Voi Rakas Lapsi - voisitko Sef lukea tarkemmin mitä kirjoitan ja mikä on mun pointti ennen kuin alat kirjoittaa vastinetta.
KYSYMYKSESI:
Oletko miettinyt syytä siihen, miksi täällä on niin moni puhumassa karppauksen puolesta?
VASTAUKSENI: Olen. Olen täällä myös koko ajan kertonut, että se mikä sopii toisille ei välttämättä sovi toisille. Ja että jokaisen pitäisi löytää se oma juttu. Ja jos on vain valittavana vaihtoehdoista: karppaus, karppaus ja karppaus. Niin siinä ei paljon voi itselleen sopivaa vaihtoehtoa löytää, jos karppaus ei sovi.
KYSYMYKSESI:
En oikein jaksa uskoa, että me karppi-ihmiset sitä teidän kiusaksenne tekisimme, vaan nimenomaan me olemme kertoneet teille vaihtoehdon, jonka olemme hyväksi kokeneet.
VASTAUKSENI: Sanoinhan jo aikaisemmissa keskusteluissa, että hyvä että te annatte vaihtoehdon, mutta yleensä ette edes yritä nähdä muiden vaihtoehtojen hyviä puolia, saati sitä, että karppaus ei sovi kaikille. Tai jotkut (kuten minä) eivät edes tahdo sitä yrittää ja luopua hiilihydraateista.
YLEISTÄ:
Aiheen vierestä pitää sanoa, että esimerkiksi paljon liikkuvien on hyvä tankata hiilihydraatteja ennen treenejä - jaksaa paremmin ja pidempään tehdä kuluttavaa treeniä. On myöskin sanottua, että aamupalalla ja lounaalla kannattaa syödä hiilihydraatteja ja päivällisellä ja iltapalalla tankata proteiineja.
TOTEAMUKSESI:
Myönnät itse, ettet ole karppaukseen syvemmin tutustunut.
VASTINEENI: Tottakai myönnän, pitäisikö se kieltää ja esittää että tietää kaikesta kaiken. Itse en ole karppaukseen syvemmin tutustunut, koska kyseinen vaihtoehto ei minua kiinnosta. Ja en täällä ole väittänyt ettei ketään saisi tai pitäisi tai kiinnostaisi. Olen vain ilmaissut, että muitakin vaihtoehtoja on. Ei tarvitse alkaa koko karppaukseen. Eikä ainakaan kertaheitolla, jos vaihtoehto luopua hiilihydraateista hirvittää.
TOTEAMUKSESI:
Minä olen syvemmin tutustunut karppaukseen, mutta olen tutustunut myös painonvartijoiden menetelmään, kaalisoppadiettiin, vettä ja näkkileipää diettiin ja jos vaikka mihin.
VASTINEENI: Minä olen kokeillut aikoinani paikkareita - kolmekin kertaa - se ei sopinut minulle, mutta en sitäkään ole kenellekään moittinut, kertonut vain miten minä olen asian kokenut ja miten se ei ole sopinut minulle. Pikadieetteihin en ole vaivautunut uskomaan tai edes niitä kokeilemaan, koska tarkoitukseni on hallita painoani - pysyvästi. Ja se onnistuu vain elämäntapoja muuttamalla. Mutta minulle sopii se, että muutan niitä pikkuhiljaa. Ja tasapainotan ruokavalioni, luopumatta hiilihydraateista.
TAUSTASTASI:
Olen jopa niin taitava (harjoittelu tekee mestarin), että osaan oksentaa, kun vain ajattelen, että haluan oksentaa. Syömishäiriöönhän nuo tiukat dietit minut aikanaan lopulta vei. Keventäjistä en tiedä yhtikäs mitään, sillä siihen en ole koskaan tutustunut.
MIELIPITEENI:
Syömishäiriöön on harvoin syynä vain liian tiukka dieetti, käsittääkseni useimmiten taustalla ja syvemmällä on muitakin tekijöitä.
LOPPUTULOKSESI:
Olen käynyt läpi kaikki (poikkeuksena keventäjät) yleisimmät tavat laihduttaa ja kiloja on pois karissutkin, mutta mikä on lopputulos? Läski akka olen edelleen.
OMA TAUSTANI LIHOMISEENI:
Kaikilla ei ole kyse tuosta, laihduttamisesta, laihtumisesta ja taas lihomisesta. Itse olen jojottaja syystä että: Sairastuin masennukseen kahdesti. Molemmilla kerroilla painoni nousi. Ja kun selvisin masennuksesta kilot lähtivät putoamaan (ilman että tein tiedostaen muutoksia elämäntavoissani). Luultavasti söin terveellisemmin, vähemmän ja arkiaktiivisuuteni lisääntyi. Liikuin varmastikin enemmän; kun masentuneena oli sellaisia aikoja, (ääripäänä tämä: nukuin 20tuntia vrk ja itkin neljä). Että ei siinä paljon ehtinyt kuluttaa. Kun ei jaksanut edes sängystä nousta ylös. Tästä jojottaminen; välillä on parempia jaksoja - välillä huonompia ja sillä paino heittelehtii.
POINTTISI:
Lopulta löysin upean keinon hallita painoaan ja mikä parasta, elämää.
ONNITTELUNI: Hienoa että olet löytänyt sinulle sopivimman keinon hallita elämääsi ja painoasi. Siihen me kaikki pyrimme - keinot vain eivät ole samat, koska kaikilla on erilainen geeniperimä, tottumukset ja olemme kaikki yksilöitä, pidämme eriasioita, herkuttelemme eritavalla, vietämme erilaista elämää. Emme kaikki tahdo luopua samoista asioista, kuin toiset.
KYSYMYKSESI:
Kerro minulle yksikin syy, miksi en jakaisi tuota asiaa mahdollisimman monelle ihmiselle?
VASTAUKSENI: LUE UUDELLEE MITÄ KIRJOITIN JA TULE KYSYMÄÄN UUDESTAAN JOS JOKU JÄI VIELÄ EPÄSELVÄKSI. -- Olen täällä sanonut, että hienoa, kun kaikki kertovat erilaisista tavoista laihtua, laihduttaa, muuttaa elämäntapaa, hallita painoa jne. (karppaus mukaanlukien) Mutta täällä kun saa aina niskaansa kaikenmaailman ...:kaa jos yrittää sanoa ettei karppaaminen ole se AINOA vaihtoehto.
YLEISESTI KERTOMAASI:
Tämä yleisesti KAIKILLE niille, jotka painoansa tarkkailevat:
Mikäli lipsut ja retkahdat diettiruokavaliostasi jatkuvasti, niin eikö silloin kannattaisi myöntää, ettei se sovi itselleen ja toisenlaiseen ruokavalioon vaihtaminen voisi olla parempi tapa jatkaa painonhallintaa?
OMA KANTANI: Olen ehdottomasti samaa mieltä. Joillain vain menee aikaa ennenkuin tajuavat, että se ei todellakaan toimi mitä he yrittävät läpi viedä. Huomiona: Olen muuten ex karppaajilta kuullut myös tuon, että "se ei vain sopinut minulle".
SAAVUTUKSESI, ENTISET ONGELMASI:
Minä pudotin painonvartijoissa 8 kiloa, mutta helppoa se ei ollut. Nyt olen pudottanut karpaten (1.1.07 alk) 3,9 kiloa ja tämä todella on ollut mielestäni lasten leikkiä. Ei nälkää, ei makeanhimoa, ei ahmimiskohtauksia, tms. Herkutella saa karppiherkkuja ja kerrankin sapuskanlaitto on ihanaa.
OMA KANTANI: Välillä on niin vaikea ymmärtää miksei muut halua ymmärtää että kaikilla ei ole makeanhimoa tai tee pullia, sokerimössöä jne. edes mieli. Joten niistä on vaikea luopua. Silloin karppauksesta on luultavammin apua. Itsellä on kuten niin monta kertaa sanonut: ennemmin himo suolaiseen ja etenkin ruisleipään ja aurajuustoon. Ennen myös jogurttiin (jota olen pikkuhiljaa alkanut valmistaa itse - maustamattomasta jogurtista ja marjoista ja leseistä).
VAIHTOEHTOSI:
En väitä, että karpaus sopisi kaikille, sillä tuskin löytyy ruokavaliota, johon koko maailman kansa olisi tyytyväinen. Mutta mikäli diettisi junttaa paikoillaan ja tulee lipsumisia lipsumisten jälkeen, niin tässä nyt on yksi vaihtoehto.
Kokeilin aikanaan painonvartijoita ja totesin 8 viikon jälkeen, ettei se ruokavalio ollut minua varten. Kokeilimpa aikanaan karppaustakin ja ilokseni huomasin löytäneeni itselleni loppuelämän ruokavalion.
OMAN KANTANI: Olen samaa mieltä - kuten jo, ah niin monessa välissä - olen jankuttanut. Vaihtoehtoja on, niistä saa jokainen valita omansa. Ja toki karppaus on yksi muiden joukossa (blablabla - tylsää toistaa itseään, mutta kun jotkut eivät tunnu saavan pointtiani perille), mutta miksi karppaajien on vaikea ymmärtää toisten tapaa olla karppaamatta. Tai halua olla edes kokeilematta.
LOPPUSANASI:
Mutta jospa annetaan ihan kaikkien kukkien kukkia ja jokainen saa nyt ja jatkossakin pauhata omasta painonhallintatavastaan niin paljon, kuin sielu sietää. :saint:
LOPPUSANANI: Annetaan vain ja jokainen saa puhua niin paljon kuin sielu sietää, mutta yksikantainen asiain katsominen on mun mielestä Syvältä!!