|

~ miraci ja masuvauva rv 18+4 ~
 
Täällä supistelee edelleen. Ajoittain todella kipeästikin :( pe-la yönä en saanut edes nukuttua polttavan selkäkivun takia. Myös huonovointisuutta ollut. Tänään piti mennä päiväkotiin töihin mutta eihän siitä mitään olisi tullut, kun jo kaupassa käydessä tulee niin kovat supistukset. Harmittaa tämä tyjän päällä oleminen. Sain taas 2viikkoa lisää sairaslomaa. Lääkäri oli hieman epäilevä raskauden jatkumisen suhteen. Sanoi, että näin aikaisin supistukset voivat viitata siihen että keskenmeno on tulossa. Itkettää ja harmittaa. Täytyy vaan yrittää elää päivä kerrallaan ja muistaa tosissaan levätä :(

marrr ja vauveliini 20+0

Voimia sinulle kovasti toivottelen! :hug: Nuo lääkärithän eivät aina ajattele mitä suustaan päästävät :kieh: ..voihan tuo joissain tapauksissa pitää paikkaansa, mutta tiedän myös tapauksia joissa supistukset ovatkin sitten rauhoittuneet ja lapsi onkin syntynyt ihan laskettuna aikana. :) Sinuna yrittäisin nyt välttää noita ajatuksia viimeiseen asti, sillä eihän sekään tee hyvää vauvalle että vielä stressaat asiaa (tiedän, että helppohan se on sanoa..). Lepoa nyt vaan kovasti ja jätä vaan miehellesi kaikki raskaiden tavaroiden nostelut, kuten nyt nuo kauppareissutkin varmaan kannattaisi hänelle jättää jos vaan suinkin onnistuu, ja ota itse rauhallisesti. Toivottavasti lepo auttaa ja supistukset siitä rauhoittuvat! Onko kohdunsuun tilanne muuttunut noista supistuksista??

Itselläni on myös supistellut aika paljon, mutta kipeiksi en niitä nyt sanoisi... tosin vaikka toista jo odotankin en itsekään ole täysin varma että millaisia ne kipeät supistukset nyt ovat. :D Tuossa välillä n. pari viikkoa sitten mulla oli välillä alaselkäkin kipeenä ja vatsa myös "veti kovaksi" aina samaan aikaan, mutta menivät sitten ohi levolla ja kun vähän jätin rasitusta vähemmälle. Nyt vaan välillä vetää vatsaa kovaksi mutta se menee nopeasti ohi eikä tuu enää montaa kertaa päivässä..

dogitar ja masuasukki 17+1
 
Huhhuh, ompas kauhea ilma ulkona. Kiva tuolla kävellä maaaaaaaaiiiilman hitaimman taaperon kanssa :D Kun kaikki paikat täytyy kiertää ja kaartaa, eikä mikään kolo jää tutkimatta!

marrr Joo nyt vaan rauhallisesti! Kaikki järeemmät hommat ja vähän pienemmätkin miehelle! Toivottavasti hän ymmärtää asian. Sulla nyt on kuitenkin jo viikkoja aika hyvin kasassa, että jos ajatellaan että viiden viikon sisään lapsella on mahdollisuus syntyä ja selvitä terveenä vaikkakin pienenä. Paljon voimia sinne ja muillekin jotka kärsivät näistä ennenaikaisista supistuksista :hug:

Mulla iski taas eilen ihan hirveä päänsärky, myöhään illalla kuten ennenkin. Ei oo kyllä näin pahoja päänsärkyjä ollut herraties millon viimeksi! Melkeen siis oksennus lentää, kun sattuu niin paljon. Panadolia oon vetänyt tuohon pahimpaan kipuun, mut ei se oikeen tunnu auttavan edes :mad:

Mindi83 16+2
 
Jaksuja kaikille pahoinvoinnista edelleen kärsiville :hug: Itse esikosta oksentelin päivittäin viikolle 17, oli kyllä niin karseeta... Tässä raskaudessa olen viikon 13 jälkeen oksentanut vain mahataudin aikaan, mutta pahoinvointia oli pidempään, edelleen satunnaisesti, muttei enää elämää häiritsevästi.

Itselläni on tänään 13.40 lääkäri, niiden mahdollisten supistusten takia... Tänään ei ole poltellut aaltoilemalla onneksi selkään, nyt selkä vaan on totaalisen jumissa. Mahaankaan ei ole tänään sattunut, huomaa kyllä eron kun ei ole hoitolapset täällä ja on saanut levätä eikä tarvitse nostella koko ajan lapsia. Toivottavasti kuitenkin pystyn vielä töitä tekemään ennen äitiyslomaa, on pitkä aika odotella jos lepoon joutuu... Eikö marrr sinua ole määrätty lepoon kun noin pahat supistukset on?

Eilen vähän iltahommia järjestin meille, kymmenen aikaan pudotin pimeässä lasin lattialle, päästiin vielä imurointihommiin siihen aikaa illalla... Oltiin ihan yliväsyneitä miehen kanssa ja naurettiin vaan :D Me käydään oikeesti jo ennen puolta kymmentä viikolla yleensä nukkumaan, ollaan ihan poikki jo siihen aikaan, vanhukset :whistle: Pojalla on kyllä hyvät unenlahjat, eväkään ei värähtänyt vaikka imuroin siihen aikaan illalla...

Alkaa muuten taas huomata, että aivot alkaa olla raskaushöttöä... Eilen kaupassa lastasin ostokset vieraan tätin kärriin, ja kun hän tuli ihmettelemään, pyytelin anteeksi, ja vein ostokset omaan kärriin. No ei siinä mitään, huomasin sitten vielä vieneeni hänenkin ostokset omaan kärriin :whistle: Miehellä oli hauskaa kun seurasi vierestä miun koheltamista :D

Nyt syömistä...

Teto ja rakas rv 18+3 :heart:
 
Nopsasti vaan neuvolakuulumiset tältä aamulta rv 18+2:
Paino: +480g/ vko (viimeksi oli -500g)
RR: 134/80
Pissa: puhdas
Hb: 133 (laskenut 142:sta)
Syke: + 140-150
Liikkeet: + (ajoittain, useitakin hiljaisia päiviä välillä, etuseinämässä istukka)

Totesi, ettei ole tarvetta ottaa vauvalle BCG-rokotusta. Suositteli minulle influenssarokotusta (jossa sikalentsu samassa). Kohdunpohjankorkeuden mittasi, muttei kirjannut korttiin, sanoi, että navassa on nyt pohja.

Mieliala: Aivan äärestä toiseen, voi hitto, toivottavasti helpottaa...Ekaa odottaessa olin itse tyyneys koko ajan.
 
Teto: Kohdusuun tilanne on tutkittu nyt kahteen kertaan ja molemmilla kerroilla ollut kiinni eikä ole muuttunut. Supistukset rauhoittuu aina levossa, joten sen takia sairaslomaa määrätty nyt toistamiseen pari viikkoa. Lepokaan ei kuulema ole paras vaihtoehto. Lääkäri sanoi, että kaikilla ei kohdunsuu aukene vaikka kovasti supistelisikin mutta se voi myös aueta yllättäen. Lääkäri sanoi myös ,että jos verta alkaa tulemaan niin todennäköisesti vauva tulee ulos :( Verta ei kuitenkaan ole tullut. Valkovuodon määrän sanoi jonkunverran kasvaneen. Huomenna saan pissanäytteen tulokset. Ettei vaan tulehdus olisi. Lääkäreillä ei kuulema ole aikaa/resursseja tutkia kohdunsuun tilannetta jatkuvasti vaikka seuranta olisikin paikallaan. Täytyy nyt siis vaan toivoa, että kiinni on ja pysyy! Viikolta 24-26 voivat antaa supistusten estolääkityksen ja tarvittaessa sairaalahoitoa. Sitä ennen ei tehdä mitään koska vauvaa ei kuulema voitaisi pelastaa.


LittleDeath: Minulla siis polttavaa selkäkipua alaselässä ja välillä koviakin kramppeja vatsassa. Tuntuvat kovilta kuukautiskivuilta lähinnä ja kestävät muutamia sekunteja. Minulla selkäkipukin tulee lähinnä kohtauksittain kovemmin mutta pieni kipuilu on koko aika ja pahenee, jos nostelen (siksi töissä olokin päiväkodissa tosi hankalaa.) Odotan esikoista, joten vaikea sanoa ovatko nämä varmasti supistuksia vai eivät mutta lääkärin/neuvolan mukaan ovat ja uskon siis heitä. Minulla on myös paineen tunnetta ja kirvelyä alapäässä.

miraci: Kannattaa varmaan käydä sinunkin tarkistuttaa kohdunsuun tilanne. Mulla ollut supistuksia varmaan joku reilu kymmenisen päivässä. Illalla niitä tulee enemmän ja yöllä myös. Selkeästi yhdistän sen kuitenkin siihen, että mitä enemmän rasitusta sen enemmän supistuksia. Mulle lääkäri sanoi, että mikäli supistuksia tulee kahden tunnin ajan max 10min välein on tilanne jo tosi huolestuttava. Itselläni ei siis ihan niin paljon/ noin kauan kestä.

Lepo siis auttaa selkeästi ja nyt olenkin rauhoittunut ihan kotioloissa. Vähän yritän voinnin mukaan liikkua, kuten lääkäri suositteli. Aika vaan käy toisinaan pitkäksi mutta nyt ovat kriittiset viikot vielä kun ei vauva selviäisi mutta kuukauden päästä tilanne on jo eri, joten vauvan parasta ajatellen pakko vaan levätä. Vähän rahatilanne painaa mieltä, ku joudun kelan sairaspäivärahoille jäädä. Töihin olisi kiva mennä mutta en halua ottaa nyt mitään riskiä. Lasten kanssa työskentely myös vaatii fyysisesti ja työkavereitakin kohtaan oikein, että siellä on nyt sijainen joka kykenee työhön. En itse pysty edes istumaan lattian rajassa/pienillä tuoleilla tämän selkäkivun kanssa. Myös yksin jääminen lasten kanssa pelottaa eikä johtajakaan pystynyt josutamaan pelkkiin välivuorojen tekoon.

Minulla on kova pelko, että mitä tapahtuu jos menetämme tämän vauvan jonka alkuunsaaminen oli muutenkin tosi hankalaa. En jaksaisi enää uudestaan lapsettomuushoito rumbaa. Se oli tosi raskasta, kun piti elää kuukautiskierron mukaan kalenteri kädessä juosten sairaalasta toiseen.

4D ultraan menemme tänne Hämeen Lääkärikulmaan ja se maksaa 160 euroa. Soitin myös helsingin/tampereen terveystaloihin mutta he eivät anna kelakorvausta, jos ei syytä tulla (eli lähetettä) ja hintaa olisi ollut 400 euroa! Se on meidän tilanteessa jo liikaa. Meillä aika on varattuna joskus rv25 tienoilla.

Liikkeet tuntuu täällä jo tosi selkeästi :heart: innolla odotellen viikon päästä olevaa rakenne ultraa.
 
marr: Tsemppiä ja ota mahdollisimman rauhallisesti! :) Toivotaan että ei ala verta vuotamaan!

Itselläni nuo selkäsäryt siis jatkuivat, ja tänään koulussa istuminen oli todella tuskaisaa. Soitin neuvolaan ja sieltä käskettiin tulla varmuuden vuoksi käymään lääkärillä. Minä sitten ajelin itku kurkussa sinne ja olin ihan varma että peli on menetetty, tämmönen hermoheikko kun oon..

No siellä katottiin kohdunsuun tilanne ja kaikki oli hyvin ja sitten ultrattiin. Ja siellähän se pikkuinen oli ja vastasi viikkoja suurinpiirtein (nyt 17+1 niin vastas 17+3) ja kovasti potkiskeli istukkaa. Lääkäri oli sitä mieltä että ihan hyvin ne hipaisut voi olla liikkeitä mitä oon tuntenut :heart: Pituutta pikkusella on 114,5mm.
Para-Tabs 1g 1x3 mulle määrättiin tuohon selkään ja sanottiin et jossei auta niin sitten kokeillaan jotain voimakkaampia, varmaan meinas Panacodia tai jotakin.



Mäkin ehkä haluaisin 4D-ultraan muttei mulla varmaankaan ole varaa mennä. Toivon että rakenneultrassa sais tietää kumpaa sukupuolta on. Tai ei kai sitä koskaan varmaksi voi sanoa, mutta kumminkin.

Näin taas viime yönä vauvasta unta ja se oli tyttö. Mutta sitten kun aloin imettää, se oli kissanpentu :D Kerran aiemminkin vauva on unessa muuttunut kissanpennuksi..

LD + Pikkunen 17+1

ps. täällä satoi viime yönä ensilumi, ja kunnolla tulikin!! Ei ole vieläkään sulanut ja tiet jäässä. Onneksi eilen vaihdatin talvirenkaat autoon, mulla kun on tuo 30km koulumatka..
 
Viimeksi muokattu:

Yhteistyössä