Marraskuun 2012 masuasukit <3 *elokuussa*

Pikaista kommentointia...

Synnytystoiveet ja esitietolomake Muistaakseni kirjoitin siihen, että haluaisin esiteltävän laajasti kaikki mahdolliset kipulääkkeet ja että toivon vesiammetta synnytyksen alussa käyttöön. Muuta en osannut ensikertalaisena toivoa. En plkää enkä jännitä synnytystä, ennemminkin odotan mielenkiinnolla =)

Kasvatus Ollaan jonkun verran keskusteltu miehen kanssa kasvatuksesta ja ollaan melko samoilla linjoilla. Meillä on paljon lapsiperheitä ympärillä ja välillä ollaan kahden kesken mietitty ystävien toiminnan pohjalta, että miten itse olisimme vastaavassa tilanteessa toimineet jne. Ei siis olla keskusteltu mitenkään lapsettomina besserwissereinä, vaan tyyliin keiden kasvatustyyli on samantapainen kuin meidän ehkä tulee olemaan tai ketkä taas sallivat enemmän tai ovat tiukempia. Yleisesti ottaen tullaan varmaan olemaan melko tiukkoja vanhempia, siis että on selkeet rajat mitä saa tehdä ja mitä ei, vanhempien silmille ei hypitä jne. Mutta kyseessä on meidän esikoinen, niin eihän sitä vielä tiedä millaisia kasvattajia meistä muotoutuu. Mielestäni kuitenkin tärkeintä on muistaa, jokainen lapsi on erilainen ja jokainen tarvitsee omanlaisensa lähestymistavan eli vaikka perheessä tulee pääpiirteissään olla samat säännöt kaikille, niin kasvatuskeinot voivat silti olla erit.
Perhe on tärkeä, samoin ystävät, luontoa pitää arvostaa, en halua lapsestani tv:n ja tietokoneen orjaa, sen sijaan haluaisin lapsen löytävän liikunnallisen harrastuksen ja mielellään joukkuelajin parista (pitää useimmat lapset poissa kylillä notkumasta ja oppii puhaltaman yhteen hiileen) ja joku koulutus pitää hankkia (ei välttämättä korkeakoulutusta, mutta peruskoulun jälkeen on ainakin ammattikoulu käytävä). Haleja ja syliä meillä ei säästellä :heart:

idylli 27+0 POKS POKS :wave:
 
Viimeksi muokattu:
palsta mulla on raskas elämänvaihe menossa, kumma et muut saa päätään purkaa, arvostella omaa miestään, sukulaisiaan... ja kun mä avaudun eksästä, MÄ saan kritiikin niskaan.
kiva että on kuitenkin sellasia ketkä ymmärsi, keltä sain vertaistukea.
vaikka onkin muutoin elämä kohdillaan ja hyviä ystäviä lähellä, ei niille tätä asiaa paasata joka välissä. se tukahduttaa ne ystävyydet. sitä varten ajattelin että täällä pystyis päänsä purkaan kuten muutkin.
kaikille se ei sit käynyt. se olkoon sit jokaisen oma ongelma jollei jonkun kirjoitukset miellytä.

en voi oikein raskaudesta kommentoida, koska tällä hetkellä muut asiat menee sen yli. maha tulee mun mukana kaikkialle, tärkeimmät asiat on vallalla nyt. et eipä mulla sitten tällä haavaa ole tänne kirjoiteltavaa. neuvola-kuulumiset on sit tossa viikon päästä, niistä sit.
 
Idylli:n kanssa mä olen ihan samoilla linjoilla ton kanssa että jokaiselle lapselle siihen kasvatukseen oma hienosäätönsä lapsen persoonan mukaan.

Meillä ei sinäänsä ole mitään tiettyjä linjaa kasvatuksen suhteen, poika on kiinnostunut konsolipeleistä ja saa kyllä niitä pelata, ei mitenkään tuhottomasti noin yleisestiottaen, mutta ei myöskään pelaa tuhottomasti kun se on aika vapaata.. Mä olen itse ollut aina kiinnostunut kaikennäkösestä tietotekniikasta ja tykkäisin edelleen pelata eri pelikonsoleilla eri pelejä (jos ikinä olisi aikaa..) ja lapsena kärsin kun kavereilla oli kaikenlaista eri heebeliä ja mulla commodore64, olen siis vm. 84 että se ei ollut mitään uusinta hottia niihin aikoihin :LOL: Mä olen liikkunut kuten normaali keskivertolapsi, mutta en silti ole koskaan tykännyt liikunnasta tai urheilusta.. Toki mä olen sitten kehittynyt mm. maalaamisen ja piirtämisen sekä kirjoittamisen suhteen kun sitä tietotekniikkaa ei silleen ollut.. Mutta. Mun mielestä jopa aliarvostetaan just kaikkea tietotekniikkaan liittyvää..
Äh.. mä rönsyilen...
Siis niin, meillä halaillaan ja pussaillaan estottomasti, tullaan herkästi syliin ja kerrotaan että rakastetaan. Mun äiti oli sellainen että intti aina "Rakastatko äitiä? rakastathan äitiä?", etenkin sen jälkeen kun oli lyönyt tai alentanut mua tmv. Ja siihen ei vaan voinut vastata "en, kun mä vihaan sua" koska ei voinut tietää mitä sitten tapahtuu.. Syy miksi kerroin tuon, on se että mä olen tosi tarkka mm. siitä etten koskaan "vaadi" lapsia rakastamaan mua ja yritän antaa heille tunteiden kanssa tilaa. Mikä sen hienompaa kun lapsi tulee yhtäkkiä sitten vaan halaamaan ja pussaamaan ja sanoo että "Äiti minä lakastan sinua. Olet palas ihminen maailmassa". Sama juttu myös tykkäämisen kanssa.. Jos lapsi on sitä mieltä ettei tykkää musta, nii totean että ihan ok, en mäkään kyllä aina tykkää kaikista. Ja ollaan myös käyty rakastamisen ja tykkäämisen raja läpi, että ei oikeastaan haittaa vaikka ei tykkäis toisesta joskus, silti se toinen voi olla se rakkain.
Mä voisin kirjottaa kauheen yksityiskohtaiset selostukset kaikenmaailman pikku nippelijutuista meidän arjessa :D Siksi tää kasvatuskysymys on mulle kauheen vaikee, kun en osaa tiivistää..

Ehkä suurin juttu lasten kasvatuksessa mun näkökulmasta on se että on myös itse valmis joustamaan kun tilanne vaatii, pysymään tiukkana oikeissa kohdissa, ja antaa myös itselleen anteeksi inhimillisyyden... Mun on ollut tosi vaikeaa hyväksyä ettei musta tullutkaan yhtäkkiä sellaista rauhallista pullantuoksuista mammaa mitä mä kuvittelin olevani..

Nukkapallero: Joo, sekin on laaja kuvaus mitä vois antaa noista meikäläisistä.. Elävät siis tavallaan jossain omassa todellisuudessaan. Lahkon tai kultin määritelmä sopisi sille porukalle tosi hyvin, heillä se pääajatus vaan tuntuu olevan tyyliin "veri on vettä sakeampaa", jännää sekin että korostivat tuota, ja silti mulle aina korostettiin että minä en heidän sukuunsa kuulu vaan isäni "paskasukuun" (tässäkin on jännä twisti jonka tajusin vasta myöhemmässä elämässä, mutta en selitä sen enempää tai rönsyilen taas :D), ja meitä lapsia kohdeltiin aina kuin jotain alinta kastia..

Tällaisen pätkän esim. löysin lahkon määritelmästä ja mm. tämä osuu ihan nappiin:

Lahko pyrkii aina korostamaan omaa merkitystään. Usein sen jäsenet uskovat, että lahkolla on ratkaiseva asema mitä tulee ihmiskunnan pelastumiseen. Vaikka lahko on usein perusyhteisön tuomitsema tai halveksima, se rakentaa aina oman gloriansa ja suhtautuu muihin halveksivasti ("me tiedämme totuuden, ja muut ovat typeriä, kun eivät tajua sitä" -mentaliteetti).

Jäseneltä edellytetään tunteenomaista sitoutumista ja yhdenmukaisuutta. Häntä valvotaan ja ohjataan takaisin "oikealle tielle", mikäli hän poikkeaa yhdenmukaisuuden vaatimuksesta. Oman asemansa vanhurskauttamiseksi lahkot joutuvat demonstroimaan, että niiden pyhyys — joka on jäsenten puhtautta — täydellisempää kuin muiden yhteisöjen.


Kasvoin siinä uskossa että meidän "perhe" on jotenkin ihmeellisempi ja hienompi kuin muiden. Mutta silti, vakuutettiin että kukaan ei voisi oikeasti "perheen" ulkopuolella koskaan rakastaa tai välittää musta kuten he, koska heidänhän oli pakko, ku kuitenkin meissä virtasi osin samaa verta..

Siihen hommaan sisältyy ihan hirveesti kaikkea, ja se on vaikeeta selittää jos joku ei ole itse kokenut samaa tai tutkinut samankaltaista asiaa..

Nämä "näkivät" myös kaikenmaailman kummituksia ja enkeleitä ym. Äiti salpasi ulko-oven iltaisin, kaapinovet kiinni ettei sieltä tule mörköjä, ikkunat ja parvekkeenovi säppiin ettei vaan sinne kerrostalon ylimpään kerrokseen tule kukaan ikkunasta sisään....Ja mun mummohan on uhkaillut mm. tulevansa kuolemansa jälkeen meitä vainoamaan... :LOL: Voi elämä.. Ehkä mua joskus lapsena pelotti tollaset jutut mutta kyllä se vaan niin on että mieluiten mä elän tässä oikeassa maailmassa ja yritän edes nyt aikuisena kasvaa ja sopeutua tähän yhteiskuntaan. Ja ensisijaisesti haluan että mun lapset eivät joudu kasvamaan tuollaisten ihmisten parissa.. Kun tyttöä odotin pojan jälkeen niin mullehan ihan suoraan todettiin että "Poika on kuningas. Tyttö ei ole mitään" ja kun toi jatkui vielä tytön syntymän jälkeen niin, no se tais olla yks niistä viimesimmistä niiteistä.. Mun lapsia ei kukaan, ei kukaan ala eriarvoistamaan sen takia että toinen on poika ja toinen tyttö. Ihan ku suoraan jostain kehitysmaasta tollanen suhtautuminen..

Vähän sekavaa joo, mut nyt mä lopeta :D

Ja ihan oikeassa oot nukkis, onneksi mulla on tämä perhe. Ihan tavallinen keskivertoperhe, jossa tehdään ihan tavallisia juttuja ja eletään ihan tavallista keskivertoelämää :D Se on todella paljon se.
 
  • Tykkää
Reactions: NukkaPallero
Itseasiassa nyt kun jäin lukemaan niin noita yhteneiväisyyksiä kulttiin/lahkoon on ihan hirveästi, tosin pienemmässä mittasuhteessa ja sillä erolla että noilla ei ollut mitään uskonnollista, ainakaan vahvasti uskonnollista taustaa..
 
Vastailen myöhemmin noihin kasvatus ja muihin juttuihin, kun pitää mennä syömään.

Halusin vaan tulla kertomaan, että ostin tänään vitosella pihakirppikseltä sitterin ja seki tuli ihan sillä, että kirppiksen pitäjä näki mun vauvamahan, niin rupes sitte kauppaan, että hällä ois tämmöstä ja tämmöstä vielä tuolla... Kantoliinanki se ois myyny 15 eurolla, sellasen ihan kunnon ja oikean, mutta se oli yli 5 m pitkä eli suurin mitä siitä kokotaulukosta katoin. Mähän oisin saanu kietoa sen jotain 10 kertaa vähintään ympäri :D

Sitte kävin ostaan vihdoin Muumilaakson vauvakirjan ja heräteostoksena tarttui mukaan vielä Vauvan ja taaperon keittokirja, vaikka se onki vasta 6kk-3-vuotiaille... :rolleyes: Mutta tarjosin sitä jo lainaan miehen siskolle, kun sen vaavi on puolen vuoden. Vaikutti tosi hyvältä kirjalta ravitsemusoppaineen ja tietysti ruokaohjeineen. Mies aina sanoo, että netistä löytää aina kaiken tiedon, mitä tarvii, mutta mä oon enemmän kirjaihminen, että mulle helpompi ottaa kirja hyllystä ja selata sieltä. Ja kun tänne nettiin sitte aina jämähtää, vaikka jotain yhtä juttua ois pitäny kattoa - joskus jää se varsinainen juttuki kattomatta...
 
No niin. Jos jotain kirjottais kasvatusaikomuksista näin ensikertalaisena :D
Oon hyvin tietoinen siitä, että jokainen lapsi on erilainen ja kaikkiin ei päde samat kasvatusmallit. Kuitenkin tarkoituksena ois säilyttää ihan maalaisjärjellä selkeät rajat ja päiviin tietyt rutiinit tuomaan turvallisuudentunnetta. Mutta meitähän on kuitenkin 2 kasvattajaa tässä ja oon kyllä joutunu jo tuolle miehelleki opettaa sitä, että kun lapsi ottaa meistä automaattisesti mallia, niin pitäis jo nyt opetella elämään niin, ettei oo huonona esimerkkinä. Just kaikki omien roskien keräämiset ja tavaroiden laittaminen takaisin paikoilleen yms. vaikka en itekään mikään pyhimys oo asioiden suhteen, mutta tarkemmaksi pyrin kuitenkin. Eihän lasta voi kasvattaa mallikansalaiseksi, jos ei ite pyri olemaan sellainen. Haluaisin, että kotityöt jaetaan osana luonnollista päivä-/viikkorytmiä ja että lapset osallistuvat myös miten pystyvät. En aio hyysätä ja passata. Itselleni on teot merkinneet aina enemmän kuin sanat. Toivonki, että kun pidän vauvaa sitte arkiaskareissa mukana esim. rintarepussa, että sille iskostuis jo siinä sellanen tekemisen meininki ja tottuis touhuamiseen.

Sitten kun on kaupassa töissä ollessa nähny niin monenlaista vanhempaa ja lasta, kun lapsi alkaa haluamaan jotain, niin on kyllä siitäki osannu mielipiteensä jo muodostaa. Mun mielestä kaupassa käydään sitä varten, että ostetaan ruokaa ja niin kauan kun minä maksan ostokset, niin minä kanssa päätän mitä ostetaan millonki. Jos ei oo herkkupäivä, niin lapsi saa huutaa vaikka keuhkonsa pihalle ja vetää semmoset raivarit, että paloautona saa kaupasta poistua. Mun oma äiti on tehny mulle niin, ja se oli tehonnu. Oli huutamiset loppunu siihen, vaikka hyvin paheksuvia katseita oli tulluki. Mua raivostuttaa sellaset vanhemmat, jotka antaa lapsilleen periksi sen takia, kun muuten hävettää tai vielä pahempi on sellaset vanhemmat, jotka ei oikeasti KUULE, että se lapsen itku ei oo lähelläkään oikeaa itkua, vaan sellasta "minä haluan" -näytelmäitkua. Kauppa on tiesti hyvä paikka opettaa lasta käsittelemään tunteitaan, kun aina ei saakaan kaikkea mitä haluaa. Sillon tulee tietysti niitä ei-tykkäämisiä, että on siinä vanhemmallaki kova paikka käydä omia tunnetiloja läpi.

Ja jos noihin horoskooppeihin on uskominen, niin skorpionilapsihan on aika vaikea tapaus, joka takertuu nimenomaan äitiinsä ja kokeilee tähän kaikki mahdolliset jutut.
skorpioni | Lapsihoroskooppi

Eipä tuota voi tietää kuinka paljon omat aivot vielä pehmenee tässä... :whistle:

Mutta joo, tuossa jotakin. Rajoja ja rakkautta - lähdetään siitä. :)
 
Päiväkirja Kuten aiemmin olen kertonutkin, olen kopsannut täältä palstalta kirjoitukseni ja tulostan ja säästän ne sitten. Näin tein esikoisesta ja niitä on ollut kiva lueskella. Itse en varmaan jaksaisi varsinaista päiväkirjaa kirjoittaa.

Synnytystoiveet Voisin varmaan ottaa ilokaasua ja epiduraalin, mutta tuskin niitä tuohon kirjoitan. Perhehuonettakaan en kaipaa, uskon että pärjään normaali huoneessa vaikka viimeksi mua kovasti stressasikin kun huonekaverin vauva ei itkenyt juuri ollenkaan ja omani itki lähes koko päivän. Esikoisesta oleskelin suihkussa ennen sairaalan lähtöä, mutta tuntui että minulle vesi ei olisi antanut apua. Uskon että haluan synnyttää makuulta vaikka viimeksikin minulle ehdotettiin muita asentoja. Ainoa mitä en haluaisi tietää on mahdollinen "alaosaston leikkaus"
Ainiin, synnytykseen saa toki tulla mukaan opiskelija, mutta en halua että opiskelijat laittaa minulle minkäänlaisia piikkejä mihinkään suuntaan. "Pelkään" piikkejä ja näistä piikeistä mulla on huonoja kokemuksia.

ON Viimepäivinä on ollut ärsytystä ilmassa, mieli on jotenkin alavireinen enkä oikeen tiedä tarkkaa syytäkään. Iso vatsa on ihana kun ei tarvitse miettiä makkaroiden piilottelua, mutta valitettavasti parina päivänä valtava vatsa on myös ärsyttänyt. Tossa se olla möllöttää ja kaikille saa töissä kertoa millon on LA ja millon alkaa äippäloma, olenko varma että on vain yksi tulossa jne... Näinkin jossain mainoksen koruista/ rintanapeista, johon oli merkattuna raskauskuukausi. Saa aina kuukauden vaihduttua vaihtaa ja kaikki näkevät siitä missä mennään.
Töihinkin olen niin totaalisen kypsä että odottelen milloin talviloma alkais. En jaksa nostella vanhusten jalkoja ylös, vetää sukkia ja housuja jalkaan, pystyisivät tekemään itsekin, mutta monilla ajatus "olet täällä töissä, sun kuuluu ne laittaa"
Tällasta napaa tällä kertaa...mutta onneks huomenna taas poksuu!
 
KORVAPUUSETJA on meillä leivottu kaks kertaa jo tämän viikon aikana :D Kuka se nyt oli jota alkoi tehdä niitä mieli mun nikistä johtuen :)

LAULAMISESTA niin en laula masulle, ei tunnu luontevalta mutta BOLA koru mulla on, lasketaanko se ;)

SYNNTYSTOIVEESTA niin haluaisin "luonnollisen" käynnistyksen (kolmas käynnistettiin ja oli pahin synntys), vedellä ja kauratyynyllä haluaisin pärjätä mahdollsimman kauan, jakkaralla ponnistaa. Ilokaasua voisin kokeilla (en ole koskaan kokeillut) mutta epiduraalia haluaisin pärjätä ilman (ollut jokaisessa synntyksessä). Niin, mielellään myös lyhyempi synnytys kun edelliset (10-35h).

LÄÄKÄRIN SISÄTUTKIMUKSESTA Mä oon jotenkin ajatellut että se on koko idea siinä lääkärinkäynnissä! Että saa tietää mitä kohdunsuulle kuuluu. Kaiken muunhan terkkari voi tehdä nlassa. Eli kuullostaa kummalliselta ETTEI sitä tehtäis. Kohdunkaulanhan voi mitata myös ultralla, joten jos eteisistukka este sisätutkimukselle niin sen kai voi sitten ultralla mitata, vai? Jollain oli se ongelmana.

HOITOPÖYTÄ on nyt kannettu alas meidän makkariin ja kasattu. Ei varmaan mene montaa päivää ennen kun laitan vaatteet siihen valmiiksi. Miten niin 3kk ennen la kaikki valmiina :D

Nyt pitää mennä KELAn sivuille katsomaan miten mun hakemus etenee, kovasti nimittäin odotan jo ä-pakkauksen saamista!

Korvapuusti 25+2
 
Moikka! Lyhyesti vaan äitiyspakkauksesta, just luin Kela-kertun sivuja. Siellä sanottiin näin:

"Vuoden 2012 äitiyspakkauksen julkaisuajankohta on nyt varmistunut!

Uusi pakkaus julkaistaan kuvina 15.8.2012 klo 10.00 Kelan verkkosivuilla. Pakkauksen jakelu alkaa syksyn aikana heti, kun edelliset pakkaukset on jaettu loppuun."

Itselleni ainakin oli uutta tietoa. Sitten kun joku jo pakettia hakeneista saa uuden paketin, olisi kiva kertoa myös täällä :) Itse kun aion vitkuttaa hakua niin pitkään kuin on mahdollista että saisin uuden pakkauksen. Olen saanut jo aika paljon edellisen paketin vaatteista itselleni käytettynä.

Nynaeve ja Pp 23 + 6
 
  • Tykkää
Reactions: Mai83
hankintoja:Nyt oon päässy taas vauhtiin näissä tarvikeasioissa. Muutama viiko sitten totesin, että suurimmat hankinnat oli valmiina, vaunut, turvakaukalo ja sitteri tuli hankittua käytettynä kaverilta. Nyt ne on puhtaana ja pestynä odottamassa uutta käyttäjää, mutta vielä muutama viiko sitten ei ollut kaapissa yhtään vaatetta vauvalle. Tuli sitten naapurin kanssa puhetta, että hällä on varastossa vino pino vauvanvaatteita, ja sovittiin tsekkauspäivä. Näin tuli sitten helposti ja kerralla hankittua kaikki tarvittavat pikkuvaatteet ensimmäisiksi kuukausiksi pikkurahalla. En siis neljännelle halunnut enää ottaa pakkausta, vaan ajattelin hankkia tarvikkeet vaikka kirpalta. No niinhän tää aika on hujahtanut, etten ole jaksanut/ehtinyt kirpputoreja kierrellä ja kun olen käynyt, ei mitään kiinnostavaa ole löytynyt:/ Onneksi on nämä hyvät ystävät ja naapurit olleet nyt apuna ja helpottanut hankitaurakkaa.. nyt ei oikeastaan tutteja ja pulloja kummallisempaa tarvita ennen poikasen syntymää. Ja tosiaan.. saatiin siis poikalupaus ja kaikki hankkimani vaatteet on poikaselle sopivia, että mitäs jos ultraaja onkin tulkinnut tilanteen väärin:LOL: No, koitan kyllä itsekin luottaa omaan vaistoon ja tuntemuksiin ja vaan uskoa, että hankinnat on osunu hyvin kohdalleen:)
Maha: tuntuu ahdistavan ja on omasta mielestäni valtava, mutta kävin menneellä viikolla neuvolassa ja lääkäri näytti, että ihan mittojen mukaan ollaan normikasvussa.. itsestä vaan tuntuu jo ahistavalta, kun ei tahdo taipua enää sukkia laittamaan jalkaan. Saati sitten että joku kuukausi pitäisi vielä odotella. Noita suppareita on täälläkin ollut, ite oon ollu vähän huolissani, mutta lääkäri tyynnytteli niiden kuuluvan asiaan. Ei siis mitenkään oo kivuliaita, mutta useesti kiristelee jopa päätteelä istuessa niin, että töissä on noustava jalottelemaan ja istuttava sen aikaa kun jaksaa ja hyvältä tuntuu. Työn tahti kyllä tästä ensi viikolla vaan kiihtyy, että nähtäväksi jää, lisääkö aktiivisempi liikkuminen näitä kiristelyitä vai miten käy. Olen herännyt välillä näihin kiristyksiin yölläkin ja luullut, että on vessahätä, mutta vessassa sitten oon ihmetelly, että mitäsvarten oikein nousin, kun mitään ei tule:/ No nämä on vaan näitä odotuksen riemuja..
Mielialat: Heilahtelee ja heittelee. Oon ollut todella väsyny, mutta siihen saattoi selvitä osasyyksi kilpirauhasarvot, jotka on nousseet lääkityksen lisäämisestä huolimatta ja nyt niitä neljän viikon jaksolla nostetaan ja seurataan lisää. Viime yönä nukuin ekstrahyvät ja pitkät yöunet, mutta silti tämä päivä on tuntunut jotenki tehottomalta ja voimattomalta, onneksi on vielä huominen vapaata! Miun on pitäny ottaa neuvolassa puheeksi tuota masennusasiaa, joka on välillä mietityttänyt. Edellisen synnytyksen jälkeen kärsin synnytyksen jälkeisestä masennuksesta, josta en kenellekkään koskaan puhunut ja nyt haluaisin rohkaista itseä ilmaisemaan tuntoja, kun tuo asia vähän huolettaa ja mietityttää että kuinka tällä kertaa käy. Ikäväkseni totesin taas viime viikolla, että neuvolassa jäälleen uusi th sekä Lä ja molemmat nuoria ja ennestään vieraita, ni en sitten taas uskaltanut ottaa asiaa puheeksi, mutta jos sitten seuraavalla kerralla.. En haluaisi tehdä tästä asiasta mitään suurta numeroa, enkä joutua sitten synnytyksen jälkeen mihinkään erikoistarkkailuun tai kauheen kyytäyksen ja suurennuslasin alle! Nyt kuitenki tuntuu odottaminen ihan hyvältä ja on ollu ihana laittaa tavaroita pienelle valmiiksi. Vielä ei tosin ole pinnasänkyä kasattu eikä vauvanvaatteita pesty, mutta kunhan tässä taas virittäytyy laittelemaan. On se vaan niin, että työt ja isommat lapset vievät niin paljon aikaa ja energiaa, ettei ole koko ajan tarvikkeita tuunailemassa, mutta puolitoista kuukautta töitä ja sitten äippälomalle.. kyllä kai sitä sitten ehtii ja jaksaa paremmin;)

Tienkulkija ja poikanen rv 27+2
 
Enpäs oo taas pitkään aikaan kirjotellu. Jotenkin se vain aina jää. FB:hen on niin helppo kirjottaa nopeasti ja lyhyesti :p

Laulaminen en oo mitenkään erityisesti mahalle laulana,ja hävettää myöntää,että en oo tolle esikoisellekaan lauleskellut,vaikka pitäis. Tuntuu,että päivät lipuu vain ohi ja sit kun toinen touhuaa niin innokaasti omia leikkejään,niin eipä siihen oo tullu tungettua väliin. Huono juttu,kun nyt justiin on se ikävaihe menossa,kun kannattais eniten lorutella ja laulaa.. (tulee olo,että oon maailman paskin pph,kun en edes muista kovin montaa lastenlaulua,ja oon sentäs vielä ton pojan äiti :D[onneks on ammatinvaihto edessä,kun joskus työelämään palaan])

hankinnat en oo tehny mitään muuta ostosta kun kaks bodya.. Eipä mun oikeestaan tarviikkaa paljoo hommata.. Mitä nyt TALO ja RATTAAT ja sit toinen pinnasänky. Eihän siinä mitään SUURTA olekaan :D Tuttipulloja ja tutteja meinasin kohta alkaa tilaamaan. JA joo rintapumpun jos löytäisin jostain käytettynä,sen aventin. :)

mielialat on mennyt hirmu paljon enemmän masennuksen puolelle. Tuntuu,että mahaa on,mutta ei se oo sellanen söpö vauvamaha,joten tunnen oloni vain rumaksi ja lihavaksi. Jospa se helpottaa jossain vaiheessa,ettei jää masennus ihan päälle.

synnytystoiveet meillä ainakin täytetään lappu jossa kysellään miehen tiedot ja nimet ja kaikki.. mites muut,ootteko aatellu ite synnytystä? aattelin mennä ihan "luomuna". Siis kun esikostakin homma meni niin,että olin kotona tosi pitkään kun luulin,että en oo edes senttiäkään auki,noh pääsin sairaalaan--> meni vedet ja sisätutkimuksessa 7cm auki-->tahoin ootella,en halunnu ilokaasua,koska pelkäsin,että siitä tulee huono olo-- > viime hetkellä,kun olisin halunnu sen epin,niin sitten olinkin jo täysin auki ja ponnistamaan ja ei se sitten ollutkaan niin kauheeta. :) Niin joten aattelin,että jos kerkeen ees sairaalaan asti niin meen luomuna.

ON: Rakenneultrassa kaikki hyvin ja meille lupailtiin tyttöä,kuten mun omat olotkin sanoi.
Ja nyt sit saan ostaa luvan kanssa hello kittyä <3 oon niin rakastunu siihen. :p

Muuten oma olo on ihan normaali,paljon tekemistä riittää ja tuntuu,että aika loppuu kesken,mutta jospa tää kaikki ratkee kun vain malttaa mielensä!

Jaksamista naiset,ei enään olis montaa kuukautta ;)

Taiska ja muru 24+2
 
  • Tykkää
Reactions: sisunen
Nukkapallero: Mullekin kävi esikoisen kanssa niin etten saanut syötyä tai suihkussa käytyä päivän aikana. Tai no jotain välipalaa napsin mutta lämmintä ruokaa en saanut syötyä ennenkuin miehen palatessa töistä. Nyt en ajatellut moiseen ryhtyä, tarviihan toi 5 v.kin ruokaa ja sille on sitä joka päivä myös kokattava. Teen kyllä varuiksi pakkaseen ruokia että selviän siitä ihan alusta. Ja noi "haamuitkut" on myös tuttuja.

Kasvatus: Lapsen mukaan. Tälle toiselle tuskin toimii samat jutut kuin esikoiselle. Kasvatuslinja on tiukka mm. tv:n katselun suhteen mutta muuten lempeä. Itse en pidä toisen ihmisen jatkuvasta fyysisestä läheisyydestä ja muutenkin läheisyyden tarpeeni on -ainakin mieheeni verrattuna- olematon. Enkä nyt siis tarkoita seksiä vaan ihan halimista, pusimista ja silittelyä. Meidän esikoinen 5 v. on edelleen oikea sylikissa, jota pitää silitellä jne. ja ei suostu edelleenkään menemään nukkumaan yksin.. Oikeastaan tuo läheisyys oli mulle suurin opettelun asia ja tosiaan se että joku sitä jatkuvasti niin paljon tarvitsee. On hyvä että keskustelette kasvatusasioista jo ennen vauvan syntymää. Mä en esikoista odottaessa pohtinut mitään sellaisia enkä muitakaan vauvajuttuja. Stresssasin niin paljon sitä että saanko lapsen elävänä syliini ja muitakin huolia oli etten ehtinyt asennnoitua itse lapsen saamiseen ollenkaan. Nytkään en ole oikein asiaan virittynyt mutta nyt ajattelin aloittaa vauvahempeilyn ja haaveilun kunhan viikkoja on se turvalliset 30 kasassa. Toki vielähän joku voi mönkään mennä mutta ei sitä auta etukäteen murehtia.

mnica: Aika pelottava tuo horoskooppi. Viittaan edellä kirjoittamaani. Meillä esikoinen (vaaka) on ollut oikea mammanpoika ja jos tästä tulee vielä pahempi..:kieh:

korvapuusti: En mä sisätutkimusta mitenkään inhoa tms. mutta koska se on eteisistukan takia kielletty ja just kohdunsuun tilanne pitäis nyt selvittää. Eikä meillä ole neuvolassa ultraa. Että mennäkö sitten asian takia ä-polille vai ei. Turhaan en haluaisi liikuntakiellossakaan olla eli saikulle jään jos tilanne sitä tosiaan vaatii. Mutta sitähän ei tiedä, jos kohdunsuuta ei tutkita. Toisaalta olen menossa joka tapauksessa kuun lopussa ä-polille ja siellä saa varmaan ravata ihan kyllästymiseen saakka taas loppuaikana..

Hankinnat: Turvakaukaloa ei vielä ole ja vaatteitakin tartteis lisää. Tavarat on varastossa ja ajattelin hakea ne sieltä sitten äippälomalle jäätyäni. Sänky, vaunut, sitteri jne. on tallessa ja kunnossa esikoisen ajoilta. Äitiyspakkausta en ota nyt. Kirpparille ajattelin syyskuussa vääntäytyä vaatteita etsimään.

Hyvin huomaa että työt on alkaneet ja loma loppu tältä osin. Ei meinaa viikolla ehtiä tännekään kirjoittelemaan ;) Mulla on aika leppoisa työ fyysisesti mutta mahaa kyllä kivistää töiden jälkeen ja töissäkin paikallaan istuminen tuntuu pahalle.

HilmaVilma 26+4
 
  • Tykkää
Reactions: NukkaPallero
Kasvatuksesta on miehen kanssa ollut puhetta joitakin kertoja ja samoilla linjoilla mennään. Eli rajat pitää olla, tuskin kuitenkaan liian tiukkoja ollaan. Mies kun työkseen kuskaa ylivilkkaita ym. lapsia niin on kuulemma ihan tarpeeksi nähnyt noita ns. vapaan kasvatuksen tuloksia. Eihän ne kaikki tietenkään ole, voihan sitä olla adhd ja silti osata käyttäytyä. Ja kyllähän noita näkee itsekin töissä jonkun verran, lähinnä ne on sitten jo isompia (teinejä) mitkä minun kyydissä kulkee. Ei onneksi ole ongelmia niidenkään kanssa ollut, mutta mieheltä välillä kuulee, miten jollain lapsella on vaikeaa, että sen kotimatkan ajan kun pitää osata käyttäytyä.
Eiköhän tuota halia ja syliä ihan tarpeeksi lapsille anneta, mies etenkin on tunteellisempi, tai itse en sitä vaan niin näytä. Omassa kotona kun ei kauheasti sellaista oppinut ja muutenkin haluaa kasvattaa omat lapset vähän eritavalla kuin minut on kasvatettu. Toki meilläkin rajat olit jne. Mutta koskaan ei mitään positiivista palautetta oikein saanut yhtään mistään ja eihän se itsetunnolle kovin hyvää tehnyt, kun negatiivista palautetta kyllä tuli.

Eilen laitoin äitiyspakkaushakemuksen menemään, samalla kertaa yritin laittaa kyllä äitiysrahahakemustakin, mutta eihän tuo onnistunut. Kun ei kaikkia tietoja tiennyt, kun missään ohjeissa ei tarkemmin selitetty asioita. Koita sitten hatusta sinne jotain laittaa.. No, pitää huomenna viedä kuitenkin sitten raskaustodistus viedä sinne. Ja työnantajalta vielä varmistaa, maksaako ne palkkaa tuolta ajalta. Olisi kyllä ihme jos näin olisi, sen verran pihi firma on muutenkin, kerran kahteen vuoteen lahjoittaa sentään kynän työntekijöille :D Ja samalla pyytää palkkatodistus puolelta vuodelta, jos sitä kela tarvitsee.

Mutta nyt ruuan laittoon, mies ja hänen veljensä on tänään pihaa raivaamassa ja pitäähän sitä syödäkin. Huomenna sitten lähden pariksi päiväksi äitin luona käymään, pieni loma tähän väliin, kun järven rannalla asuvat, niin vähän kuin mökille menisi.

Tirppana 24+1
 
Ä-PAKKAUS Kävin omilla KELAn sivuilla eilen ja pakkaus jo postitettu eli odotan nyt että tulis! Mä tykkäsin kyllä tästä "vanhasta" eli ihan mielelläni otan sen, tosin en tietty tiedä miltä tuleva uusi näyttää mutta poikavärit ainakin sopii meille. Ja tummanharmaa haalari vaikutti kivalta. En tiedä viitsinkö mennä ollenkaan tota uutta katsomaan jos se sitten on joku iki-ihana mutta kai te muut hehkutatte siitä sitten kuitenkin täällä ;)

KUNTOILUSTA Oon koko kesän ahkerasti harrastanut pyöräilyä mutta meinasin nyt jos vaikka joka toinen päivä pyöräilisi ja joka toinen tekis sauvakävelylenkin. Pyöräilyhän on kaikin tavoin hyvä liikuntamuoto raskausaikana mutta ei vaikuta masuun / kohdunkaulaan vaan sen pitää olla semmosta liikuntaa missä itse kannattelee masua aktiivisesti. Jos siis uskoo että paljon liikkeellä olo raskauden aikana edistää synnytyksen alkamista la mennessä, mitä mä teen ;) Eihän se aina noin mene mutta ainakin meillä pitänyt paikkansa (mitä enempi liikkunut / mitä vähempi sen aikaisemmin / myöhemmin lapset syntyneet).

Korvapuusti 25+3
 
Kasvatuksesta vielä.. Meillä kyllä siis lasten kanssa noudatetaan tiettyjä sääntöjä, esim. televisiosta ei katsota kuin heille sopivia ohjelmia. No, jooo.. sen verran lipsuen että iisimmät k7 ohjelmat saavat katsoa, esim. galaxi/summeri on tainnut olla ainakin välillä k7, mutta en ole nähnyt siinä niin pahaa etteivät saisi katsoa, joku vampyyriohjelma siinä oli mikä oli vähän liian jännä. "Aikuisten ohjelmia" nuo eivät juurikaan katso auto-ohjelmia lukuunottamatta. Mutta mun päivää on joskus helpottanut ihan kamalasti se että ovat saaneet varsin hövelistikin katsoa noita omia piirrettyjään.. Esim. mun laittaessa ruokaa (pyrin kuitenkin tekemään monipuolista kotiruokaa niin siihen saattaa vierähtää jopa tunti..) tai tiskatessa se meno menee välillä ilman jotain piirrettyä tai peliä ihan kamalaksi. Nyt kun sitten ovat päiväkodissa niin ylimääräisiä lastenohjelmien katsomisia ei varmaan tule olemaan yhtään samoissa määrin. Viikonloppuisin, kuten nytkin, ollaan aika vähän viihdytty edes paikoillaan kun mennään ja tehdään koko perhe yhdessä.

Nukkumaanmenoaika meillä on aina suurinpiirtein sama, joskus saattaa venähtää mutta pääosin ei. Ruoka-ajat on myös olleet aika tarkkoja, ja niin ettei lapsillakaan pääse verensokerit heittelehtimään epämääräisten ruoka-aikojen takia. Me ollaan kyllä kovia herkuttelemaan, mutta herkkuja ovat myös itsetehdyt marjarahkat, täysjyväkeksit, sekä kaikenlaiset hedelmät, pähkinät, rusinat...

Ruoka ja ruoka-ajat on mulle todella tärkeitä koska omassa lapsuudessa ruoka oli todella yksipuolista ja ruoka-ajat ihan miten sattuu.. Ja itse ei saanut kaapista ottaa ruokaa (ei tosin meilläkään vielä noin pienet, banaania tai kuivaa ruisleipää saavat toki ottaa jos on joku "ylimääräinen pikkunälkä".), ei sen puoleen, lapsuuden kodissa vaihtoehtona "ruuaksi" oli lähinnä makaronia ja ketsuppia, tai vaaleaa leipää ja juustoa.. Hedelmiä ei saanut ottaa, mutta sitten kun et ottanut ja lopulta ne vanhenivat niin sekin oli meidän lasten syy ja "ei meille kannata hedelmiä ostaa kun ei niitä syödä" :headwall: Meillä siis lapset saavat maistella paljon kaikenlaisia makuja ja ovatkin pitkälti kaikkiruokaisia, kuopus on vähän ronkeli kyllä mm. herneiden ja parsakaalin kanssa mutta jos teen jommasta kummasta ruokaa niin se on se mitä syödään, ainakin maistetaan... Sitten taas esim. hernekeitto menee kyllä kuumille kiville kun siihen saa paahdettua sipulirouhetta päälle :p

Ollaan nyt käyty viikonlopun aikana Lopella ja Fiskarsissa kyläilemässä ja keräämässä kantarelleja. Ei niitä tuhottomasta kerkeä noiden pienten kanssa metsästä keräämään mutta muutama litra ollaan saatu, sen verran että eilen iltapalaksi kantarellimuhennosta ruisleivän päällä ja tänään sitten pakastin saaliin :)

Jaha.. no ei tässä nyt kasvatuksesta tullut loppujen lopuksi paljonkaan tekstiä, kun ruuasta :heart: Mä rakastan ruokaa :D Ja itseasiassa koko perhe. Poika ilmaisee että ruoka on tajuttoman hyvää sanomalla että "maha kaatuu" :p
 
Synnytys: Mä luulen että soitan ihan sovinnolla ambulanssin kun synnytys alkaa. Ja heti, pelottaa että kolmas tulee vauhdilla, niin olisin onnellinen edes jostain hoitohenkilökunnasta siinä vieressä :D Ja voi olla ettei saada isommille lapsille hoitajaa niin eipä tuo synnytysreissu nyt varmaan kannata koko 4 henkisen perheen voimin. Voi olla mahdollista että Helsingistä saadaan sitten lastenvahti, mutta siinäkin kestää tottakai sitten kun ajaa tänne 70(?) km:n päähän.. Noin muuten mulla ei ole mitään ajatuksia synnytyksen suhteen, kunhan lapsi tulee ulos hyvinvoivana ja terveenä niin riittää mulle. Jos ehdin jotain toiveita esittää niin aquarakkulat on ainoa mistä mulla on hyvä kokemus takana.

Epiduraali pysäytti kokonaan synnytyksen kulun ekassa synnytyksessä ja pudendaali on ollut molemmissa synnytyksissä antohetkellä tosi kivulias mutta mitään hyötyä siitä ei ole ollut.. Ilokaasua pakottivat imemään toisessa synnytyksessä ja siitä tuli ainoastaan sekava ja huono olo..
 
Voihan räkä, mulla on supistellut nyt koko illan. Ei vieläkään erityisen kipeitä, mutta pirun ärsyttäviä ja raskaita. Vetää aivan piippuun koko naisen. Nyt on ehkä noin tunniksi hellittänyt, mutta heti jos nousen ylös tai yritän jotain touhuta: täyttää astianpesukonetta tai ripustaa pyykkiä, ne alkaa uudestaan. :/

Jäpikkä rymyää aktiivisesti koko ajan että siltä osin pitäisi kaikki olla ok. Pitäiskö jo huolestua? Ehkä odottelen huomiseen ja soittelen sitten jos eivät laannu. EI SAA TULLA VIELÄ!!!!!!!!

Tänään loppuu 2vkon saikku ja keskiviikkona pitäisi mennä töihin. Ei morjensta päivää, näillä supistuksillako!?!? Mulla olis vasta torstaina lääkäriaika, että tarkistavat että olen vielä kiinni. Tuntuu vähän omituiselta.... Vai olenko vaan ihan hysteerinen?

Harakanhattu ja hätähousu jäpikkä
 
Voi ei Harakanhattu, toivottavasti supparit menis ohi, ettei tarvitsisi loppuaikaa makuuasennossa viettää!

Harjoitussupistukset ovat tuttuja täälläkin, mutta ei noin pahoina. En tiedä edes, missä vaiheessa kohdunsuuta kurkataan seuraavan kerran. Neuvola on ensi keskiviikkona, pitää kysyä siellä, että mitä täällä kuuluu loppuraskauden seurantaan. Ei mitään hajua vielä, tuntui ainakin että rakenneultran jälkeen ei ole ultria tarjolla. Joku sitä kysyikin, että aiotaanko mennä vielä omalla rahalla ultraan. En tiedä, jos ei tule epäilyjä, niin tuskin. Kävin aika suolaisen kalliissa varhaisultrassa viikolla 8 katsomassa ennen vaellusmatkaa, että salamatkustaja oli oikeassa paikassa.

Täällä ilmeni loppuviikon aikana uusi oire: liitoskivut. Tuntuu välillä että koko häpyluu halkeaa. Illalla on ristiselkä kipeä. Kävinkin sitten googlettelemaan taas, ja lohdutukseksi löysin tiedon, että harvoin enää nykyaikana kenelläkään häpyliitos sentään repeää. Toivottavasti ei pahene, että ei tarvitse sairaslomaa ottaa. Liikkeellelähtö istualta on välillä vaivalloista. Kun olisi liikkeellä pienesti koko ajan, olisi ehkä helpompaa? Valitettavasti teen työkseni toimistotyötä ja tulee istuttua muutenkin aika paljon. Kai sellainen imetystyyny olisi hyvä hankkia, voisi tässä vaiheessa tunkea se vaikka yöksi jalkojen väliin, jos nukkuminen helpottuisi. Siitäkin taisi joku vinkata. Mutta pienet on oireet vieläkin, onneksi.

Nynaeve ja Pp 24+0
 
Heipparallaa mahakkaat!

Ompas paljon kirjoitettu sen kolmen viikon aikana, jonka olin lomalla. Kävin välimerellä kokeilemassa, miltä interreilaus ja rinkan kanto 40 asteen helteessä tuntuu tässä tilassa. No, kaikki sujui ihan hyvin, kunhan vain huilasi tarpeeksi ja auringon kanssa olin tosi tarkka, etten saisi lämpöhalvausta. Matkustetaan paljon rinkat selässä omatoimisesti, mutta nyt sitten tietysti seuraavat kymmenen vuotta lienee toisen tyyppistä matkailua:) Ennen en oo kärsinyt matkapahoinvoinnista tms, mutta nyt sekä lyhytkin lentomatka sekä venematka olivat aika inhottavan tuntuisia. Vauva tuntui viihtyvän hyvin reissun päällä, eikai se vielä huomaa edes vaikka olosuhteet vaihtuvat kohdun ulkopuolella. Miten teillä muilla on sujunut reissaaminen?

Valituksia säryistä Mulla on samantyyppiset liitoskivut alkaneet vaivata joista Nynaeve kertoi. Häpyluu on ihan helvetin kipeä, samoin nivuset. Huomasin itse, että kun vaan pääsee siitä kivusta niskan päälle, lonkankoukistajalihaksen venytys ekä lantiopohjajumppa auttavat tuohon särkyyn. Netistä luin just, että tukivyö voisi auttaa. Myös alaselkä on kipeänä, joten istunkin aina kun kehtaan semmosessa isäntämies-asennossa eli jalat levällään ja kyynärpäät polvien päällä eteenpäin nojautuneena. Ei oo kauheen naisellista mutta rentouttaa alaselkää ja niskaa.:)
Kasteesta olette paljon jutelleet, meillä on tulossa nimiäiset. Kunhan vaan keksittäis pojalle nimi! Tosi vaikeeta homma tuo nimen miettiminen. Jos sais rajattua pariin mukavaa vaihtoehtoon ja kattois sitten, miltä poikanen näyttää ja vaikuttaa. Joko kaikilla on nimet valmiina?

Mukavia masunkasvatuspäiviä kaikille,
terkuin Empiria ja sen poikanen 25+0
 

Yhteistyössä