Marraskuun 2012 masuasukit <3 *heinäkuussa*

Helou!

Olipahan päivä, tuli käytyy siel sun tääl ja nyt huutaa lonkat ja liitokset hoosiannaa!

Tuli sitte ostettuu tänää pikkumurulle se lämpöpussi :heart: Mie oon niin ihaillu ja hypistelly sitä. Hyvä etten oo likkojen nukkeja kokeillu sinne, et miltä näyttää

Tissit
Au au au ku on tissit ollu nyt muutaman päivän tosi kipeet, ihan törkeetä! Tuntuu et ois niin painavat ja roikkuis oikee kunnol et tuntuu ku repeis liitoksistaan :kieh:

Tuttuun tapaan tuli taas mansikoita ostettua, oli 3€ litra ja oli kyl niin pahan makusia, puolet oli raakojakin kaiken lisäksi! :headwall: kyl nyt riittää tän kesän mansikat sanon minä!
Ja mul on edellisissä raskauksissa himona ollu maksamakkara ja oon niin onnessain ollu ku nyt ei oo miel tehny, mut prismassa ku mentii makkarahyllyn ohi ja ne maksispötköt oikee huokui huomiota ni ei voinu olla ostamatta. Hitsi se sama himo iski jälleen opcorn:

Mahan palautumisesta
Mua kyl harmittaa ku ei oo ollu koskaa mahkui mennä salille esim, niin haluisin, mut mies ku on töissä ja en ketää saa koskaa lapsia hoitamaan ni mun pitää niiden kanssa olla niin ainoot urheilut jää sit just ulkoiluun enkä tykkää kotoon mistää jumppaamisesta. Kumpa oiskii semmonen tukiverkko et pääsis pari kertaa vaik viikos treenaamaan mut eipä ole.. joten jos mahaan löllöt jää niin ylpeänä niitä kannan sitte, olempahann ainakin äiti :heart:

hemoglobiini
mulla normaalisti hemppa ollu päältä 150 ja nyt oli kuukaudessa laskennu 110. Mul on niin kauhee olo. Väsyttää kokoajan ihan älyttömästi ja hengästyn pelkästää jos nousee tuolilta ylös tai otan lattialta jonkuu lelun yms. Tuntuu et kädet ja jalat painaa tuhat kiloo ja ulkonakii ku lenkittää koiraa ni ei tunnu yhtään hyvältä, ihan ku ei pääsis eteenpäin vaik kuin liikkuis.. Nyt oon vast pari päivää syönny obsidania yhen pillerin ja pari päivää vielä meinasin sitä yhtä syödä ja sit lisätä kahteen pilleriin. Toivottavasti mahalle käy!

Liikkeet
Nyt on mul ihan muutaman päivän aikana ruvennu tuntuu liikkeet tosi voimakkaasti, ei sillee, että sattuis mut säväyttää kylläkin. Ja mieskin tosi hyvin tuntee ne! Eilenkin ku käytii nukkumaan ja mies laitto käden mun mahan päälle ni naureskeli, että siellä toinen pitää jotain kunnon potkunyrkkeilytreeniä kysyi multa sitten, että miten pystyt nukkumaan ku sisuksissa myllää kokoajan no mun mielestä se on vaan helpotuksen tunne ku tietää toisella kaiken olevan hyvin ku muksii :heart: Noi lonkka ja liitoskivut vaivaa öisin kyl niin pahasti, että asentoa ei pysty vaihtaa ilman, että herää ja sekin hurjan ähinän ja puhinan takana. Ihan ku ois rampa eikä raskaana :ashamed:

Mut nyt on kello kyl jo niin paljo, että pakko lähtee yöunille, öitä tasapuolisesti jokaiselle!

Niiskuneiti-87 ja muru 22+5

 

Huomenta mammat!

Niin se on taas yksi viikko hurahtanut töiden merkeissä. Kaksi vielä jäljellä ja sitten pääsee lomalle!

Joku oli saanut jo äitiyspakkauksenkin! Tosi ihanaa:heart: Me ei oteta sitä tällä kertaa, lähes kaikki vanhan pakkauksen tavarat ovat vielä tallella. Toisaalta olis kyllä ihana saada se pakkaus, mutta pitää ajatella järjellä.

Ummetus: on tullut kylään. Obsidan on varmaan yksi syy, olen sitä syönyt pian kuukauden päivät. Siinähän kestää jonkun aikaa, ennenkuin se vaikuttaa kunnolla, tyyliin varmaan pari viikkoa. Ajattelin vähentää sen nyt joka toiseen päivään tuon ummetuksen takia. Toivottavasti riittää pitämään hempan ylhäällä. Levolacia ostin myös, en todellakaan halua, että peräpukamat pahenee! Tänään maha sitten toimikin ja olipahan ihanaa

Mahan palautuminen: riippuu varmaan tosi paljon ihmisestä. Ekassa maha jäi tyyliin synnärille, tokassa palautuminen kesti pidempään. Saa nähdä miten nyt käy. Molemmista raskauksista on jäänyt kyllä se 2kg, mutta toivon, että nyt ei niin käy. Saapi nähdä, mutta jos jää, niin ei se elämää suurempi asia ole. Itse en ole treenisalille ehtinyt moneen vuoteen. Jumppaan kotona muutaman kerran viikossa jo ihan selänkin vuoksi ja käyn lähes joka päivä kävelyllä. Vie paljon vähemmän aikaa kuin salille raahautuminen.

Liikkeet on koko ajan vahvistuneet, mutta päällepäin ei vielä tunnu/näy. Sitten onkin ihanaa kun alkaa tuntumaan niin lapsetkin saa nähtäväksi jotain konkreettista. Vauvan asiat puhututtaa heitä lähes joka päivä. Katselimme juuri vanhoja videoita heidän vauva-ajaltaan (olen kuvannut pienen pätkän lähes joka viikko, suosittelen). Ihania muistoja:heart: Ja kuinka iso maha mulla oli viimeksi kolme viikkoa ennen laskettua aikaa!:O No, yli 4kg vauveli sieltä sitten syntyikin...

Jollakin oli hyvä idea kopioida nämä omat tekstinsä muistoksi odotuksesta. Osaisiko joku vääntää rautalangasta, miten se kannattaa tehdä? Nimim. ei todellakaan tietokonenero

Mahan koko on vielä suht pieni aamuisin, mutta illalla ei ole epäilystäkään raskaana olosta. Sen verran näköjään turvottaa. Ja ihmekös tuo, eilen vetäsin illalla pizzan ja voi sitä oloa sen jälkeen! Ihan kamala ähky:laugh Tuntiin syönnin jälkeen ei pystynyt tekemään mitään, kun sattui ylävatsaan aina kun nousi pystyyn. JOten tästä edes täällä syödään hiukkasen pienempiä annoksia.

Yöt menee muuten hyvin, mutta aikamoinen projekti on jo kääntää kylkeä, kun maha on tiellä ja se tuntuu "oudolta". Kyljeltä kyljelle sitten kääntyilen, muut asennot eivät tunnu enää hyvältä. Ja raskaus on vasta puolivälissä, huhhuh!: / Muuten oon kyllä nukkunut hyvin.

Kaikilla on ollut ihania ultrakuulumisia, onnea niistä! Itselläni rakenneultra on ens perjantaina ja täytyy kyllä sanoa, että pikkasen jännittää. Pitäkää peukkuja!

Hyvää viikonloppua kaikille!:wave:

-Melanie 20+3

 

La 1.11.12./Tienkulkija/4.lapsi/EKKS/Poika

Täältähän tämä löytyi tämä marrasmammojen tunnelmointi, eilen vasta pomppasin tänne kaksplussan foorumeille Ihanaa saada lukea samanaikaisten möhkömahojen kuulumisia ja odotuksen jännitystä. Tänään meidän ryhmärämä suuntaa mansikkapellolle hakemaan vitamiinia pakkaseen ja samalla ulkoilutetaan muuta lapsilaumaa kamalan sateisen päivän jäljiltä!! Nämä isommat kiipeilee kohta kirjaimellisesti seinille ja meno vaikuttaa kamalalta, päähän käy tämä huutaminen ja hyppiminen, riiteleminen ja riehuminen. Kohta puolet porukasta lähtee pihalle hyppimään!

 

Hei, tervetuloa uudet ja onnittelut hyvistä uutisista ultrassa kävijöille!

Mahasta Kyllä kahdeksan täysiaikaista raskautta pakosti jättää jälkensä mahanahkaan. Ei se enää palaudu niin kuin kuusi raskautta sitten. Minua ei haittaa, ikää on jo sen verran, että eletty elämä voi näkyä. Jos jotain muuta haittaa, laittakoon silmänsä sitten kiinni.

Tuli sitten kerrottua raskaudesta ja sen alkamistavasta vanhimman lapsen kummille. Vastaus oli, että " niin, saahan ne 5-kymppisetkin lapsia ja vai että vahinko". Tuli vain tunne, että ollaako etäännytty jo niin kauas toisistamme, että muistaa mun iänkin väärin.

Millimama Minä olen synnyttänyt kuusi kertaa Kättärillä ja kaksi kertaa Naistenklinikalla. Kyllä se NKL oli ihan ehdoton valinta myös tällä kertaa. Kättäri on ehkä sellainen "pehmo" sairaala ja NKL sitten varsinainen sairaala. Minä kun en mene sairaalaan asumaan, niin seinien värillä tai huoneiden sisustuksella ei ole mitään merkitystä. Lisämaidon suhteen mulla on ihan kokemusta. Jopa sokerivauvalle sitä lisämaitoa pihdattiin, niin että oltiin jo siinä rajalla, lähteekö vauva lastenosastolle vai ei. Nkl:lla ei tuota ongelmaa ollut ja mielestäni äidin mielipiteitä kuunneltiin paremmin eikä vedottu pehmeisiin arvoihin. Puudutusta sai synnytyksessä kun sitä tarvitsi eikä tarvinnut pehmeiden arvojen puolesta sinnitellä.

Kättärillä synnytin myös yhden lapsen ilman kätilöä, kun ei uskonut vauvan vielä syntyvän tunti käynnistyksestä. Kätilö päätti pitää kahvitauon ja isä otti vauvan vastaan. Oli muuten aika mieleenpainuva kokemus sekä isälle että minulle. Minä olin pöllähtänyt, että joko se nyt syntyi (koko kesto 1h 22min) ja isä siitä limaisesta pötkäleestä, jonka käsiinsä nappasi. Onhan tuo 11v tyttö vieläkin isälleen jotenkin erityinen.

Naistenklinikalla on myös käynnistetty ihan ilman mitään vaikeuksia mun kaksi viimeistä synnytystä. Toinen rv 39 ja toinen rv 38+5. Tosin minulla on taustalla kohtukuolema niin en tiedä sitten, että vaikuttaako se, että herkästi käynnistetään kun sitä vain toivon. On tuo loppuraskaus henkisesti niin raskas, että ehkä kuuntelevat äitiä sitten helpommin. Siitä ei ole kokemusta kuinka siellä suhtaudutaan yliaikaisiin raskauksiin.

Hankinnat Tuli sitten ostettua ne tuplarattaat vaikka piti syksyyn odotella. Saksassa oli eräässä nettiliikkeessä viime viikonloppuna tarjous Phil&Tedseistä, sisaristuimella alle 400e, joten ne tilasin ja sainkin jo. Onneksi en ole ainoa, joka on jo vaunukaupoilla käynyt, taisi täällä olla muutama muukin jo vaunut hankkinut. Näillä mennään varmaan talvi ja keväällä sitten siirrytään City Crosseihin seisomatelineellä.

Onnittelut kaikille juhlapäiviä viettäville ja tsemppiä tulevalla viikolla ultraan menijöille!

Scala ja Eikka rv 23+1

 

Tulin POKSUMAAN ja kertomaan, että listaa on päivitetty =) Nyt en ehdi muuta kirjoitella - viikonloppu täynnä ohjelmaa.

idylli 24+0 :heart:

 

Ostin eilen minisun mamaa ja tänää aamul ekan sitte otin ja yrjöhän sen jälkeen lenti :x kuin moni täällä on kelle on käyny sama juttu? Ärsyttää ku turhaa tuli ostettua toi, ku ei noikaa ilmasii ole.. No ei auta muu ku ostaa sitte multivitan, joka vielä kalliimpaa...

 

Tervetuloa mukaan kirjoittelemaan NukkaPallero ja Tienkulkija! Ja vastaus NukkaPalleron kysymykseen: Turusta ollaan :wave:

Niiskuneiti: muistelen lukeneeni täältä kaksplussalta että joku muukin oli saanut pahoinvointia tuosta minisunista. Tosi outoa! Eikös se ole iso firma? Kannattais jo alkaa viestimään sinne päin näistä ikävistä sivuvaikutuksista. Oon itse popsinut jo jostain 15 viikolta alkaen multitabsin raskaus+imetys-vitamiinia enkä ole huomannut pahoinvoinnin ainakaan lisääntyneen. Reilun viikon tauko vitamiineista omasta saamattomuudestani johtuen on kyllä aiheuttanut yhtäkkisen notkahduksen voinnissa - tai näin ainakin itse luulen.

Selailin tänään liikuttuneena Elloksen vauvanvaateosastoa (netissä) ja tajusin taas oman avuttomuuteni ja tietämättömyyteni. Tuli yhtäkkiä huoli siitä että enhän mä tajua mitä sille vauvalle pitää laittaa päälle.. siis mikä on sopiva määrä. Mutta sitten sain oman järkeni takaisin kun ajattelin että kyllä se pieni meikäläisen(kin) hoidolla varmaan saadaan selviämään hengissä Se on vaan kurja tunne kun ei osaa jotain. Joku Suomen ilmastoon ja elämäntapaan sovellettu baby for dummies vois olla mulle just hyvä Onneksi miehelläni on kokemusta vauvoista. Hänellä on entuudestaan 10-v. suloinen tyttönen. Meillä on siis näin päin, että todennäköisesti mieheni opettaa minulle vauvanhoidon perusasiat sitten Häneltä olenkin jo kysynyt näistä vaateasioista. Se on ihanaa kun voi kysyä vaikka miten tyhmiä pelkäämättä että toinen nauraa :heart: Eräs päivä nimittäin ihmettelin että käyttävätkö poikavauvatkin sukkahousuja

Pahoinvointia, pahoinvointia... olen koko viikon voinut ihan älyttömän huonosti. En oksentele, mutta on hirveän heikko ja huono olo Koko viikon on vaivannut on/off migreeni, joka saavutti kulminaatiopisteensä eilisen helpottavan rakenneultran jälkeen. Kun jännitys purkautui, alkoi ihan järkyttävä pään jomotus. Yritin taltuttaa sitä 1g paratabsilla - ei niin mitään vaikutusta. Vaikka otin niin paljon kuin päivässä saa ottaa. Yö oli yhtä tuskaa. Aamulla luovutin ja hain apteekista buranaa. Särky loppui, paha olo jäi. Ainakin vielä yritän pärjätä käsikauppalääkkeillä. En itse asiassa edes tiedä, onko olemassa raskaana olevalle turvallisia migreenin täsmälääkkeitä.
MIgreenittömänäkin aikana tämä raskaus on ollut pahoinvoinnin sävyttämää koko ajan yhtä pientä taukoa lukuunottamatta. Pahoin pelkään että näin menee loppuun asti. verenpaineessa tai hemoglobiinissa ei ole ollut mitään häikkää, jälkimmäinen on tosin otettu viimeksi kesäkuun alussa ollen 135. Näytänkin jo ihan kauhealta, naama on ihan valkoinen tai harmaa. En tajua missä mättää!

Mutta enpä valita enempää.. Paavo on kaiken tämän arvoinen kumminkin :heart: Ja olen ihan hirveän kiitollinen, nöyrä ja onnellinen, että kaikki on mennyt näin hienosti alun uhkakuvista huolimatta :heart: Huonomminkin voisi olla - tätä itselleni tuon tuosta muistuttelen.

Mukavaa ja hyvinvoivaa lauantaita teille ja masuasukeille!

Anukkio ja Paavo 21+1

 

Heippa kaikki, olen kovasti lueskellut kuulumisianne mutta jotenkin en ole muka ehtinyt kirjoittaa, tai tuntui ettei ole ollut mitään asiaa. Nyt sitten oli ultra eilen ja vahva tyttöoloni saim varmistuksen! Eli tylleröinen meille on tulossa! Tositositosi salaa toivoin vähän enemmän juuri tyttöä, vaikka tätä vaavia on siis tehty 3 vuotta ja olisimme iloinneet ihan yhtä paljon kummasta vaan (jotenkin tuntuu kamalalta sanoa että toivoi jompaa kumpaa..). Muutenkin kaikki oli kunnossa, painoarvio 20+2 oli 465 g, eikös tuo ole aika muhkea? Kun jossain sanottiin että tässä vaiheessa paino on n 10 kertaa pienempi kuin syntyessä...? Vai keksinkö tämän taas päästäni? Olen melko pienikokoinen ja esikonen painoi 4200 kg, ja en todella haluaisi sen kokoista pötkylää uudelleen pyöräyttää...

Olo on ollut edelleen tosi hyvä, mitään valittamista en keksi. Aloitin taas Kräuterblutsaftin hörppimisen (hyi hitto että voi olla pahaa....!), kun on ruvennut väsyttämään niin vietävästi. Mulle tuo Obsidan ei sovi, menee maha aivan sekaisin.

Onnea kaikille ultrassa käyneille! Ja onnea meille, puoliväli saavutettu, kohtahan tässä jo synnytetään!

Lippo Lii ja Tyllerö 20+3

 

Synnytyksestä niin piti tästä mainita jo viime viestissä, mutta ilmeisesti jonkinasteinen raskausdementia jo vaivaa eli haluaisin polikliinisen synnytyksen eli että jos kaikki on kunnossa, kotiudutaan suoraan synnytysosastolta muutama tunti synnytyksen jälkeen. Tästä olen lukenut ja olen ymmärtänyt että TYKS ainakin suhtautuu myönteisesti. Tietenkään ei ole mahdollinen ensisynnyttäjille eikä niille joilla jotain häikkää ollut aikaisemmissa raskauksissa/synnytyksissä. Mulla kun on kolmas kyseessä ja molemmat aikaisemmat menneet oppikirjojen mukaan, niin uskoisin olevan mahdollinen. Olen myös aiempien synnytysten jälkeen "karannut" kotiin aikaisin. Ekasta noin vuorokauden jälkeen ja tokasta kun syntyi illalla niin aamulla häippäsin. Ekalla kerralla eivät suhtautuneet kauhean myönteisesti mutta päästivät kuitenkin. Ja miksi sitten haluan äkkiä kotiin? En osaa nukkua yhtään sairaalassa ja kammoan niitä laitoksia muutenkin ja jotenkin ahdistaa kun kokoajan seurataan miten selviydyn...tottakai tiedän että on mun ja vauvan parhaaksi se kyttäily mut silti tunnen oloni paremmaksi ja rennommaksi KOTONA. Kotisynnytys kuitenkaan ei innosta, ihan mielelläni synnytän valvottuna mut sen jälkeen haluan rauhaa vauvelin kanssa

Nelli 22

 

Tervetuloa uusille ja onnea muillekin hyvistä ultrakuulumisista.

Mahan koko ja palautuminen En jaksa stressata miten tuo maha sitten palautuu, sen näkee sitten. Aika kovalle venytykselle joutuu, kun entuudestaan just tuo vyötärön seutu ollut tosi kapea.
Kokoa mahalla ei vielä ihan kauheasti ole ja löysemmillä vaatteilla sen saa vielä peitettyä jos haluaisi. Tai silloin näyttää vaan sellaiselta tasapaksulta, varmaan tuo rintavarustus tuon tekee. Mutta sitten taas esim. äitiysmekko päällä maha tulee niin selkeästi esiin. Tietysti kun siinä on rintojen alla sellainen kuminauha tms. Töissä ei ole vielä kukaan kysynyt mitään. Paitsi yksi asiakas, hieman humalassa ollut mies..

Saako muuten noita rautavalmisteita apteekista tai muualta ihan vapaasti ostettua? Seuraava neuvola olis vasta kuun lopussa ja viimeisen reilun viikon aikana väsy alkanut olemaan kova. Edellisessä neuvolassa hemoglobiini oli 122, siitä aikaa kuukausi. Eli epäilen että olis tuosta vielä laskenut. Vois jotain tablettia tms vaan hankkia ja edes vaikka joka toinen päivä niitä napsia.

Ja sitten sitä omaa napaa. Tänään tuli sitten Pieksämäellä käytyä jenkkiautotapahtumassa. Päätettiin lähteä ihan käyttöautolla, tuo miehen jenkki kun ei ihan kunnossa ole. Matkaa tuonne kuitenkin n. 200km. No, tottakai 30km ennen kuin perillä ollaan niin autosta irtoaa hihnapyörä ja samalla se lohkesi hieman, eli ei sitä takas saanut. Onneksi sinne oli muitakin tuttuja menossa, saatiin sitten kyyti sinne tapahtumapaikalle. Ja meinattiin sitten takastullessa ottaa se oma auto hinaukseen. Ei se sitten onnistunutkaan, kun se kaverin pick up oli sen verran korkea, että olis meiltä etupuskuri varmaan irronnut jos olisi hinannut. Hinauspalvelua kysyttiin, hinta oli aika järkyttävä, yli 700 e. Päätettiin sitten kokeilla kuin kauas päästään autolla, kun ei se muuten ajamiseen vaikuttanut, kuin ettei akku lataudu. Kun minun äitini asuu siitä n. 60km päässä matkan varrella, jos sinne asti tai edes lähelle päästäisiin. Mutta päästiin sitten ihan kotiin asti, eli jotain yli 160km, ilman että virta loppui. Pikkuisen oli jännät paikat koko matkan ajan. Onneksi ei ollut kuuma ja kesällä on valoisaa, kun ei mitään ylimääräisiä laitteita voinut päällä pitää.

Muutenkin jännitystä oli matkalla, kun hetkeä ennen auton hajoamista meinattiin hirvikolari ajaa, meni ihan edestä. Onneksi oli hyvät jarrut ja mies huomasi hirven jo kun se oli pientareella. Sitten taas tapahtumapaikalla kovassa tuulessa kaatui joku iso metallinen kaiutintolppa suoraan siihen auton eteen, onneksi ei siis auton päälle. Eikä kenenkään muunkaan päälle osunut. Joten kyllä sitä on hyvinkin tyytyväinen kun kotiin pääsi ehjänä.

Tirppana 21+0

 

Minä en ole myöskään huolissani erityisesti loppuvuoden lapsista..liekö tällaset tutkimuset tehty harkoille Meillä on jo ennestään marraspoika 23.11.01 syntynyt. On meidän esikoinen ja kylmin sydämin laitoin aikanaan pojan koulutielle ja hän näytti ja tuntui kovin pieneltä koululaiselta omasta mielestäni. Kuitenkin hän lunasti paikkansa reippaana ja tunnollisena koululaisena heti alkuunsa, eikä koulussa pärjääminen ole näyttänyt olevan iästä tai syntymäajasta kiinni. Nyt meillä kouluun lähdössä toinen lapsi ja ihan yhtä lailla hänen kohdalla mietin pärjäämistä ja sitä, minkälainen muutos hänen elämässä on tulossa päiväkodin ja ison koulun pihaan verrattuna!! Ajatelkaapa vielä, miten jossakin kiinassa koulu aloitetaan muutenkin jo paljon aikaisemmin kuin meillä!! Oikein värisyttää ajatus pienestä 4v. koululaisesta!

 

Ostin eilen minisun mamaa ja tänää aamul ekan sitte otin ja yrjöhän sen jälkeen lenti :x kuin moni täällä on kelle on käyny sama juttu? Ärsyttää ku turhaa tuli ostettua toi, ku ei noikaa ilmasii ole.. No ei auta muu ku ostaa sitte multivitan, joka vielä kalliimpaa...

kokeiles että otat sen vasta lounas-aikaan. mulla kävi yhen vitamiinin kanssa just noin, kun otin sen aamupalalla. samantien kaaressa kaikki pihalle. terkkari sanoi että on niin vahva satsi yön jälkeen, kun vatsa on tyhjänä... että ennemmin sit aamupala kunnolla, ja kun lounaalla oot syöny, ni otas sit...

 

synnytys kotona tai polina ei kiitos kumpikaan. mä haluan että ympärillä on hoitohenkilökunta. vaikkakin sairaalassa joutuu virumaan, ei se niin kammo mesta ole enää.
on turvallisempaa olla siellä, siellä seurataan kuitenkin että kohtu on supistunut kunnolla, eikä tule jälkimaininkeja. tarkastetaan huolella ennenkuin lähtee kotiin. -tosin silti sain kohtutulehduksen, ja jouduin takas mutta kuitenkin jotenkin turvallisempi olla siellä, ja vaikka mullakin nää kolme kakrua jää himaan siks aikaa, mä saan toivuskelun hyvään alkuun ja keskittyä syntyneeseen ihan rauhassa ne ekat päivät. pian kyllä haluankin takas kotiin, mutta otetaan ihan vaan maltilla.
kotona en uskaltais ikinä synnyttää... en usko että osaisin rauhottua ollenkaan. ja meillä on toi koirakin, se tarttis sit johki vipata siks aikaa. tosin saapa nähdä ehditäänks tällä kertaa mihinkään voipi tulla nopiaan

uusia oli taas tullut mukaan tervetuloa vaan vielä, vielä ehtii

huh mikä viikonloppu jo tähän mennessä on ollu yhtä huisketta... mies on juhlimassa, mä olin kyläilemässä. saan krapulaisen ukkelini takas huomenna, ellei se sit pölähdä suunnitelmista poiketen jossain välissä kotiin ikinä ei tiedä hahah, se on ehkä kerta vuoteen tämmösessä meiningissä, ni menkööt rauhassa ...

hääpäivästä niin siis meillä on muu vuosipäivä ensi viikolla, hääpäivä on vasta kevät-talvesta huomenna tulee täyteen sitten tapaamisen vuodet. kokonaiset kolme silti on tunne että oisin ikäni ollut tämän miehen kanssa, että oon sen tuntenut aina
just tänään totesin et hänellä on sydän täynnä kultaa... poikani sanoi et ai, no sithän sä olet rikas.
sanoin et kyllä, oikeastaan miljonääri jopa
poika sanoi siihen et jaa, no miks sit me ei asuta kuten miljonäärit?
Oli ihanaa todeta et tätäpä ei rahassa mitatakkaan :heart:

eikä niin... kun on elämässä kokenut sen helvetinkin, on tämä niin huojentavaa elää ihmisen kanssa jolle tuntee kuuluvansa, ja jonka tuntee et kuuluu vain mulle

mutta näin. en mä muista mitä vielä piti laittaa... palataan aamusella taas virkeemmän ajatuksen kulun kanssa

 

NukkaPallero: Kuulostaa vaativalta toi siun elämäntilanne. Meillä kanssa tytöt olleet todella kovia valvottamaan. 2. kanssa päätin, että opetan hänet tavalla tai toisella nukkumaan yönsä 1-2- heräämisellä, ennen 3. syntymää ja jotenkin se onnistui! Ainut onnettomuus oli, että 3. nukkui yönsä vieläkin huonommin, oli myös erittäin huono syömään, tutti ei kelvannut ja kaiket yöt meni rinnalla. Minähän en sitten nukkunut ollenkaan, kun tyttö pötkötteli vieressä. Puolen tunnin pätkissä mentiin yöt ja eka vuosi elämää ihan toisella planeetalla!!
Synnytyksestä:Meillä kaikki 3 lasta ovat olleet 3-3,5kiloisia. Tämä meidän kuopus vain oli syntyessään 3050g ja varmaan arvaattekin miten siinä sitten kävi!! Syntymäpaino kun aina laskee, niin meillä meni tuon "maagisen" 3Kg:n alle ja voi kauhistus!! Kyllä oltiin vauvalassa niin pilkun tarkkoja meidän pikkuneidin painosta, kun keikkui siinä 2940g-2990g välillä <[Eivät suostuneet päästämään meitä kotiin, kun paino oli alle 3Kg!?! Ja pikku 3. kanssa synnytys eteni niin vaudikkaasti ilman ongelmia, että hyvä, kun saliin kerittiin.. 2 supistusta ja tyttö katseli meitä silmiin Syntyi 06:10 aamulla ja olisin todella voinut lähteä vauva kainalossa kotiin heti, kun mitään ongelmia ei ollut! Myö nyt vaan jäätiin osastolle "vangiksi" ja jouduttiin olemaan sen 3 päivää: / Pyysin monta kertaa päästä kotiin, mutta sanoivat, että vauvan paino pitää saada yli 3 Kg:n ennen kun päästään, eikä se ollu noussut vielä kotiutuspäivnäkään.. passittivat meidät heti seuraavana päivänä neuvolaan punnitukseen, enkä uskonu, että ovat tosissaan.. mutta oli se mentävä. 3. On ollut myös huono syömään, mutta on kasvanut normaalikäyrillä, ihan vauva-aikaa lukuunottamatta. Kun ruvettiin syömään kiinteitä, käskivät lisäämään rasvaa ruokiin, että vähän pulskistuu tyttönen, mutta hyvin on neiti kasvanut omia aikojaan! Miun mielestä ei tarvitsis olla ihan liikaa huolissaan noista luvuista, ja meilläkin painossa oli sitten kysymys 10g.. luotan, että äidin vaistot kyllä kertoo, jos vauvassa todella olisi jotakin vialla!
liikekannallatuntuu tämä meidän masuvauva olevan ja heti liikkeistä aloin aavistella meille poikasta Jotenkin oon itekin positiivisella mielellä, kun tytöt ovat valvottaneet, mutta esikoispoika oli kuin oppikirjojen vauva. Nukkui hyvin, söi hyvin, ei turhia kiukutellut ja elämä tuntui käsittämättömän vaivattomalta pienen vauvan kanssa. Tytöt taas ovat laittaneet elämän risaiseksi ja nukkumiset hyllylle, mutta toki tiedän, ettei se sukupuoli näitä uniasioita ratko. Toki kovasti toivon tervettä vauvaa, kun meiltä vielä nuo koliikit ja muut vatsavaivat puuttuvat kokonaan! Meno ja myllerrys vaan tuntuu olevan nyt jo kova tuolla pikku-yksiössä, että jänskällä odotan, minkämoinen epeli sieltä oikein on tulossa!
hankinnaton meillä vielä tekemättä, vaunut, sitteri,turvakaukalo,syöttötuoli ja pinnasänky on jo ennestään, mutta kaikki pienet vaatteet puuttuu. Meillä kanssa oli ajatuksena, että 3 lasta olisi ihan sopiva määrä, mutta tässä sitä ollaan. Ei ihan vahinkokaan ollut, koska oltiin puhuttu, että voitaisiin vielä neljättä vaikka harkita parin vuoden päästä, mutta eihän näistä puheista montaa viikkoa mennyt, kun jo tiesin odottavani
Mahan kokoon jo tässä vaiheessa järkky boltsi ja viimeeksi tänään siellä mansikkapellolla yks rouva kysyi, joko kohta saadaan vauva. Sanoin, että odotellaan marraskuulle, niin hyvä ettei pudottanut alaleukansa siihen tielle En mie vaan jaksa tässä vaiheessa olla mitenkään huolissani näistä kiloista, joita kertyy. Toki käytin edellisen jälkeen kaiken ajan ja voiman rippeet päästäkseni takas 60 kiloisten kerhoon ja pääsin, mutta kyllä vaati kamalasti ryötä! Nyt sitten taas ajastaan katsellaan, miten kilot lähtee ja tiedän jo etukäteen, että miusta lähtee huonosti, mutta helposti ne kertyy..
No hei, nyt on kuitenki aika höyhensaarille suunnata.. pölötykset sikseen.. kauniit ja hyvät unet kaikille ja voimia sinne yökötysten ja muiden vaivojen keskelle!!

Tienkulkija ja mötkylä 24+2

/FONT]

 

täälläpä sitten valvon... muru tulla tupsahtikin kotiin, kuten osasin aavistellakin. onneksi lapset ei heränny, kun tuli kuitenkin hiljaa. -mut nyt se meteli alkoi.... kuinka kukaan voikaan kuorsata noin kovaa
huh, siirryin sohvalle, kun ei tuon vieressä kerta kaikkiaan VOI nukkua vauvakin heräsi potkimaan, ja mun kaikki uni kaikkosi. päikkärit sit tiedossa huomenna. Mies on kyllä siitä kiva, vaikka en oikein tykkääkään näistä tämmösistä öistä, niin se silti tulee aina kotiin. ja suht aikasinkin vielä.
kaverin luo sen piti yötä mennä, mutta rakastava viesti pari tuntia sitten antoi vinkin et kotiihan se sieltä kömpii mun luo
raivarin oisin saanut kyl jos tenavat ois herättänyt -voitte kuvitella .....
mutta onneks näin.

supistaa hmmm sit on vissiin liika tullut istuttua autossa tänään, muutamia tuli jo päivän mittaan ja muutama tullut tässä yön aikaankin. ei mitään kipeitä mutta sen et tuntuu. huomenna on otettava levon kannalta niin paljon kuin mahdollista.

pimeää onpa muuten yöt pimentyneet... syksy tulee... -ja mä haluan sälekaihtimet tai jotai verhoja enemmän meillä kun juuri valmistui oleskelutila, ei siihen vielä olla verhoja saatu,saati oikein tarvittukaan. no nyt sen huomaa kun ulkona on pilkkopimeetä... inhoan ajatusta et tuolta voi joku mörkö-möttiäinen mua tuijotella

nukka-pallero sähän voisit ottaa neuvolaan yhteyttä. kuulostaa kyllä olosi siltä että hemppa ois voinu tipahtaa kovastikin. mä kun aloin juomaan sitä mehua, niin oireet katosi, sitä ennen olin just saman oireinen.

energiaa no nyt sitä kyllä jotenkin tuntuu olevan, rikkonaisista öistä huolimatta. kun välillä saa päikkärit, ni jaksaa taas monta aikaa.

taaperon unet tää ois nyt sit 1v 4kk ja kolmas yö kuukauden valvomisten jälkeen kun tuntuu nukkuvan kokonaan sitkeys on kannattanut, vaikka moni epätoivon kyynel ja sadattelut on tulleetkin päästettyä... onneksi sattu miehen lome tähän kaiken saumaan, sain apuja paljon. eikä tarvinnut yksin kaikkia öitä kanniskella. toivon mukaan saan tämän unet just passelisti kokonaisiksi ennen kun vauva tulee.

maha se on lohduttavaa et muitakin on isoja mutta jos neljättä odottaa, ei se kauheen pienikään enää voi olla

äh, akku loppuu läppäristä ja en jaksa ettii laturia. kai mä sit yritän jotenkin unenn päästä saada kiini, vaikka talossa on höyryjuna, ikkunat melkeen helisee, ihme et toi taapero sentäs pystyy nukkuun samassa huoneessa tuon metelin keskellä

öitä, ees jonkinlaista

 

Hei!

synnytyksistä Mullakin siis toiveena tuo polikliininen synnytys. Nyt vain sitten jännätään
miten sokerirasituksessa käy, rd on siis este tuolle. Vauvan sokereita pitää tarkkailla vuorokausi. Kyllä minä voin paljon paremmin kotona läheisten kanssa, ja kun mies jää kuitenkin heti isyyslomalle, niin ei tarvi kotihommista huolehtia vaan hän on ihan 100% mukana tässä hommassa. Mutta pikaisesti olen muutenkin kotiutunut, ei se yö tai kaksi ole kauhistus sairaalassa.

Kotisynnytys? Ei ikinä. Vaikka raskausaika olisi mennyt kuinka hyvin ja vaivattomasti tahansa niin se ei tarkoita, että synnytys menisi ongelmitta. Yhden lapsen olen napanuorakomplikaatioon menettänyt niin en ota minkäänlaista riskiä siihen suuntaan. Nuorinkin syntyi napanuora mahan ympärillä, joka alkoi sitten loppuvaiheessa synnytystä oireilemaan. Oli turvallista tietää, että leikkausvalmius on 5min päässä. Kotona ei oltaisi edes ambulanssia siihen menessä saatu.

Nukkapallero Voi hyvinkin olla, että synnytyksesi kesto puolittuu. Mulla on käynyt niin, 7. ja 8. on syntynyt sitten siihen vajaaseen 2 tuntiin.

Sama juttu myös lasten koosta. Ekan kanssa käytiin kaikki mahdolliset allergia- ym. testit kun ei kasvanut käyrien mukaan vaan miinuksella. Toisen kanssa en siihen hommaan enää lähtenyt.
Nyt meidän melkein 4v poika on n. 98cm ja 12kg ja 1v4kk tyttö 72cm ja 9,5kg. Onneksi terveydenhoitaja on ollut jo 8 vuotta sama, joten tietää meidän lapset eikä jankuta noista käyristä. Esikoistyttö täyttää pian 18v ja pituutta on 155cm, ja sellaiseksi varmaan jää. Pojat näyttäis kasvavan meillä vähän pidemmiksi, 14v poika on vähän vajaaa 160cm ja kasvu jatkuu.

Akuutissa hädässä voit mennä vieraalla paikkakunnalla terveysasemalle/sairaalaan.

Scala ja Eikka rv 23+2

 

SYNNYTYKSEN PITUUDESTA Niin mun kohdalla synnytyksen ei ole ainakaan nopeutuneet/helpottaneet ensimmäisen jälkeen.. Mulle kestäneet n. 15h, 35h ja kolmas kesti 9h (loppui imukuppiin).

KÄTTÄRILLÄ olen keskimmäsein synnyttänyt enkä enää ikinä mene sinne lähellekään!! Niin huono paikka oli! Tekivät tosi pahan hoitovirheen mun kohdalla (eka kätilö ja sitten lääkäri) että meinasin menehtyä (vauvaa hoitivat hyvin) ja jälkeenpäin oltiin lähettämässä kotiin seuraavana päivänä koska ei haluttu mun kanssa asiasta puhua.. Mulla oli heikko olo ja pyysin saada Hb mitattua ennen kun lähden. Onneksi pyysin koska se oli 60.. Sen jälkeen vasta hoidettiin mutta synnytyksestä ja siitä tapahtuneista virheistä ei haluttu/tultu mun kanssa puhumaan. Muutenkin oli tylyä henkilökuntaa ainakin silloin töissä. En enää ikinä..

MAHAN PALAUTUMISESTA niin mulla palautunut kyllä ihan itsekseen ja nopeasti. Paino jääny synnärille (13kg, 13kg ja 8kg). Viimisen jälkeen kun tuli iso lapsi (4,2kg) ja raskausvatsa paljon isompi kun tyttöjen kanssa (3,1kg ja 3,4kg) niin vatsanahkaa jäänyt hieman löysäksi mutta läski kyllä sulanut.

Huh nyt sohvalle hetkeksi, valvonut useamman yön joten väsyttää aika lailla...

Korvapuusti 22+3

 

Heipä hei!!

Tervetuloa kaikki uudet, mukaan toki mahtuu :heart:

Kiva kiva, pyykit ulkona kuivat ja arvatenkin vettä rupes tulee ku esterin peestä :kieh:

NukkaPallero
Mulla on ollu hyvin samanlaiset oireet ku sulla ja hemppa oli laskennu kuukaudessa 40 yksikköä, eli siis 110 on nytte. Sain obsidania neuvolasta ja nyt oon sitä syönny 5:ttä päivää mut ei ainakaan vielä merkittävästi ole olo kohentunut. Aattelin ens viikon vielä syödä niitä pari pillerii päivässä ja käyä neuvolassa sit mittauttamassa oisko yhtään arvot noussu ku vast kuukauden päästä ois nla-lääkäri.

Kotisynnytys
En ikimaailmassa uskaltais kotona synnyttää, en ikinä antais itelleni anteeks jos vauvalle kävis jotain vain ja ainoastaan sen takia, että kotona piti synnyttää. Sairaalassa on kuitenkin lääkärit ja kaikki mahdolliset laitteet apuna jos jotain tuleepi. Ja mulla ku on RD ni se polisynnytyskään ei ole mahdollinen enkä oo ees koskaan kuullutkaan moisesta. Muistan vaan ku meijän toinen likka syntyi ja päästiin osastolle niin semmonen vanhempi nainen tuli sitte sanomaan, että täällä ollaan 3vrk lapsen syntymän jälkeen. Koksissa on syntyn meijän molemmat likat. Ensimmäisen kanssa ois pitän olla se 3vrk, mutta sai jonkun tulehduksen ja antibioottikuuri kesti 5vrk, joten neiti oli 6pv ku päästiin kotiin ja silloin ei toiki yhtään haitannut ku eka lapsi niin ei kova hinku kotiin edes ollut. Toisen kanssa sitte päästiin kotiin ku neiti oli 2vrk vanha ja oisin halunnu jo päivää aikasemmin lähteä kotiin, mutta ei päästetty just ku piti saada 3 hyvää arvoa ensin verensokerista.

Lapset ja koot
Meillä siis kaks tyttöä, 3v1kk ja 1v3kk. Meille ollaan aina neuvolassa mäkätetty meidän tyttöjen koosta ku ovat liian isoja kuulemma... Miten pystyt estämään lasta esim kasvamasta pituutta ja minä oon kuitenkin ollu aina isompi ku kumpikaan näistä. Syntyessä eka oli 3,4kg ja toinen 3,5kg.. eli ihan normimitoisssa RD:stä huolimatta. Meijän eka oli 3v neuvolassa 102cm ja 19kg ja toinen oli 1v neuvolassa 80cm ja 13,6kg.. Mun mielestä kumpikaan lapsi ei ole lihava. Mun mielestä tosi sopusuhtaisen kokoiset, isoluiset tytöt niiku äiti ja isäkii ovat pitkiä ja isoluisia ni ei lapset voi muuta ollakkaan.. mä ymmärtäisin jos lapset ois kipeitä tai jotain et vois olla huolissaan mut molemmat kehittyy normaalisti ja syö 5 kertaa päivässä normaalisti ni en jaksa murehtia siitä minkä kokosia meijän tytöt ovat...

Nukkuminen
Meillä ekalla oli paljon masuvaivoja ja helpotti oikeastaan siinä 4kk iässä ku soseita ruvettiin antamaan. Ja tää toinen on ollu niin helppo, alusta asti nukkun yöt kokonaan omassa sängyssä, ei mahavaivoja, nukkui ja söi vain vauvana ja tykkää kauheesti itsekseen leikkiä siskon leluilla ja viihtyy lasten huoneessa ku taas toi vanhempi on semmonen et tulee aina yöllä äitin ja isin vieree nukkumaan ja tosi seurankipee, ei yksin viiti yhtää leikkiä tai touhuta, kokoajan pitäis olla äidin tai isän olla seuraa pitämässä.

Jaahas, täytyy vissii lähteä makaroonilaatikon tekoon, ei taida itsestään valmistua. Kämpän oon melkein kokonaan jo kerenny siivota, vessan pesu ja pölyt vielä ni sit vois loppupäivän vaan huilata.

Ja ainiin, tänään poksuaa 23+0

Niiskuneiti-87 ja muru 23 :heart:

 

Töistä pikaiseen ilmoittelen että ukkonen on rikkonut atk- laitteemme ja joudun nyt viettämään hetken hiljaiseloa =) En ehdi juttuja nyt lukea, mutta luen ne kyllä ja kommentoinkin.

Eilinen vitutus ja masennus tuli kun ajattelin tätä jäätävää vatsaani. Toiset työkaverit huomioi tilanteeni ja sanoo etten saa edes viedä roskasäkkiä töissä ja sitten osa taas (+50v) on sitä mieltä että tämä raskaus ei ole sairaus ja voin säkkejä hyvinkin viedä (no kyllä säkillinen pissaisia vaippoja vaan aika tavalla painaa) Vatsa välillä vääntelee jos raskaita siirtoja joutuu tekemään.

 

nukkapallero mun poika on vajaat 13 v. herkkä ja ihana poika :heart: läheiset välit muutenkin on isompiin lapsiin, jutellaan paljon vakaviakin asioita, ollaanhan koettu kamalia aikoinaan.

niipa tsemppiä töihin... ei käy kateeks...

on nii-iin, univaje on jäätävä... sain kaksi kahden tunnin pätkää yöllä, sekä yhden 45min. itku silmässä puskenu kotihommat. päiväunillekaan en päässy. masentavaa.
onneks näitä ei ole usein... muutoin mies saisi kuulla kunniansa. nyt oon vaan ollut kovin kovin hiljainen, etten vahingossakaan tiuskaise kelleen mitään loukkaavaa.
oispa ensi yö sitten parempi.
supisteli taas autolla ajaessa, kun poikkesin asioilla. mikähän siinä on ettei autossa oleminen tunnu ollenkaan hyvälle.
vauva potkinut tosi paljon tänään, vaikka oon häärinytkin paljon.

krooh pyyh...

 

No, onneksi ollaan miehen kanssa totuttu, että tien päällä saattaa sattua vaikka mitä, kun siellä työksemme ajellaan. Orpoa toki oli olla noin kaukana kotoa, yleensä kun töissä ajelee saman kaupungin alueella. Ja nyt ei vaan voinut soittaa päivystäjälle, että tuo toinen auto, että päästään jatkamaan matkaa Vitsailtiin että soitetaan töihin ja ilmoitetaan että Pieksämäellä ollaan ja kotiin ei päästä. Viikon päästä kun siellä on joku tapahtuma motoparkissa, että sinne astihan siellä joutais olemaan. Ei varmaan päivystäjä olis ilahtunut ja naurettiin, että tulis varmaan itse hakemaan meidät sieltä jos ei muuta. Hirvi kyllä säikäytti, linja-autolla kun ajelee niin aika paljon turvallisempaa kuitenkin kun on korkeammalla. Ja toistaiseksi ei ole isompia elukoita tullut tielle, jäniksiä ym vaan. Tosin peuran olen nähnyt vähän kauempaa juoksevan. Ja onneksi ei ainakaan vielä täällä supistele kun joutuu autossa olemaan. Kun tosiaan työkseen siellä pitäisi olla.

En nyt muista mitä tuli ultrasta kirjoiteltua aiemmin. Mutta nyt selvisi istukan paikkakin ja kuulemma etuseinässä on. Mutta riittävän korkealla ja kuulemma hyvällä paikalla. Ihme kyllä nuo liikkeet on tuntuneet jo aikaisin, tosin kuvasta näkyi, että pikkuisen jalat ei osu siihen istukkaan, joten potkut tuntuu kyllä. Muuten liikkeet tuntuu vähän vaimeammilta, ehkä sit just istukan takia.

Saa nähdä saako mies nyt autonsa kuntoon, varaosa-autosta haki osan, mut saa nähdä käykö se. Eri mallista kuitenkin otettu, vaikka samaa automerkkiä onkin. Onhan tuossa piha täys autoja, mutta ei niistä liikennekäytössä ole kuin kolme ja se yks on just se vanha jenkki auto. Ja eihän tuo kovin hyvin onnistu mennä samalla autolla töihin kun työajat niin epäsäännöllisiä. Huomenna tosin pitänee kyllä mennä. Mies joutuu odottamaan puoli tuntia aamusta ylimääräistä ja minä suunnilleen saman verran iltapäivästä. Mutta siinä välissä ehdin sit kaupassa käydä. Omanapaista juttua lähinnä, mutta ensikertalaisena ei ole oikein kommentoitavaakaan noihin lapsen kokoon ym. liittyvään. Muuta kuin, että tuskin meidän lapsesta kovin isoa tulee, kun ei vanhemmatkaan ole. Tai ihan normipituisia ollaan kyllä, mutta hoikkia ja minä tämmönen sirorakenteinen muutenkin.

Tirppana & 21+1

 

ISOISTA LUISTA joku kirjoitti. Tommosta ei olekaan. Tai siis ihmisten luitten (luuston) paino eroaa korkeintaan 1-3kg toisistaan niin ylipainoa ei voi isoja luita syyttää Mulle tulee aina niin hauska kun anoppikin syyttää ylipainoaan isoja luitaan.. Tekisi mieli kyllä sillekin kertoa miten asiat on mutta en nyt ole viitsinyt. Myös vauvojen pituus voi johtua korkeista sokruista raskauden aikana, eli jos lapsi esim 54-57cm pitkä syntyessään niin kyllä RD jo siinä on ollut mukana pituutta kasvattamassa. Syntymän jälkeen lapset tietty kasvaa pituutta ihan omaa vauhtia.

ÄITIYSPAKKAUKSETA en tiedä onko ollut puhetta. Aiotteko ottaa? Mä kävin äsken kattomassa ja ihan nätti on, toisaalta ei me mitään tarvittais.. Toi 140e on vaan niin "Pieni" summa jotenkin, tai siis yhdellä kauppareissulla menee eikä tunnu missään kun pakkauksen saaminen taas tuntuu jouluaatolta 2 pakkausta meillä on, tai siis otettu aikaisemmin, yksi jätettiin väliin ja se vieläkin vähän harmittaa.

Korvapuusti 22+3

 

IDYLLI!! En saa laitettua punaiseksi tekstiä puhelimella! Mutta minulle piti laittaa POIKALUPAUS ja LA on 11.11. KIITOS! Kiirettä pitää taas tälläkin kertaa, mutta onhan se tultava ilmoittamaan, että minut ja mies vihitään 8.8. :heart: johan se on aikakin =) terv. Lissukka ja Eino rv24

 

korvapuusti Äitiyspakkauksesta on ollut aika paljonkin juttua aiemmin. Kannattaa selailla keskusteluja taaksepäin =) Esikoisen odottajista taitaa suurin osa ottaa ja muistakin muutama, mutta on myös niitä, jotka ei koe tarpeelliseksi/on ennestään jne.

Kotisynnytys ei ole kyllä käynyt mielessäkään. Esikoinen kun on kyseessä, niin synnytys on uusi ja jännittävä tapahtuma (tai no, onhan se aina jännittävä tapahtuma), ja vaikken sitä pelkääkään, niin haluan olla osaavan henkilökunnan käsissä ja ennen kaikkea taata, että vauvalle on saatavilla kaikki mahdollinen apu, jos on ongelmia. Eli en kyllä voisi harkita, vaikka olisi jo useampikin synnytys takana. Eniten ajattelen vauvaa ja sitä, että jos sillä onkin joku hätä eikä sitten olisi heti apua saatavilla... Jollekin voi sopia, mutta ei mulle kiitos =) Sen sijaan polisynnytys voisi myöhemmin kiinnostaa, jos joskus siis vielä saadaan lisää lapsia ja nyt synnytys sujuu hyvin.

Tirppana83 Mulla on myös istukka edessä ja oon tuntenut vauvan potkut pitkään rv17 asti, mutta edelleen ne on vaimeita eikä tunnu kunnolla ulospäin. Luultavasti siis istukan sijainnista johtuvaa, kuten sullakin...?

Niipa-85 Jos oikeen alkaa supistella ja sattua vatsaan, niin haethan sitten saikkua? Toisilla on kyllä niin veemäinen asenne raskautta kohtaan. Eihän se tietty sairaus olekaan, mutta kai sitä nyt työkaverit hiukan voi auttaa raskaimmissa hommissa. Ikävä tilanne, tsemppiä!

Ja taas huomenna pyörähtää uusi viikko käyntiin. Niin ne päivät vaan kuluu...

idylli 24+1

 

huomenta :wave:

vauvan koko ja RD mulle kyllä on sanoneet ammatti-ihmiset, että se RD ei vaikuta lapsen pituuteen, vaan painoon... ja se nimenomaan et keskivartalon osuus on suuri. mietinkin et olenkohan itse sellainen vauvana ollut, pituus ollu 50cm mut paino pääl 4kg mut eihän sillon ole mitään RD:stä tiedettykään...

äitiyspakkaus VS raha se niin riippuu siitä, mistä aikoo ne vauvan vaatteet hankkia. jos ei kirpputorit kelpaa, joutuu ostamaan kaupasta, ja silloin hinnat on mitä on ja rahaa menee.
itelle kelpaa kirpparit , todella hyvät on täälläpäin ,ja uuden veroisia löytyy pilkkahintaankin. saadaan tolla summalla vaikka ja mitä

noni, taapero alko kiukuta. very nice, siihen meni tämä kirjoitus-rauha