*~ Maaliskuun mussukat 2013 ~* Helmikuussa

Päivää!

Dania, toivottavasti lääkärineuvola menee jeeeeees ja turvotus on laskenu, kyllä en käy muuten synnytyksen jälkeen vaa'alla ainakaan kuukauteen

Alisa ja kaikki muutkin millaisia pelkoja teillä on synnytykseen liittyen? Ja millasia toiveita?
Mie pelkään epparia, en haluais että sitä jouduttais tekemään, pelkään siitä johtuvia syviä repeämiä. Sit pelkään, että kätilön kanssa ei tulla toimeen, että pakottaa vaikka makuuasentoon tai lobbaa miulle lääkkeellistä kivunlievitystä.

Pikku M ihana oli lukee miten positiivinen mieli siulle jäi tuosta käynnistä! :heart:

Nopponen miusta on mukava lukea teidän ja kaikkien muidenkin vauvautuneiden arjesta, se on miulle vaan ainakin niin tuntematonta, että en osaa kommentoida Mutta sen voin sanoa, että kuulostaa että piet pojan niin hyvin murkinoissa, että ei toinen ainakaan laihtumaan varmastti pääse :hug:

Nuska tän päivän jälkeen enää kaks työpäivää!

Soonfab täällä kuumeisesti odotellaan kuulumisia, toivottavasti kaikki on menny ihanasti!!:flower:

Tänään oli taas neuvola, sovittiin että jatkossa soittelen sinne jos haluan mennä, aika turha noiden viikoittaisten äitipoli-käyntien kanssa neuvolassa vielä käydä. Protskua oli pissassa ja verenpaineet korkealla. No, uuden näytteen vien päivällä, jos se hälyttää alapesujen jälkeen, on vuorokausikeräys edessä. Vauvan pää oli terkkarin kopelolla tiukasti kiinni ja alhaalla kun mikä. Eli ei ylläreitä siinäkään. Sanoinkin terkkarille, että luonto on alkanu pikkuhiljaa meikäläisellä valmistelee tuota synnytystä vissiin. Toivon että pitkään jatkuva esivalmistelu tarkottas sitten vaikka helppoa synnytystä Ainiin, hallelujaa, peräpukamista itkin ja sain tälle päivälle lekuriajan. Meikällä on viikon aikana nääs pukamat kooltaan ja kivultaan ehkä jotain kymmenkertaistuneet, tsiizys:kieh:!

Pukamaiset terveiset! Nyt koiraa lyllerryttämään. Käy sääliks toista, kun niin hitaasti ja lyhyesti pääsee lenkille. 500 m=20 min!

Nippa ja Pavel

 

Ja vielä sairaalakassista:
Mun listalla on omat sukat, sairaalan putkisukat kun on aika surkeita. Muutenkin oon tykänny olla siellä omissa vaatteissa, kyllähän sitä kotona voi notkua yöpuvussa mutta tuolla ihmiste ilmoilla o musta kivempi olla eim t-paidalla ja verkkareilla.
Toinen must-juttu mulle on huulirasva.
Kolmas hyväksi havaittu kapistus on oma juomapullo, sellainen urheilumalli mistä pystyy jupmaan korkkia käsin avaamatta. Se on hyvä jo synnytyssalissa, olen täyttänyt pullon kotona urheilujuomalla. Jos kerran synnytys vastaa maratonia, ni kai siihen voi varuatautua samoilla eväillä. Urheilujuoma imeytyy paremmin kuin vesi, kun siinä on suoloja mukana, ja sokerista saa energiatäydennystä. Ja kun juoma on pullossa, sitä pystyy juomaan vaikka olis makuulla tms hankalassa asennossa.

 

Heipä hei kaikille
Ihan ensiksi onnittelut Santzuu! Samana päivänä synnytettiin
Onnea iiiiisosti Mam, Juli ja Ihanainen !!!!!!!!!!!!!

Uusille tervetuloa täältäkin.

Lapsiveden tihkumisesta: Niillä on sairaalassa liuskat millä voivat katsoa jos tihkuilee Saatettu vastatakin tuohon jo kunnolla. Mie pää höyryissä täällä..


Ja nyt kauhu/ihanuus synnytys/leikkauskertomus !!!

Elikkäs, ti kun sanoivat, että leikata pitää, minulla tuli iso parku. Tuo oli juuri se, mitä en missään nimessä olis halunnut. Kovasti kyselin eikö muuta enää vois tehdä, nostaa annoksia tipassa tms. Eipä kuulemma enää kun oltiin niin monta päivää yritetty jo. Täytyy sanoa että pää oli stressistä sekaisin ja odottelusta. Univajetta miljoona kiloa ym. Henkinen jaksaminen oli itsellä jo loppu. Vauvalla oli koko ajan kaikki hyvin masussa, käyrillä oltiin koko ajan. Kuulemma oppikirjamaiset käyrät.

No, siitä saliin ja epiduraalipuudutukseen jonka saivat helpolla. Masu oli toooosi alhaalla jo ja kuuleman mukaan (taas) todella pieni ja siro kohtu.
Selälleen ja kaikenmaailman tipat ym kiinni. Mies tuotiin saliin ja näytti ihan lääkäriltä tamineissaan. Minä stressaan ja parun

Sit lakana eteen ja levittivät sitä pun ainetta, nipistelivät masua ja tuntoa piisaa. Lääkettä lisättiin 2 krt kun aina vaan oli tuntoa.- (jäi nipistysjälkiä ihan urakalla navan ympärille)

Sit alko "möyrintä" mahassa kun kaivoivat tyttöä esille. Ensi itkuja kuului ennenkun tyttö oli ilmassa
Äkkiä vilautettiin naaman edessä ja sit pöydälle. Isi meni katsomaan. Seurasin siinä niiden touhuja katseellani ja tunsin kun masussa möysittiin lisää. Imettiin kohtu tyhjäksi ym. ja lopuksi ommeltiin.
Tyttö kiikutettiin nopsaan ylös vauvalaan kun hengitystä piti tukea, isi meni mukana.
Sit heräämöön missä olo oli oikein hyvä. Pitkään meni ennenkun jalat alkoivat liikkua. Reilu 3h.
Kysyi saanko nähdä tyttöä, meinasivat että seuraavana päivänä. Sanoin että jos eivät halua nähdä kun ryömin sinne, on parempi päästä katsomaan!!
Veivät sitten sängyllä ;D
Ei siinä kasvoja nähnyt kun oli tuubia ja letkua. Kamala olo itsellä kun en tiennyt miltä mun tyttö näyttää. Isi kyllä toi kuvan, mutta samat letkut siinäkin oli edessä.

Huoneeseen päästyäkin olo oli hyvä ja rupesin nukkumaan, eipä tullut uni kun naama kutisi morfiinin vaikutuksesta. 2 krt sain antihistamiinia ja lopuksi kostean pyyhkeen millä olin hinkannut nenänpielet rikki (nyt lähti jo ruvet)

Ke aamusta pyysin katetrin pois että saan lähteä katsomaan vauvaa. Pyörätuoliin ei pystynyt istumaan, niin särki masu, työnsin ja pidin tukea.
Muutamaan otteeseen siellä vierailen katsomassa ihanaa nyyttiäni, jolta oli kaikki letkut ym poistettu. Kaikki oli hyvin ja vauva hengitti, söi ym ihan itse
To sama rumba jatkui ja menin jo ihan kävellen. Vauva kengurussa minulla isillä ja ryhdyin lypsämään lisää. Maitoa onneksi riittää.
To illasta alkoivat kovat alavatsakivut ja katetri takaisin, käytettiin rektaaliputkea (helpotti mukavasti ilmavaivoihin kun ponnistella ei pystynyt), särkylääkkeitä lisää ym. Mikään ei sit auttanut ja pe kuljin pyörätuolilla, nouseminen sängystä vei n 20 min. ja kivut olivat helvetistä. Kokeita otettiin ja todettiin kohtutulehdus. 2 antibioottia ja tramalia kipuun, ja ei heloptusta edelleenkään.
3h välein alas, syöttö, vaipanvaihto ja sylitystä. Unohtu ruokailut ym. Paikallaan oli hyvä olla. Kiireellä ylös lypsämään ja vauvan luo takaisin. Samaa rumbaa kipujen kanssa pari pv.
Vauva olis ollut jo pe kunnossa siirtoa varten, minä en.
Su pyysin piikillä litalginia persuksiin ja puol tuntia sen jälkeen ilmoitin, että lähden kotiin Vauvalle saatiin siirto heti!!
Verikokeet vielä ja arvot olivat suht kunnossa, joten saateltiin kirppu ambulanssiin, käytiin kotona ja mentiin vauvan perässä Hyvinkäälle. Minä pyörätuolissa edelleen..
Eilen sitten keksin aamulla kokeilla buranaa kipuihin kun tramal (sain reseptillä kotiin) ei edelleenkään toiminut. Reilu puol tuntia ja hep, olin pystyssä
Sairaalassa saatiin vielä hyviä uutisia, paino oli 2 päivänä 1815, eli ei enää laskenut. Nyt painoa hiukan ylös ja pääsee tyttö kotiin. Tuolla on täyttä ja meillekin huoneeseen tuotiin lisäsänkyä vauvoille kun niitä satelee..
Elikkäs tämmöinen kertomus Ma muuten nousi vielä kuume ja säikähdin että joudun takaisin sairaalaan. Ei sais kuumetta olla, siitä mennään tippaan.. Laski onneksi iltaan mennessä.

Nyt pian lähdössä taas Hyvinkäälle. Olen siellä ollut 11.30-21.00 välisen ajan ihan kokonaan. Ihana saada hoitaa itse kirppua koko päivän. Nenämahaletku meillä on kun ei kaikkea jaksa aina imeä, uni tulee helpolla. Lupasivat kuitenkin letkun kanssa kotiutuksen kun osataan käyttää sitä itse !!

Varmasti tästä unohtui kaikkea, mutta pääpiirteittäis tuossa olis meidä IHANA sairaala-aika

Pituutta kirpulla oli syntymän jälkeen 44 cm, pipo 29.5

Elkää säikähtäkö, mulla oli huono tuuri. Nyt jo osaa itsekin rennomin ajatella tuota kun kivut on ohi !!!


Zuza ja Kirppu 7.5 vrk

 

Onnittelut uusille vauvautuneille, mamille ja ihanaiselle! Oon kyl käyny lueskelemassa ja pysyny ajan tasalla vauvoista mut en oo saanu vaan aikaseks kirjotella… :ashamed:

Tässäpä taas kerran omaa napaa, mut pisti eilen vähän pasmat sekasin niin pakko purkautua teille, yritän täs purkautuessa muistella mitä mun piti myös kommentoida…
Kävin siis eilen neuvolalääkärissä. Ensimmäisenä kun pääsin huoneeseen, lääkäri katteli mahaani ja puisteli päätään että huhhuh, iso on. Noh, ei mua haitannu se, tuo lääkäri on kyllä tosi mukava ja silleen. Noh, heti se käski pöydälle, ja käsikopelolla sano että vauva on 3,5 kiloo. Ja eilen oli siis viikkoja 36+1… Katsoi sitten vielä ultralla ja sai tulokseks 3,6 ja ämpärillinen vettä.. Siis joo, oonhan mä kuullu että nuo arviot voi heittää… Mutta jotenki uskon että tuo ei ihan metsässä ole, oma olo ku tuli viikonloppuna ylivoimasen tukalaks ja tuo sf mittaki menny tässä koko ajan jossain kaukana yläkäyrän yläpuolella. Huoh. Mutta eipä siinäkään sitten vielä ollu kaikki. Meinas että viikon sisällä syntyy, tai kuulemma pitää syntyä, ja vähän kovakourasemmin muljas tuolta alhaalta että antaa sille vauhtia. Viikon päästä kontrolli jos ei oo vielä siihen mennessä päättäny tulla itsestään ja aiko sitte laittaa mut sairaalalle…

Oon siis nyt ihan että waaaat, niin puskista kyllä tuli kun ei mitään suurempia merkkejäkää oo ollu et aika ois jo ny, enhän mä ny vielä voi synnyttää??? Olin aatellu koko ajan et varmaan menee yliajalle mun tuurilla. Niinpä siis hirveet paniikit tässä nyt peseskellä tuttipulloja, pestä loppuja vaatteita, pakata sairaalakassia ja kauppaanki pitäis vielä uskaltautua ostelemaan puuttuvia asioita, äääääääh… On aika :stick: fiilikset

Peloista En oo hirveemmin uskaltanu antaa ajatustakaan koko synnytykselle. Oon kyllä lukenu synnytystarinoita ja tykkäänki niitä lukea, mutta en silti uskalla ajatella mitä tulevan pitää omalla kohdalla koska arvelen et iskisi hirmupaniikki jos alkaisin kelaamaan liikaa. Äh vaikee selittää. =) Mut aion siis mennä avoimin mielin ja katsella sen mukaan noita kivunlievityksiäki mikä se olo sitten on.

Aijoo ja kiitos kaikille noista vinkeistä mitä laittaa sairaalakassiin!! Moni juttu ois ilman teitä jääny kyllä hoksaamatta Mutta alanki tästä ny hommiin ettei jää mitään tekemättä jos lähtö tuleepi..:O

Ja anteeksi omanapaisesta päivityksestä taaas mutta ny täytyy sanoa että on pää tyhjä!!

 

Zuza: jo on sulla ollut kovat ajat! Onneks nyt näyttää jo paljon paremmalta!

Marionetti: tsemppiä ja kaikkea hyvää edessä olevaan koitokseen! Ei tarvi ainakaan pelätä, että vauva syntyisi turhan pienenä rääpäleenä. Paljonko sulla olikaan viikkoja kasassa?

 

Posteljooni: nyt on 36+2... Kiitos tsempeistä

Jaa mutta jumitin koneelle.. Tai pääkin jumittaa kyllä.. Heräsin viime yönä ennen kahta enkä oo sen jälkeen saanu unta :x

No mut ny yritän vähän jatkaa hommia..

 

Mukava kuulla sinusta Zuza! Rankalta kuulostaa tuo sektion jälkeinen aika mutta onneksi olet jo toipumaan päin ja pikkuisella kaikki hyvin, toivottavasti saatte vauvan pian kotiin!

Nopponen Minusta on kiva lukea kuulumisiasi vaikka tässä ei vielä omaa nyyttiä olekaan hoidettavana. Alkaa itsellekin muistumaan mieleen se vauva-arki

Nippatädille jaksuja supistusten ja muiden vaivojen kanssa, jospa ei menis enää pitkään kun vauva tuntuu siellä jo lähtökuopissa olevan.

Sone Täällä vähän samat fiilikset kun on aika seesteistä tämä olo et ei haittais vaikka menis sinne la:aan asti tai vähän ylikin. Minulla ei ole ollut vielä ensimmäistämään kivuliasta supistusta, kivutonta mahan kovottelua vain. Saa nähdä meneekö samalla tavalla kun esikoisen kans et kivut alkaa vasta kun on tosi kyseessä.

Särö ja Jalo 37+5

 

Synnytykseen liittyvät pelot: Mulla oikeastaan ainut pelko on se, että jouduttaisiin leikkaamaan. Jotenkin olen saanut iskostettua päähäni, ettää leikkaus on aina riski. Ja niinhän se onkin, mutta niin taitaa olla synnytys millälailla tahansa. Täytyy vaan toivoa, että kaikki sujuu hyvin. Ensimmäisessä synnytyksessä pahinta oli kamalat supistukset!! Niihin kipuihin ei auttanut mikään lievempi kivunlievitys. Vasta kun epiduraalin sain, niin elämä helpottui ja ponnistusvaihe oli synnytyksen helpoin osio

Zuza sinäkään et sitten helpolla päässyt. Ihana kuulla, että kaikki alkaa olla mallillaan!!

Nopposen kuulumisia vauva-arjesta on mukava lukea!! Jos vaan jaksat, niin tule kertomaan kuulumisia aina kun kerkeät.

Marionetille voimia sisäistää synnytyksen läheneminen!! Samoin muille, joilla päivä jo tiedossa!
Jollekin piti vielä jotain kommentoida, mutta unohtuipa taas..

Fanny 36+3

 

Heippa mammat!

Ensinnäkin suuret onnittelut vauvautuneille! ja tsemppiä!

Itse tulin nopeasti puhelin päivityksen tekemään... Eilen illalla jouduin osastolle kun epäilivät keuhkoemboliaa, toistaiseksi onneksi mitään ei ole löytynyt! Eniten v*tuttaa kun ottivat minusta keuhkokuvat ja nyt sitten vielä tt kuvaukseen pitäisi mennä -.-! Onhan se hyvä että poissuljetaan asioita, MUTTA se säteily vähän huolestuttaa
No tämmöstä täällä!!

Niin eilen kuitenkin vauvalla kaikki hyvin, paikat kiinni ja täysmittanen kanava ja painoarvio oli 3100g että ihan hyvän(isohkon) kokoinen vauveli mahassa siis asustelee

Emsuli 36+4

 

Marionetti:, hei, vauvalla on hienosti kokoa ja on jo oikeesti muutamaa päviää vaille täysaikainen! Varmasti on shokki kun tulee tuolla lailla puskista, mutta kaikki järjestyy! Ja ei sitä vauvaa haittaa jos sie jonkun jutun unohat hankkia :hug: Se on kiinnostunut lähinnä siun tisseistä ja haleista! Voi, sie saat siun pikkusen pian syliin!

Zuza kiitos tarinasta, valtavasti onnea vielä sinne ja kirjottele jatkossakin meidän kanssa teidän arjesta, mukava on lukea!

Kävin autolla koiran kanssa koirapuistossa:ashamed: Sillekin kiva päästä välillä juoksemaan, meikäläisellä kun hirttaa tuo berberi melko pahasti kiinni

Ja Emsuli hyvä että tutkivat asiat, ja hieno ettei oo löytyny mitään kauheeta! En usko että tuosta määrästä säteilyä on haittaa, ei ne niitä kai turhaan tee :hug:

 

kiitos zuza kun jaksoit jakaa synnytyksen ja sairaalassa olosi kertomuksen. teillä ei alkanut tämä alkutaipale ruusuisesti, ihanaa kun kaikki alkaa olla jo paremmin, vielä kun sais pikkuisen kotia. toivottovasti ei jäänyt mitään traumoja kokemuksesta! pienokainen selvisi sentään hyvin koko sessiosta, sulla tais olla vaikeampaa toipuminen.:hug:

soonfabin kuulumisia odotellaan kuumeisesti! toivottovasti kaikki on mennyt hyvin.=)

nippatädillä kuullostaisi ettei lähtö ole enää kaukana, voisko olla et limatulppakin on jo lähtenyt. jännitystä.

marionetille :hug: kovan iskun lääkäri teki, toivottovasti pääset sinuiksi ajatuksen kanssa et kohta voi nyytti olla kainalossa, hyvät viikot sinulla kumminkin on jo ja mitään liian pientä nyyttiä joka tarvitsisi apuja alkutaipaleelle ei sentään ole odotettavissa, voihan se synnytys alkaa itseekseenkin ennen laskettua, nyt pystyt sentään varautua!

leo ymmärrän sinua kun olet tohkeissas pienistä mitä tänne on syntynyt, mullakin jokainen on ollut 4kg:n paikkeilla ja olen haaveillut myös yhestä pienemmästä. kaverini synnytti täysaikaisena päälle parikiloisen 45cm, tyttösen. kun käytiin kattomassa nyytiä nii sanoin miehellekin et oi ku mekin saatais tämmösen pienen, nii mies siihen sanoi et tollainenhan hukkuis meillä!

itellekin on iskenyt joku ihmeen saamattomuus, sain tehtävälistaan vaikka mitä mitä pitäis tehä, mut istuskelen vaa sohvalla ja pyörin näillä sivuilla jännittelemässä olisko taas jotain uutisia joillain.... no eilen värjäsin pääni ja tänään meen pitkästä aikaa kampaajalle, onpahan hiukset kuosissa kun lähtö tulee.
iski täs yks ilta paniikki etten voi mennä synnyttämään kun mulle tulee ikävä kuopusta... jos lähtö tulee taas yöllä ja miehen äiti tulee tänne nii toivottovasti ei pojulle tuu mitään järkytystä ettei olekaan äiti joka häntä hoitaa.... onhan mummi hälle ihan tuttu henkilö ettei oo enää vierastanut sitä ja onhan sit sisarukset täällä mut silti, senkin takia haluun olla mahd. vähän aikaa sairaalassa ku ikävä olis liian suuri mulla.... sit pitäis kuopuksellekin pakata hoitokassi valmiiksi minkä mummi vois sit ottaa vaa mukaan kun kotosalla se kumminki haluaa lapset hoitaa...

pelot tai toiveet synnytyksessä muistinkin et kyseltiin nii ei mulla mitään pelkoja ole, synnytykset ovat menneet tähän asti sen verran hyvin ja toiveista ei ole muuta kuin et tulis nopeesti kuin kahet edelliset ovat tulleet, muuten saa mennä synnytys omalla painollaan, toivottovasti ei pahemmin mitään kivunlievityksiä tartteis....

olikohan muuta.... no jos tulee mieleen nii kommentoin myöhemmin, nyt syömään ja hakemaan esikoinen eskarista sen jälkeen kampaajalle.

pepper & typy 34+1

 

Heippa mammat!

Zuza kiva kun kerroit tarinasi! Aika hurjalta kuulostaa! Onneksi nyt menee jo paremmin.

Kiva kuulla synnyttäneiden kuulumisia.

Pelot ja toiveet synnytyksestä Synnytyksessä kammottaa ajatus, että joutuisi leikattavaksi ja eppari kammoksuttaa myös. Muuten ei sinällään pelota, ajattelen niin, että se menee painollaan niin kuin menee. Sairaalassa on kuitenkin osaava henkilökunta, jotka tietää kyllä mikä on milloinkin parhaaksi.

Tsemppiä kaikille joilla on synnytys lähellä! Itsellä siihen menee varmaan aikaa. Ensin tuumasin, että pieni syntyy etuajassa, mutta nyt oon melkein varma, että menee yliajalle.

Sairaalakassi on vielä pakkaamatta, mutta oon tehny listan mitä otan mukaan. Kotiutumisvaatteet, hygieniakamat (deodorantti, harja, rasva, shampoo, hammasharja+tahna, huulirasva), imetysliivit, liivinsuojia, suklaata, kirja, puhelin+laturi, kamera, neuvolakortti. Unohtuikohan jotain....

(.) Tänne ei mitään ihmeellisiä, normaalia arkea. Mies on tänään taas koulutuksessa ja saan nauttia omasta ajasta. Nyt kun on kotiprojektit tullu tehtyä, niin tuntuu että olen tyhjänpanttina. Pitäisi saada joku projekti. Aloitin kyllä tekemään pienelle vilttiä, mutta tarviisin joitain muutakin. Joku muu taisi kanssa puhua, että on tylsää, nyt en vaan muista kuka. Pikkuiselle on lähes kaikki valmiina, sänky pedattuna jne. Huomenna käydään vielä hakemassa vaipat, liivinsuojat ym.

CandleLight ja poju 37+3

 

Limatulppaa en ennen edellistä synnytystä bongannut, lähti kai niin vähitellen.

Nopponen + muut synnyttäneet kyllä kiinnostaa lukea vauva-arjesta, imetyksestä ym. Meillä muilla ne ajat on kuitenkin niin lähellä

Zuza aikas hurja kokemus sulla tuo. Sulla on kuitenkin kirjoituksesta päätellen positiivinen asenne. Tsemppiä alkumetreille, toivottavasti pääsette pian kotiin.

Pepper Voi kiitos kun muistutit esikoisen hoitokassin pakkaamisesta !!! :O Ei olisi mulla tullut mieleenkään, viimekerralla kun ei semmoista tarvittu.

Sitten nla-kuulumisia:
36+3
-paino -300g/vk (JEE ..vaikka huijasinkin aamulla kun jätin aamupalan syömättä,mehua join vain pari dl..) eli nyt - silti - 72,6kg (ennen raskautta 56kg)
- pissa, syke ja verenpaine ok. hb ei katsottu
- vauva rt:ssa ja liikkeet ++
- kohdunkaulan pituus 2,5cm, suu pehmeä ja sormelle auki.
- streptokokkinäyte otettiin, tulos selviää ensikerralla, otetaan täällä rutiinisti kaikilta
- sf 30,5 eli keskikäyrän alapuolella mennään

eipä tässä muuta, nyt esikoista hakemaan

dania + pikkuprinsessa 36+3

 

Olet ollut Zuza melkoinen sissi käynnistyksen aikana ja sen jälkeen. Harmi, ettet saanut kokea alatiesynnytystä, koska sitä kovasti toivoit. Syntyi lapsi miten tahansa, niin olet silti tehnyt hienon työ ja palkinto on syntymätavasta huolimatta sama. Onneksi vauva selvisi ilman suurempia murheita. Eiköhän pahin ole jo takanapäin ja ihana vauva-arki voi alkaa. Ihania hetkiä teille :heart:

Nippatäti en halua pelotella, mutta peräpukamat aika suurella todennäköisyydellä pahenevat vielä alatiesynnytyksessä. Kannattaa vaatia lääkkeet siihen synnytyksen jälkeen. Onneks ne ilmeisesti palautuvat aika hyvin synnytyksen jälkeen verrattuna ei-raskausaikana tulleisiin pukamiin.

Onneksi ei Emsulilta löytynyt mitään vakavaa. Lääkärit ovat varmaan arvioineet, että toimenpiteet eivät ole niin pahoja verrattuna mahdollisen sairauden aiheuttamiin riskeihin. Tuskin vauva on kärsinyt tutkimuksista. Hienoa, että vauva voi hyvin

Ihmeen paljon raskausaika tulee kaikenlaisia uusia terveydellisiäongelmia. Mulla oli kanssa yksi kipukohtaus joitakin kuukausia sitten, mihin ei tosin syy selvinnyt. Kaikkea mekin olemme valmiita kestämään, jotta saadaan uusi elämä aikaiseksi. Kaipa suurinosa ongelmista jää vain raskausaikaan. Toivotaan niin!

Marionetti tsemppiä :hug: Ehtii asioita hoitaa vauvan synnyttyäkin. Mulla oli lähes kaikki laittamatta molempien lasten syntymään ennen ja hyvin sain kaikki hoidettua. Meillä vauvat ovat nukkuneet alussa paljon, joten aikaa jää liikaakin kaikkeen muuhun. Välillä odottelin, että heräis vauva jo, kun ei ole tekemistä

Nopponen mulla samoja ajatuksia. En ole ehtinyt kirjoitella tänne, mutta en ole myöskään jaksanut, koska tulisi niin omanapaista tekstiä. Minusta on ollut kiva lukea sinun juttujasi, kun ollaan niin samassa tilanteessa =) Teidänkin poika oli pieni syntyessään. Oliko siitä mitään puhetta sairaalassa? Entä saako tiedän poika rautaa tai muita lisiä? Meillä aloitetaan 4vk iässä rautakuuri ja se loppuu, kun poika täyttää 1v. Toivottavasti siitä ei tule pojalle masuongelmia. Esikoisen kanssa ei tullut, mutta se on tyypillinen ongelma. Muuta ylimääräistä ei onneksi tarvitse antaa, mutta kiinteät aloitetaan vauvan ollessa 4-5kk. Entä suositeltiinko teille pysyttelemään poissa ostoskeskuksista ja muista tautipesistä vai elämään normaaliarkea? Meille suositeltiin ensimmäistä, mutta ollaan kyllä käyty kaupassa ja ulkona mm. hakemassa esikoinen hoidosta. Pitkiä lenkkejä ei olla tehty. Kun vauva on 2,5kg, niin saisi vasta ulkoilla.

Maanantaina käytiin sairaalassa, jossa lähinnä seurattiin vauvan kasvua ja suunniteltiin vauvan ruokintaa. Vauva on kasvanut hyvin. Painoi maanantaina 2,3kg. Sovittiin, että annan enää joka toinen syöttökerta pienen määrän ruokaa nenämahaletkuun ja loput imetän. Perjantaina poistetaan letku, jos paino ei ole radikaalisti pudonnut. Vauva nukkuu paljon, joten ehdin tässä touhuta kaikkea muuta. Aika menee tosi nopeasti. Nyt osaan enemmän nauttia lapsieni kanssa olemisesta. En ensikoisen kanssa stressannut äitiyttä, mutta kai osaan nauttia nyt enemmän, kun en enää koe näitä hetkiä uudelleen. Jos lapsia tulisi lisää, niin sitten tilanne voisi olla toinen. Elämä on ihanaa! Toivottavasti te muutkin pääsette pian samoihin fiiliksiin :heart: Seuraavia vauvauutisia odottelen, on ne vaan niin ihania.

Minx ja poika 1v 6pv

 

Emsuli onneksi ei ole löytynyt mitään vakavaa! Äläkä huolehdi liikaa säteilystä tms, kyllä ne lääkärit tarkkaan arvio onko siinä liikaa riskejä tms.

Synnytyksessä mua pelottaa kuoleminen. Tiedän kuinka harvinaista se on, mutta jotenkin se vaan silti pelottaa. Muuten olen lähinnä jännittynein ja odottavin mielin.

Sairaalakassi on pakkaamatta vielä. Listaa olen vähän tehnyt, että muistaisin ottaa tarvittavat mukaan. Ehkä sen tuossa viikonloppuna voisi pakata..

Tänään kävin vaunuilemassa esikoisen kanssa, vain 1km jaksoin kävellä kun sitten rupes lantioon tulemaan ihan järkyttävät kivut. Kivut ei ole vieläkään poistuneet, inhottavaa

Nallu ja pikkuveli 36+4

 

Onnittelut Ihanaiselle pienestä tytöstä :flower:

 

Minx: Joo meilläkin alkaa rautalisä 4vk iässä, muita lisiä ei ole. Ja samat ohjeet saatiin, ulkoilu vasta 2,5kg painoisena, ja kauppoihin ei viel myöskään pöpöjä hakemaan, samoin kriittinen vieraista ku niin pöpöinen aika... Mut kiinteät meille annettiin ohjeeksi aloitella jo 3kk iässä!? Tuntuu kamalan aikaiselta... selityksenä sain vaan et panoa pitää saada kerrytettyä nopeampaa et saa ns. ikätoverit kiinni nopeammin... Mut siis tosi varovaisesti nekin aloitetaan... 1tl päivä... jne... Me ei olla viel ulkona käyty, ajattelin kiltisti odottaa siihen painorajaan saakka. Huomenna neukkutäti tulee kotikäynnille, saapa nähdä miten mun maidolla kasvaa... pullolla en oo antanut ku pari kertaa varalta, ja senkin siis mun pumppaamaani maitoa... Ihan varalta oon antanut pullolla et näen paljonko jaksaa juoda... tänään vetäs reilu 50ml pullosta ja tissistä viel päälle ku loppu kesken... elikkäs eiköhän se tissittely riitä, osaa poika vaatia lisää jos niikseen tulee... Mut kiva on kuulla sinun kuulumisia kun tosiaan tilanne meillä niin sama. Hienosti olette saaneet painoa kerrytettyä.

Täällä monella jo niin jännät paikat; Marionettille tsempit! Ja muillekin tietty... kohta on vauvat maailmassa.
Soonfabin kuulumisia odottelen...

Ja kiva kun jaksatte lukea meidän vauva-arjesta!
Mulla mennyt ihan ohi se et uus pino laitetaan pystyyn sit ku kaikki on saaneet vauvat... oon varmaan silloin ollu sairaalassa kun tais jäädä silloin vähä välistä näitä juttuja... Mut hyvä idea niin, pysyy porukka koossa!

Alkaa muuten tulla kohta ristiäis ressi... tajusin just ettei oo enää montaa viikkoo ku pitäis juhlat pitää... Tosin eivät kai ole niin kriittisiä sen 2kk rajan suhteen ku syntyi ennenaikaisena... Nimestä on viel taistelu ukon kans... ja kummit osittain auki... kääk!!

Nopponen + poitsu 2vk 5pv...

 

selittämätöntä kipuilua: navan oikealle puolelle, parin cm:n päähän, on tämän päivän aikana kehittynyt toooodella kipeä alue :'( tuntuu vain pystyssä ollessa ja tunne on kuin repeäisin siitä kohtaa ja jotain pullahtaisi ulos tai että olisin jollain terävällä siihen kolauttanut.. kohdan painaminen auttaa vähän, mutta mieluiten olen kylkimakuulla. toivottavasti yön aikana häipyy, muuten en huomenna kävele

dania ja mahan läpi syntymistä yrittävä vauva

 

Pitäiskö siun Dania käydä näyttämässä sitä ihan lääkärissä? Kuulostaa oudolta ja inhottavalta! Just tänään sano neukkutäti että näillä viikoilla ei kannata missään nimessä kärsiä turhaan vaan mennä lääkäriin ja selvittää! Tsemppiä!

 

juuh... ehkäpä huomenna menenkin jos ei aamuun mennessä helpota. pitää kuitenkin tuon esikoisen vuoksi olla liikkeessä. särkylääkettä en ole ottanut kun kipu katoaa heti kun pääsen makaamaan. outoa..

mites nippa sun kipuilut? oletko saanut apua?

 

Nyt ei oo ollu noita supisteluja niin tiheenä. Toivon että tää edellinen episodi olis avannu mestoja jo ja että nyt seuraavat supistukset räjäyttäis jo pankin. Hiton kipeetä osaavat tehä! Tai sitten pysykööt poissa pahalaiset! :kieh: Tahtoo olla meikäläisellä nää vaivat vähän sellasia, ettei niihin auta kun raskauden päättyminen Toivon ja rukoilen että nuo puikot ja salvat jeesais noihin pukamiin!
Kyllähän tässä lopussa kuuluukin olon olla vissiin vähän tukala. Pitäis osata nyt ottaa nää kivut ja kaikki sellasina, että nyt ollaan jo loppusuoralla, kaikki johtuu siitä että vauva on laskeutunu ja tulossa jossain vaiheessa pihalle -ainakin näin toivon!

Saunassa kävin, pitkästä aikaa jaksoin olla oikeen pitkään, hengittäminen on niin paljon kivempaa ja rintaa ei purista niinkun vielä viikko sitten! Jos pikkuhiljaa näitä ässiä vetelen hihasta, tuskin niistä enään mitään haittaakaan on

 

Dania: voin melkein kokea sun kivun. Mullahan on ollut noita kramppeja nyt rv 29 alkaen ja tänään oli taas niin kovia, että litalgin ja parasetamol 1g auttoi vasta 2h jälkeen pahimpaan. mulla on siis koko alavatsa kipeä ja tunne, että mun maha repeää. sappivaivaa tämänpäiväinen ei todellakaan ole, se on niin paljon alempana. liikkumaan ei päässyt, keskimmäinen 5v ja 1v kotona mun kanssa. nuorempi tyhjäs sillä välin takan tuhkaluukku kun mä istuin krampissa keittiössä, eikä mihinkään päässyt liikkumaan. miehen soitin kotiin ja se tuli töistä viivana. mitä enemmän mulla viikkoja, sitä isommat kivut. tk:ssa ottivat multa pika crp:n ja se normaali joten tuskin sapesta johtuvaa olis. Jos nuo mun sappikivet olis tulehduttanut tuon mun sappirakon niin lukemat olis korkealla. mä en enää meinaa jaksaa!!! mä en tiedä minne mä enää soitan ja apua pyydän. varmaan tuonne äitipolille ja pitää vissiin vaatimalla vaatia, että tutkittais kunnolla mikä helevetti mun mahassa on. kiinnikkeitä epäili tk hoitaja. kiva juttu jos nämä aina vain pitenee ja pahenee niin miten tuo vatta kestää synnytys supistukset. vetääkö se tuollaiseen kramppiin jatkuvasti sitten. Sektioon en halua missään tapauksessa. synnärille pitää tk:n mukaan mennä jos nyt uusii. synnärillä vaan ei edellis käynnistä jäänyt hyvät kokemukset vaan tuntui että ei oteta tosissaan. aion soittaa huomenna sille mun pelkopoli kätilölle tai jätän soitto pyynnön. pitää kysyä josko pääsisin sen mut leikanneen lääkärin puheille joka on niiden ylilääkäri niin josko sais asioihin selvyyden. Mä haluaisin nauttia näistä mun viimeisistä viikoista raskaana enkä pelätä, että mun maha repeää. tänäänn tuo jomotus alkoi ihan levossa lievänä ja sitten kun nousin laittamaan lapsille välipalaa, niin iski ihan hirveä kipu, viilto, paine... en osaa edes selittää.( muoks: tätä ennen ne on alkanut ihan yhtäkkiä heti melko kovana, nyt siis enteili toista tuntia.)
mä toivon, että kenenkään ei tartte tällaisia ikinä kokea.

 

Synnytyksessä pelottaa lähinnä se kipu. Miten sen kanssa pärjään, muistan vain sen hirvittävän ponnistusvaiheen kivun, johon en lääkettä kerennyt saada. Toki myös sekin hirvittää, jos tulee kätilö, jonka kanssa ei kemiat kohtaa :/

zuza Kiitos kertomuksesta, näitä on aina kiva lukea, vaikka hurjalta kuulosti sunkin kokemus. Onneks kaikki on nyt parhainpäin :wave:

marionetti Oho, sullahan tulee siellä viime hetken paniikki Toisaalta hyvä, jos käynnistävät, niin ei pääse ihan mahdottoman isoks kasvamaan. Kohta sullakin on pikkunen käsivarsilla :heart:

Emsuli pienempi haitta noista tutkimuksista on, kuin jättää keuhkoembolia diagnosoimatta :hug: Teidän molempien parhaaks nuo tutkimukset on.

Leo Huii, nuo sun kivut kuulostaa kyllä ihan hirveiltä :/ Voimia ja tsemppiä niiden kanssa :hug: Ja soita ihmeessä sinne pelkopolin kätilölle, jospa sitä kautta saisit edes jotakin apua.

Hitto, viime yönä heräsin johonkin ihme kylkikipuun ja sen jälkeen valvoinkin 2,5h, vaikka kivut hävisivätkin. Näyttää tuo kaks hyvää yötä peräkkäin olevan ehdoton maksimi :headwall:

Alisa & Hippu 37+4

 

nippatäti, täällä samojen vaivojen ja samanlaisten supistelujen kanssa painitaan! Mulla ei tosin kärsi 10 min pidempää seistä tai kävellä ku alkaa tuntua siltä että vauva valuu kohta värkistä vaikka väkisin ulos. Esim suihkussakäyminenkin tuottaa jo tuskaa ja stressiä. ai että, vauvaa odotellessa siis vaan. Loppuis tää vaikeena oleminen. Olikos sulle muuten sitä supistustenestolääkitystä annettu?

zemppiä sinne!

greentea1 34+2

 

No nyt lähti limatulppa ja samoin tein alko selän polte paitsi kovemmin kun aiemmin. Mutta ei huolta, varmasti oon vielä kasassa vaikka kuinka kauan! Greentea en oo saanu niitä supistuksen estoja, eikä ne enää niitä annakaan tietty.. tsemiä sinne, tiiän miten rankkaa osaa olla!

Muoks: Hyi hitto mikä yö! Heräilin sellasiin sukkapuikko-tuntemuksiin ja supistuksiin vähän väliä. Onneks huomenna on taas äitipoli