Jemppi: Mulle kerrottiin eilen että määräaikaista sopimusta, joka päättyy lokakuussa, ei tulla jatkamaan. Minä vollotin koko illan ja valvoin yönkin, kun ryvin itsesäälissä ja mietin mitä olen tehnyt väärin ja mitä olisin voinut tehdä toisin. Vaikka työpaikka ei ollut unelma, ja onhan mulla kotona tuo 1v8kk poitsu. Mut kun työkaveritkin on niin osaaottavia ja sääliviä. EIkä näe että tässä olis mitään hyvää. Vaikka siinä on. Saa jäädä kotiin lapsen kanssa ja kun toinen on tulossa. Täytyis osata ruveta aatteleen toisin. Olisin joka tapauksessa lopettanut töissä vuoden lopussa, hyvissä ajoin ennen vauvan syntymää, mutta nyt kun se ei ollut omasta tahdostani kiinni vaan tuli toiselta osapuolelta se päätös, kolahti pahasti. Miten Jemppi ootko huolissas taloudellisesta pärjäämisestä? Mulla on tuo poika että voin jäädä hoitoapaalle, ja miehell on kyllä hyväpalkkainen vakkarityö, mutta silti huolettaa. Muutamassa kuukaudessa olis ehtiny vielä vähän tienata ennen kotivuosia. Oon nimittäin haaveillut olevani nyt kotona ne 3 vuotta. Talokin pitäis rakentaa.... Saadaankohan lainaakaan kun en ole töissä :ashamed: Tää on nyt yks itkupäivä, eikä kelikään ulkona yhtään kohenna olotilaa :'( Ja tänään pitäis vielä mennä töihin, ja sinne lokakuun alkuun saakka, ketä tälläsen jälkeen kiinnostaa??
