Marraskuun 2012 masu-asukkien jatkot!

Moi pitkästä aikaa.
Meillä neiti leikattiin syyskuussa, kaikki meni hyvin, vaikka saatiin armoton flunssa päälle. Isäni joutui samaan aikaan sairaalaan sydämmen vuoksi, joten viikko oli henkisesti hyvin raskas, mutta siittä selvitiin.

Konttailtu on jo pitkän aikaa, ihan hirveä viipottaan. Viime viikolla keksi portaat ja menee niitä ylös jo kuin vanha tekijä, portti täytyy käydä ostaan heti alku viikosta, kun alas tulo ei oikein onnistu. Tukea vasten nousee seisomaan, ihan joka paikassa, eilen keksi sitten kylpyammeessakin nousta seisomaan, ou nou

Edelleen imetän, vaikka välillä saan hampaista. Hapanmaitotuotteet ei tahdo kelvata, eikä vielä olla normi maitoa otettu ruokavalioon. Isommalla lapsella aloitettiin maidottoman dietin jälkeen maitokokeilut, joten josko tässä päästäis koko perhe normaalimaidon pariin ennen vuoden vaihdetta.

Töihin paluuta on alkanut houkuttaan ja hirvittään, lapset on niin pieniä ja kehittyy ihan kauheeta vauhtia, kohta ne on molemmat isoja tyttöjä.

Syksy on kyllä ollut aivan ihana, harmiksemme olemme kyllä saaneet sairastaa flunssaa toisen perään, mutta ehkä me päästään nauttimaan näistä loppusyksyn kirpeistä ilmoista.

Inari & Salla 11kk

 

Moi vaan mammat ja pienokaiset.

Inari hieno kuulla, että kaikki on mennyt pienen osilta hyvin.

Tirppanalla rupeaa olemaan jännät loppumetrit meneillään, jaksamisia niihin, toinen pieni verottaa lepoaikaa, mutta muista lepuuttaa itseäsi ainakun mahdollista

Meillä poitsu on ruvennut syömään puuroa..hurraa!! Josko se painokin siitä lähtisi uuteen nousuun
Piimä kokeilu ei ollut oikein onnistunut, reilu viikko sitä tarjottiin juomana-ei kelvannut, ruuassa meni kyllä. Nyt ruuassa käytetään kevytmaitoa ja hyvää on. Kumpa vielä huolisi mukista juomaksi, niin hyvä olisi. Eli täällä myös imetetään, kun ei oo keksitty mitään poppakonstia, millä saisi toisen huolimaan jotain muuta juomaa. Saisi kyllä loppua imetys, rupeaa rinnat olemaan arat, kun pitää niin lujaa kiinni...hampailla. Ei onneksi enään kuitenkaan niin pure.

Kokoajan pitäisi olla liikkeellä, ryömimällä mennään ja istumaan sekä pystyyn noustaan kokoajan. Kaikista kivointa taitaa olla kun kerkee tyhjäämään laatikoita, kun on esteet unohtunut laittaa.
Suuhun menee aivan kaikki, mikä vain on lattialle päätynyt.
Sanoja tulee jonkin verran, äiti, lamppu, kello, pallo, iskä...osa aivan oikealta kuulostaen ja osa tietenkään ei
Täällä vietetään syyslomaa kokoporukalla ja tänään voisi laittaa pihan talvikuntoon, kun ovat menneet lupaileen luntakin.
Syksyisin terveisin
hannama&poitsu 11kk

 

painoa pudonnut lisää, nyt jo 5kg, hurraa!!

tykkään kun kelit vaihtelee, ulkoillaan hurjan paljon päivisin

tuttipullosta päästy eroon, tilalle tuli kokonaiset yöt ja mammakin nukkuu läpi yön :heart:

oikein ihanaa syksyä kaikille

 

Meillä on nyt toista viikkoa kävelty tukea vasten ja koko ajan pitäisi olla menossa.
Viikko sitten oli neuvola ja tilanne oli normalisoitunut ja käyrät tasoittunut.
Pari viikkoa ja poitsu täyttää vuoden...ei voi kuin taas päivitellä kuinka aika menee nopeaan.
Sisko jo kovasti pähkäilee, että minkälaista kakkua pikkuveikalle tehdään, kun toinen ei itse osaa kertoa
Imetyksestä ei meinaa päästä sitten millään. Toki olen enään imettänyt lähinnä illallla ja aamulla, mutta kunnolla ei vielä maitoa muuten juo. Niinpä ollaan sitten ruokaan sotkettu lisäksi.
Hienoa FG jotta yöt ovat rauhoittuneet, kyllä se vaan niin eriasia on, kun ei tarvi öisin heräillä

 

moikka taas

meidän herran ensi-askeleet taaperokärryn kanssa on bongattu hienosti menee!! ihana mussukka se sekin saa jalat kantamaan. samalla kun esikoisen haaveet on omasta asunnosta ja ammatista, nuorin vasta haparoi pysymään pystyssä ihanaa, äitiyden kohokohtia kun lapset kasvaa ja alkaa pärjäämään
Haikeaa ja osin pelottavaakin , ikään kuin joutuisin luovuttamaan jotain... vaikea sanoa tunteita, mutta niin ne vaan irtaantuu

työt rullaa omalla painollaan, nautin siitä että saan neljä alle 3,5-vuotiasta toimimaan päivät kuten haluan -tai ainakin joskus ja ainakin melkein
elämä on asoittunut uomiinsa, tuttu ja turvallinen arki pitää otteessaan.

enää ei tarvitse synkistellä, takana on hirvittävän raskas kolme vuotta näiden pienten odotusaikojen ja vauva-aikojen sähellyksen tiimellyksessä. Nyt kun alkaa helpottamaan, on moni vilkuillut joko mä taas odotan. EN!
siitä pidän huolen....

Talven tuloa odotellaan kovasti, loppurutistus koululaisillakin loppuvuoteen edessä. Mulla pienin täyttää vuoden tuossa parin viikon päästä myös, sitten on palstailut palstailtu Kivaa on ollut yhdessä taapertaa odotusaika, jännätä supistusten ja sairaalareissujen kulkua kuten myös pienten eri vaiheita. Elämä jatkuu eteenpäin ja toivotan jo nyt kaikille oikein hyvää jatkoa, poikkean vielä ennenkuin matkani jatkuu muissa merkeissä

T: Fourth Gift ja Pikkupalleroinen pian 1v

 

Voi että, harmi kun ei ole oikein tullut täällä enää kirjoteltua ja kohta se loppuu kokonaan! Ellei joku perusta vielä tuonne seuraavaan ketjua?!

Meillä tänään typyllä oli synttärit! Maagisena kellonlyömänä oltiin juuri muskarissa. Pidetään vielä toinen juhlapäivä lauantaina, kun kaikki ei näin arkena pääse.
Vähän meinas säikähtää kun istuttiin pöydän ympärillä kynttilä kakussa palamassa ja laulettiin paljon onnea. Itku oli lähellä, mutta äkkiä kun puhallettiin kynttilä ja leikattiin pieni kakun pala lauteselle, niin iloksihan se muuttui

Meidän 1-vuotias konttaa, mutta mielellään pystyasennossa tukien haluaa mennä. Ihan vähän jo välillä seisoo "ilman käsiä". Sanoja ei vielä tule, vähän ätää ja ihiä ym. sinnepäin joskus tulee. Meidän Viivi-kissaaki nähdessä tuntuu sanovan joskus hiivi.

Neuvolassa käytiin eilen. Pituutta on nyt 76 cm. Paino ei ollut noussut, mutta terkkari epäili, että liikkumisesta ja sairastelusta voi johtua, kun kuitenki muuten oli käyrällä kasvanu. Kuuden viikon päästä kuitenkin kontrolli ja samalla otetaan sitte pneumokokki-tehoste. Ei inahtanukaan tyttö, kun pistettiin rokote.

Pari kuukautta tosiaan sairasteltiin ja nyt näyttäis taas paremmalta. Inhottava yskä vaan vielä kiusaa. Mutta on ollu vissiin liikkeellä sitkeää flunssaa, ettei olla ainoita.

Imettämistä yritän tässä lopetella. Päiväimetys on nyt lopetettu kokonaan, että tyttö saa opetella nukahtaan päivällä itekseen. Yhden kerran mies on nukuttanu sänkyyn ja muuten on sitte kärrytelty tai lähetty autolla liikenteeseen niihin aikoihin. Yöimetyksestäkin oon jättäny pois ensimmäisen eli nyt saa nukkumaanmennessä, aamuyöllä ja vielä kun otan viereen. Toivon, että se aamuyön imetys jäis itekseen pois, kun oppii nukkumaan ensimmäisen yli..! Nyt oli tytön kyllä jostain syystä vaikea nukahtaa. Mietin, että onko hampaita tulossa vai sattuuko jonneki muualle vai mitä kun niin kamalan itkunen oli. Tai sitten oli vain eroahdistusta tissistä kera yliväsymyksen..
Tämä kellojen siirto kyllä vähän sekottaa rytmiä, kun nyt valvotaan yhtäkkiä tunnin myöhempään. Toki nyt lapsen ehdoilla mennään, mutta pitää yrittää aina venyttää ajasta, kun mahdollista.

Teettettiin jo kuvakirjakin tytön ekasta vuodesta. Tarkotus ois liittää siihen vielä 1-vuotiskuva, joka käydään huomenna otattamassa. Kuvakirjan saa tytön kummit, isovanhemmat ja yksi täti, joka on käynyt katsomassa pientä joka ikinen viikko tämän vuoden aikana. Mun mielestä kummit ei melkein ois ansainnu koko kirjaa, mutta kai se on pakko niille antaa. Vain yksi kummi on osoittanu kiinnostusta kymmityttöönsä siinä määrin, että on hyvä fiilis siitä. Tämä on se joka ei kuulu kirkkoon... Oon kyllä tosi pettyny kummeihin, koska ensimmäinen vuosi on niin tärkeä lapselle, kun silloin kehittyy niin paljon ja nopeasti. Eikä ne oo viettäny paljon mitään aikaa tytön kanssa tai edes pahemmin kyselly, että miten menee. No onneks on muita ihmisiä, jotka välittää.

Haikeaa kyllä on, jos tämä palsta nyt jää unholaan ja te kaikki ihanat ihmiset, joiden kanssa on saanut kasvaa tämän vuoden näin esikoisen äitinä! Varsinkin te jotka olitte mukana jo sieltä odotusajalta! Mutta niin se elämä menee, eteenpäin. Pidetään nyt vielä marraskuu yllä tätä ketjua!

mnica ja tru 1 vuotta :heart: :wave:

 

Moi!
Pitkästä aikaa eksyin tänne! Arjen touhut vie niin mennessään. En yhtään ajatellut, että tämä palsta loppuu pian:/ Mullakin on jotenkin haikea olo vaikka en täällä ole viime aikoina ehtinytkään käymään. Ihan kuin oltais tuttuja vaikka ei ollakaan Haikeaa on myös kun miettii niitä hetkiä vuosi takaperin! Silloin täällä tuli oltua monta kertaa päivässä. Aikansa kutakin tietysti ja kukin jatkaa elämää omilla tahoillansa.

Meillä on 1-vuotispäivään vielä yli kuukausi. Meillä ei vielä kävellä, tissitellään paljon ja ollaan vielä tosi vauvoja Mutta eipä tässä kiirettä ole. Päivällä imetän vielä ennen päikkäreitä ja sitten illalla. Aamuyöstä syö neljän maissa, nukkuu pari tuntia ja kun laiska olen, otan viereen ja annan tissitellä vähän väliä saadakseni nukkua edes sinne puol kasiin
Tyttö on tietysti niin rakas ja ihana <3 Välillä sitä miettii, kuinka sitä voikaan olla tuossa pienessä ihmisessä niin kiinni. Toiselle on äiti niin tärkeä, koko ajan tullaan perässä mihin menenkin Myös sisarukset ja iskä on tärkeitä. Vieraitakun tapaa, on aika vakavaa tyttöä kunhan tottuu tilanteeseen. Muskarissa käydään ja siellä oikein hihkutaan
Tytölle on ikävä kyllä tullut aika paljon ihottumaa ja sitä nyt selvitellään, mistä ruoka-aineesta se tulee. Ehkä maidosta? Hapanmaitotuotteita ollaan vähän maisteltu ja pian sais juoda oikein kunnon maitoakin, hui.
KOtona olen tytön kanssa varmaan sinne 2v9kk asti. Sitten ei enää samanlaista breikkiä työelämästä tule, meillekun tämä vauva on nyt viimeinen. Nauttikaa te, jotka saatte vielä alkaa suunnittelemaan uutta vauvaa, dippailemaan ovista ja muuta jännää Ne on mun osalta nyt ohi ja niitä haikeudella muistelen. Samoin kuin sitä pahoinvointia...ei uskoisi, että sitäkin vähän kaipaa ja niitä piinaavia viimeisiä päiviä kun odoteltiin, että kunpa sitä alkaisi pian jotain tapahtua, sniif. Nyt mä lopetan tämän muistelemisen, tulee NIIN haikea fiilis!
Meillä ei myöskään kummit ole ottaneet tätä tehtävää yhtä innolla kuin itse toivoisin. Ollaan nähtykin tytön ekan vuoden aikana vain muutaman kerran vaikka ihan lähellä asutaan! JOs itselleni vielä kummilapsi suodaan, haluaisin kyllä olla hänen elämässään enemmän läsnä.
Juup, yritän ainakin itse vielä tulla kirjoittelemaan tänne ja toivottavasti vielä kuultaisiin mahdollisimman monesta teistä! Onko facebook- ryhmä vielä voimissaan ja aktiivinen? Itse tulostin kirjoittamani viestit odotusajalta, saa sitten joskus vielä fiilistellä sitä aikaa

-Melanie ja Martta pian 11kk <3

 

Hei kaikille!
Tasan vuosi sitten olin Naistenklinikalla kalvot puhkaistuna supistuksia odotellen. Nyt tuo pikku-ukko lähes juoksentelee tuossa. Kävely on jo sujuvaa, ulkona kengätkään eivät ole enää hidaste, öistä on tullut kokonaisia ja pinnasängystä luovuttu.

"Virallisia" synttäreitä ei täällä vanhassa asunnossa vietetä vaan odotetaan, että saadaan uusi koti kuosiin. Kutsutaan sitten vieraat sinne katsomaan uutta kotia ja juhlimaan samalla Eikan ekaa vuotta.

Minä toivotan kaikille oikein hyvää loppuelämää, vauvaonnea sitä toivoville, ja ennen kaikkea aivan ihanaa seuraavaa vuotta. Nyt sen pienen ihmisen elämässä vasta alkaakin tapahtua, kun on niin paljon uutta tehtävää ja opittavaa.

Scala ja Eikka 1v

 

...........ensimmäistä kertaa piiiitkään aikaan jaksoin tulla... ja tämä on loppumassa...???whaaaat??
Viiminen puolivuotta on ollut helvetillinen..enkä vaan ole ehtinyt mitään ylimääräistä... meillä poika alkoi kesäkuussa huutamaan yöt läpeensä... huutaa huutaa huuta, kiljuu, itkee, kiljuu, itkee... On ollut jaksaminen hieman koetuksella.. Neuvolan neuvot on ollu
-pois perhepedistä
-omaan sänkyyn
-pinnis omaan huoneeseen
-yöimetykset pois
-blaablaablaa
-ja lähete TYKS:n unikouluun.....

.....ei oltu kovin halukkaita viemään täysin kotona hoidettua lasta vieraaseen paikkaan, vieraiden hoidettavaks koko viikonlopuks... VAAN ihan vastoin kaikkia suosituksia, ihan itse jätimme lehmänmaidon pois.. ja hupshei.. Lapsi nukkuu... Neuvola tietää, että jätimme maidon pois, mutta edelleenkään emme ole saaneet mitään ohjeistusta tähän lehmänmaidottomaan elämään.. Ens viikolla olisi 1-vuotisneuvola.. ja pitkin hampain olen sinne menossa.. Olen tällä hetkellä niin vihainen koko neuvolan touhuun..

....lueskelen teidän kesän viestejä sit kuitenkin tässä syksyn mittaan.. Onhan tässä parikymmentä sivua fiilisteltävää... ..en vielä suostu uskomaan että tämä sitten jo loppuisi..

 

Moikka täältäkin pitkästä aikaa!

Facebook-ryhmässä pyörin, ja tämä palsta on meinannut kokonaan unohtua Eli FB-ryhmä on voimissaan ja meillä on siellä aivan ihana porukka. Jos joku haluaa vielä mukaan niin tervetuloa, mulle vaan yksityisviestiä täällä niin lisäillään. Jatketaan Facebookissa varmasti vielä hamaan tulevaisuuteen asti...

Meille kuuluu hyvää, Suomessa ollaan ja mieskin tulossa tänne pysyvästi lähiviikkojen aikana. 1-vuotissynttäreitä jo suunnitellaan kovasti, niitä juhlitaan virallisena päivänä 24.11. meidän uudessa kodissa
Tyttö on vilkas tapaus, määrätietoinen ja melkoinen riiviökin...ensiaskeleet otti syyskuun alkupuolella ja nyt kävelee, kuitenkin vielä aika haparoiden ja melko lyhyitä matkoja. Sanoja ei vielä tule, mutta hyvin ymmärretään toisiamme näinkin
Pikkuneiti on ollut nyt pari kuukautta päiväkodissa muutaman päivän viikossa, ja sen syvällisemmin asiaan menemättä mun mielipide on se, että päiväkoti ei ole alle 1-vuotiaan paikka. Toki sitä uumoilin jo etukäteenkin, mutta meille ei oikeastaan jäänyt vaihtoehtoja, kun ei mies päässytkään tänne ihan alkuperäisen suunnitelman mukaisessa aikataulussa...No nyt tyttö jää kuitenkin isänsä kanssa kotiin tod.näk. ensi syksyyn asti, joten tällä erää päiväkotiura jää lyhyeksi.
Muskarissa ja uimassa käydään joka viikko, ja tyttö nauttii molemmista täysillä. Joulukuussa ohjelmaan tulee vielä englanninkielinen leikkikerho joka toinen viikko.

Ihan uskomattomalta tuntuu, että niin ne vaan kukin vuorollaan saavat sen ekan vuotensa täyteen nämä meidän pienet! Kiitos myös omasta puolestani "seurasta" kaikille, vaikka tässä viime aikoina onkin tullut oltua passiivinen täällä, niin lämmöllä ajattelen teitä kaikkia, joiden kanssa on yhdessä kuljettu tätä matkaa sieltä odotuksen alkupuolelta asti <3 Kaikkea hyvää teille ihan jokaiselle! (Vaikka kyllä mä aion täällä edelleen aina silloin tällöin pyörähtää

Millimama & Aava 11kk 1vko

 

Harmi jos tää jutustelu täällä loppuu. Voisin vaikka laitella yv:tä millimammalle tuosta facen ryhmästä, siellä kun oon muutenkin tän vuotisissa marrasmasuissa
Täällä ollaan vielä yhtenä kappaleena, viikkoja nyt 38+5. Tyttöhän syntyi 39+0, joten toivotaan että tää toinenkin tulis samalla aikataululla. Supistuksia kyllä tulee nyt päivittäin, mutta ei vielä voimakkaita. Aika on tosiaan mennyt nopeasti, meilläkin 1v synttärit lähestyy kahden viikon päästä. Niitä kyllä vietetään, mutta ajankohdan määrää sitten tää pikkuveli, milloin hän syntyy.

Tyttö meillä kävelee tukia vasten hyvin ja seisoo ilman tukea jonkun aikaa. Yks päivä ei hoksannut ettei pidä mistään kiinni ja alkoi pomppia Onneksi isi oli vierellä sitten varmistamassa. Kovasti meillä siis tykätään hyppiä ja pomppia, se toisaalta hankaloittaa kävelyn opettelemista. Aina kun otat käsistä kiinni niin alkaa hyppiä, sen sijaan että eteenpäin kävelisi. Ylhäällekin nyt puhkesi molemmat etuhampaat, ne vähän kiukutti muutamana yönä, mutta aika vähällä päästiin sen suhteen. Alkaa jo aika hyvin mutustamaan palojakin. Sormiruokailua koitetaan silloin tällöin, mutta ei tuo oikein hoksaa suuhunsa sitä ruokaa laittaa, kivempaa on sitä ruokaa kädessä puristella ja tunnustella. Maissinaksuja ostettiin ja niitä tuo puristelee käsissään ja on sentään pari kertaa suuhunkin mennyt ne. Muutenkaan kun tyttö ei suuhunsa mitään pientä laita, toisaalta se on hyväkin. Lelujaan kyllä jäystää.
Yöt on ollut välillä vähän katkonaisia, tyttö saattaa useamman kerran herätä ja kitistä jonkun sekunnin ja sitten jatkaa uniaan. Ollaan ennen nukkumaan käymistä velliä annettu ja loput purkista sitten annetaan päikkäreille käydessä. Yks päivä jäi laittamatta päikkäreille kun käytiin ja tyttö nukkui 3,5 tuntia. Normaalisti nukkuu 1,5-2 tuntia. Nyt sitten ollaan parina iltana jätetty velli pois kokonaan ja annettu pelkkää maitoa. Ja noita kitinöitä on ollut selvästi vähemmän. Joten ilmeisesti se aiheuttaa sitten jotain vatsanväänteitä toiselle. En sitten tiedä mikä siinä sen aiheuttaa, kun kuitenkin iltapuuronkin syö ja siinäkin on viljaa. Ja maidollekaan ei luulisi olevan allerginen, kun tavallista korviketta juo ja nyt ollut nuo hapanmaitotuotteetkin käytössä.

Mutta oikein hyvää jatkoa kaikille täällä, jos ei enää kirjoittelut jatku. Minä tänne varmaan vielä jotain kirjoittelen, etenkin jos tuonne taaperopuolelle joku haluaa ketjun perustaa. Ja tännekin varmaan ilmoittelen kun tää uusi vauva syntyy Täällä siis vauva-arki jatkuu seuraavankin vuoden.

Tirppana ja tyttö 11,5kk ja pikkuveli 38+5

 

Heippa!

Kiitokset sanon minäkin kaikille palstalaisille. Jatkan elämääni kotiäitinä, kunnes tämä marraskuinen kuopukseni täyttää kolme vuotta. Toiveissa on myös kolmas lapsi. Kävelemään on meilläkin opittu nyt 11kk iässä. Hampaita suussa 4 ja kovaääninen kirkuva ja puolensa pitävä kaveri on hänestä muokkautunut. Hyvä on kolmevuotiaan isosiskon kanssa puolensa pitääkin! Kylläpä meni vuosi TODELLA nopeasti. 1-vuotta poikani täyttää 13.11. On ollut mukavaa lueskella juttujanne ja saada vertaistukea. En taida tuohon Facebook ryhmään kuitenkaan liittyä. Hyvää jatkoa kaikille ihanien lapsukaisten kanssa!

Kumisaapas ja poikanen

 

Meille syntyi toinen marrasvauva 3.11. Lähes samoin mitoin kuin siskonsa, poika 3,7kg ja 49cm. Viikotkin tismalleen samat, eli 39+0. Nopeasti poika tuli maailmaan, reilu 6 tuntia supistusten alkamisesta poika syntyi. Eilen päästiin kotiin sairaalasta, mies kävi tytön kanssa meitä siellä katsomassa ja hyvin suhtautunut tuo tyttö pikkuveljeen. Vähän toki ihmetellyt on ja viime yönä heräsi ilmeisesti hampaat vaivaa. Ja kun vauvakin heräili samaan aikaan, ei isosisko malttanutkaan käydä uudestaan nukkumaan, vaan keikkui reilun tunnin sitten hereillä. Ei onneksi näytä olevan mustasukkainenkaan vauvasta. Eilen tosin alkoi huuto, kun vauva oli miehen sylissä ja hän olisi sinne halunnut myös. Ja minäkin olin yläkerrassa just silloin. Mutta jos ollaan kaikki täällä samoissa tiloissa niin ei ole mustis, saattaa tulla vilkaisemaan jos vauva on esim. tissillä. Riittää siis että pääsee isin tai äitin syliin ja ei haittaa jos vauva on sitten toisen sylissä.

Tirppana ja tyttö kohta 1v ja poika 3vrk

 

Paljon onnea Tirppana! On se ihmeellistä! Mahtavaa!

 

Onnea Tirppanalle!

Täällä arki jatkuu samanlaisena, - päivät täyttyy leikistä, ruokailusta ja taas leikistä! Tyttö eilen tasan 11kk ja touhuaa kovasti, - käveleekin jo aika pitkiä matkoja ihanilla huterilla askelilla! Hampaita on tullut vasta kaksi alhaalle ja ilmeisesti meidän tytöllä ne tuleekin hieman hitaammin

Öisinkin nukkunut hyvin, paitsi nyt muuttanut selvästi rytmiä niin että herää jo kuudelta! Nukkumaan laitetaan 20.30 ja herää yleensä kerran tai kaksi yöllä (01.00 ja 04.00) mutta nukahtaa uudelleen. Ihmettelen mistä nukkumisen huononeminen ja lyhentyminen johtuu? Nukkuu vieä kahdet päikkärit; toiset aamupäivällä ja toiset iltapäivällä (molemmat 1-1,5 tuntia). Alkaa käymään raskaaksi, kun heräilee aamuyöstä ja sitten nousee jo kukon laulun aikaan Kuinka unta saisi aamusta pidenenttyä?

Nopeasti on tosiaan vuosi mennyt! Minä nautiskelen tytön kanssa kotona vielä ainakin ensi vuoden ja ehkäpä se jälkeen olisi aika myös sisaruksille :heart: Vielä en jaksa edes ajtella toista vauvaa, joka valvottaisi tämän meidän ikiliikkujan lisäksi.

Minäkin haluaisin jatkaa keskustelua teidän kanssa, mikäli joku jaksaa aloittaa uuden ketjun! Toivotan kuitenkin kaikille nautinnollisia hetkiä ihanien lapsien kanssa ja on ollut mukava olla mukana täällä keskustelussa. Näin ensikertalaiselle tämä on ollut suuri tuki ja turva :hug:

Mamma2012 ja tyttö 11kk + 1pvä

 

Heips!
Odottelen:vähän mietin tuota tediän lehmänmaito-asiaa, että eikös sitä saakin alkaa antamaan vasta 1-vuotiaana? Meillä ilmeisesti tulee tuota ihottumaa siis noista hapanmaitotuotteista. Ne ei ole kovin hyvin uponneet: jugurtti on nou, viili menee paremmin samoin raejuusto. Vaikka sitä ihottumaa tulee, suositus on ilmeisesti kuitenkin olla aloittamasta välttämisruokavalioita. Pikku hiljaa tunnustellen siis jatketaan hapanmaitotuotteiden kanssa. Meillä uppoaa edelleen vain nuo 5kk purkkiruuat, melkoinen sihtikurkku on kyllä. 8kk soseita olen aina välillä tarjonnut, mutta kyökkii vain Sormiruoka kyllä maistuu: omena, mandariini, banaani, leipä, murot, riisikakut, makaroni jne.
Tirppana: suuren suuret onnittelut poikavauvasta <3 Nauti, nauti, nauti pikkuvauva-ajasta <3
Mamma2012: meillä kans on ollut levottomampaa nukkumista varmaan kuukauden päivät. Varmasti tuo liikkumaan opettelu vaikuttaa asiaan. Samoin on alkanut heräämään aikaisemmin ja sen takia en haluakaan lopettaa vielä aamuimetyksiä, koska niiden avulla saa tytön vielä nukahtamaan hetken kiehnauksen jälkeen uudelleen Itseasiassa kellojen siirtäminen vaikutti siihen, että herää nyt sitten tuntia aikaisemmin eikä saa unenpäästä helposti kiinni. Itse ei millään jaksaisi herätä ennen seitsemää! Pakko se sitten tietenkin on, sitten kun ei enää imetä, mutta olen kyllä ajatellut imettämistä jatkaa jo tuon allergiaepäilynkin vuoksi pidempään kuin aikaisemmilla lapsilla. Heitä imetin noin vuoden ikäiseksi molempia.
Meillä tyttö ei vielä kävele eikä nouse seisomaan. Peppukiitää, mutta ei konttaa. Seisoo kyllä tukevasti kun on joku tuki ja kävelee vähän tuettuna. Merkit on kyllä ilmassa, että voisi pian nousta tukea vasten. Tuossa vielä pari kuukautta sitten oli tosi laiska eikä oikein jaksanut innostua liikkumisesta, mutta nyt on innostunut menemään huoneesta toiseen tutkimaan maailmaa
Hyvää alkavaa viikkoa kaikille ja kiitos minunkin puolestani kaikille, jotka eivät tänne meinaa enää eksyä On ollut äärettömän mukavaa jakaa kokemuksia samassa elämäntilanteessa olevien kanssa! Varsinkin kun kovinkaan monella tutullani ei ole pieniä vauvoja enää...

-Melanie ja Martta 11kk

 

Isosti onnea Tirppanalle pikku miehestä :heart:

Odotellen Ei mekään saatu aikoinaan mitään ohjeistusta maidottomaan elämään, itse piti netistä tietoa etsiä, vaikka ihan lastenpolilla allergia todettiin. Onneksi netistä löytyy helposti tietoa, myös ravitsemusterapeutille voi pyytää lähetettä jos tuntuu, ettei itse osaa löytää hyvää tietoa.

Nyt ei ennättänytkään pidempään

Inari & Salla 1v 4vrk

 

Eli uus yritys, eilinen teksti hävisi jonnekkin:|

Tirppanalle oikein paljon onnea perheenlisäyksestä =)
Kyllä siinä omat juttunsa on, kun toinenkin on vielä noin pieni ja vaatii sitä omaa huomiota ja ei vielä kovin hyvin osaa odottaa. Tosi kiva ettei ole vaikuttanut mustasukkaiselta, helpottaa paljon vauva-arkea
Muistan aina kun meillä oli esikoinen 1, 5v, kun toinen syntyi. Niin kävi puremassa toista kantapäähän, kun vauva makoili sängyllä. Sellanen vauhtivesseli oli muutenkin, kerkes joka paikkaan.

Meitin pikkumiäs sitten täytti eilen 1v. Kyllä se sellanen rakkauspakkaus on vaan, niin omanlaisensa jos sisaruksia vertaa.
Eilen tuli kontaten, kun istuin lattialla. Nousi vasten ja antoi pitkän halin, äidin sydän oli pakahtua:heart:

Elikkäs meillä kontitaan ja kävellään tukea vasten ja pyydellään leipää vähän väliä. On vissiin niin kivan kuuloinen sana, niin pitää toistella.
Imetys on saatu päätökseen, nyt kaksi päivää ollut täysin ilman. Lopulta huoli pullon kaatonokalla. Ehkä kohta jopa nokkamukin.

Täällä kanssa yksi joka voi jatkaa keskustelua, mikäli muitakin halukkaita on:wave:
Nyt tuo pieni murunen huikkii, joten palailaan.

hannama&pikku poitsu 1v.

 

tirppanalle onnittelut ja jaksamista arkeen nauti vauvantuoksuista, tuhinasta, pukluista, pienistä varpaista ja sormista, ei tuota voi sanoin kuvailla, VAUVAT ON IHANIA, vauva-aika sekin ihanaa, vaikkakin raskasta.

Enpä vuosi sitten tänä samana päivänä osannut aavistaa, että neljän tunnin päästä koittaa lähtö sairaalaan

Meidän pikkupallero tulee huomenna vuoden, tämän päivän neuvolassa pituus 76 cm, paino reilut 9,8 kg. paino hyvällä käyrällä, pituuskasvu lähteny alaspäin .. hemoglobiini 122, ensin oli harjoittelijan ottama näyte, 96... sai jo huolestumaan, mutta terkkari otti vielä uudelleen, jonka pisti liian heikosti, joten rakkaalle pienelle pistettiin sormen päähän vielä kolmannen kerran. Ei tosin itkenyt ollenkaan
Kyllä sitä itkua sitten riittikin kun ne kolme muuta rokotetta laitettiin!! Toivotaan nyt ettei pahasti tule oireita.'
Yöt muutenkin katkonaisia, hän otti eilen ekat askeleensakin

töissä jaksaminen teettää taistelua, välillä en aamu-neljän jälkeen enää pääse ite nukkumaan, kun nuo kaksi aiheuttaa omat keikkumisensa...noooh, eiköhän tämäkin vaihe pian helpota

Tämä oli mun taipaleeni teidän seurassa , kiitän ja kumarran, oikein onnistunutta jatkoa, tulevien taaperoiden kanssa, nautitaan näistä ruuhkavuosista siitäkin huolimatta että univelka veroittaa jaksamista

T: Fourth Gift ja Pikkupalleroinen :heart:

 

Hyvää myöhäistä iltaa vaan kaikille. En tiedä muistatteko te minua edes, mutta ahkerasti olin mukana Marraskuun masuasukeissa vielä vajaa vuosi sitten. Pitkästä aikaa tulin kattomaan, että onko täällä vielä elämää. Jotenkin tämä pikkuneidin tulo vuoden ikään on laukaissut kaiken maailman nostalgiatripit, ja sen siivittämänä tännekin tulin kurkkimaan ja muistelemaan lukuisia viestiketjuja ja yhdessä pohdittuja asioita.

 

Hei vaan kaikille jotka vielä täällä pyörii
Oikein hyvää joulunalusaikaa kaikille, tää on niin ihanaa aikaa. Kaikki valmistelut ja hyvät tuoksut. Mä oon niin jouluihminen

Odotellenjos vielä kuulolla, niin kuinka teillä tällä hetkellä nukutaan ja onko maitoasiasta tullut selvyyttä? Kyllä tympeää tuollainen touhu neuvolan puolelta.

Meillä poitsu mennä viipottaa paikasta toiseen sellanen virne päällä kokoajan, jotta mahtaa olla pitelemistä kun lähtee kunnolla kävelemään. Nyt ottaa muutaman askelen ilman tukea ja nousee pystyyn tuetta. Konttimalla tai karhunkävelyllä mennään eteenpäin.

hannama&poitsu 1v1kk

 

OIKEIN IHANAA JOULUA 1-VUOTIAILLE TAAPEROILLE JA KAIKILLE TEILLE IHANILLE ÄIDEILLE

Meillä Martta konttaa ja kiipeilee tukia vasten, ei vielä kävele. On kova tyttö hömpöttämään ja tykkää huomiosta ja oikein innostuu hassuttelemaan kun huomaa, että hänen touhujaan seurataan On kovasti isoveljien perään ja haluaa olla menossa mukana. Kerhoilut aloitamme keväällä ja muskarissa käyntiä jatketaan. Oikein ihana ja iloinen tyttö on ja alun hankaluudet ja vaativuus ovat muisto vain Jotenkin haikeaa, kun en pystynyt nauttimaan pikkuvauva-ajasta ihan niin kuin olin ajatellut, mutta nyt nautin täysin siemauksin tuosta ihanasta neidistä :heart:

-Melanie ja Martta