Marraskuun masuasukit 2013 *helmi-maaliskuussa*

Täällä ilmottautuu myös yksi heppaimmeinen :wave:. Olen harrastanut hevosia koko pienen ikäni, sekä ratsu- että ravipuolta. Esikoisen kohdalla lopetin ratsastuksen siinä rv 8 paikkeilla, kakkosesta heti kohta plussattuani. Lähinnä syynä oli se armottoman huono olo, mutta alitajuntaisesti sitä kai pelkäsi tippuvansa tmv. Viime syksynä tipuin pahasti nuoren ravurin kyydistä sen alettua pukittelemaan kesken kovan vauhdin. Olin tuolloin raskaana aivan varhaisessa vaiheessa, alkiolla oli suurin piirtein kiinnittymisvaihe menossa. Tuo raskaushan meni sitten myöhemmin kesken (rv 8 oli loppunut kehitys ja rv 11 tyhjennettiin). Kovasti syytin keskenmenosta tippumista tai sitä seurannutta polven magneettikuvausta, vaikka kuinka lääkärit sanoivat ettei kumpikaan voinut aiheuttaa keskenmenoa.

Tässä raskaudessa tuntuu, että haluan pelata ratsastuksen suhteen varman päälle. Eilen ratsastin ratsastuskouluni koulukisoissa, kun olin tullut niihin ilmottautuneeksi ennen tietoa plussasta. Tuntui vähän niinkuin olisin ollut jäähyväisratsastuksella, sillä taitaa nyt harrastus jäädä tauolle vuodeksi ainakin :).

Onkos tuolla Facebookin puolella kuinka aktiivista? Itse tahtoisin sinne jo ilmottautua, mutta olen päättänyt että ilmottaudun vasta sitten jos/kun ultrassa on näkynyt mitä pitää.

Tapahtumiin minulle voi päivittää VU 16.4 ja N 24.4. :)

Palmusunnuntaiterkuin,

Veluwe 5+0
 
Huomenta!

Onko kellään kokemusta erityisesti raskaana oleville suunnitelluista turvavöistä? Olen miettinyt tällaista, koska ajan reilun 60 kilsan työmatkan suuntaansa viitenä päivänä viikossa. Olis kiva kuulla mahdollisista käyttökokemuksista.w
 
Viimeksi muokattu:
Huomenta mammat! :)

Veluwe: Minä ratsastin esikoista odottaessa rv 29 tai 30 asti, en muista kummin, mutta sitten alkoi olemaan jo keventäminen ja laukkaaminen niin vaikeeta (jalustimien varassa etukenossa) että luovutin :D Mulla oli silloin nuori 4 vuotiaaksi kääntyvä koulusukuinen tamma, sekin oli tiineenä samaan aikaan kun minä. Yritin sitten viimeiseen asti sitä liikuttaa itse, mutta muistan että kun alkoi alkutalvesta pakkaset tulemaan niin tammassa oli virtaa jo sen verran että huomasin että alkoi itseäni jännittämään että entä jos täältä tullaankin alas. Muuten kyllä ei tuon hevosen kanssa pelottanut, se oli tosi fiksu nuori. :heart: Nyt sitten tilanne on se että käyn ratsuttamassa tuon enstisen tammani neljävuotiaaksi kääntynyttä varsaa.. piiri pieni pyörii.. :D Saapa nähdä kauanko uskaltaa, tää varsa on vähän kipakampi kuin emänsä mutta pääasiallisesti fiksu. Sen omistajan kanssa on ollut puhetta että alkaisin kisaamaan sillä kesällä jo pikkukisoja, mutta taitaa jäädä nyt.

Jee sain nukuttua paremmin nyt pimennysverhon kanssa! Heräsin kyllä tuttuun tapaan tasan 6.30 mutta sain jatkettua vielä semmosta koiran unta kahdeksaan asti. Sitten heräsin ihan tietoisesti kun pitäisi alkaa tässä tuusaamaan harjoitusopinnäytetyötä loppuun. Kekkasin muuten aiheen ihan varsinaiseen opinnäytetyöhönkin, jes jes! Jospa sitä sais vauvasta huolimatta ensi keväänä vähän kirjoiteltua, jos kesällä jo aloittais itse tutkimustyöt.

Oireiden kehitys: Tissit on turvoksissa, saanee ostaa isommat rintsikat pian. Kiukuttaa/ahdistaa asiat entistä kovemmin, siis että yhen äkin suututtaa tai saattaa muuten vaan mennä mieli maahan ja yhtä nopeasti sitten taas takaisin normaaliin, olen kärttyisempi miehelle kuin tavallisesti (voi mies parka). Mieskin keljuilee tästä mutta hyvässä hengessä mennään vaikka pieniä kilahduksia välillä tulee.. :saint: Eilen oli ihan kamala olo, aamulla ja illalla. Tänä aamuna taas ei pahasta olosta tietoakaan. Jännä miten tämä on niin päiväkohtaista. Pissattaa ja janottaa tosiaan paljon ja usein, pissan väri myös muuttunut tummemmaksi.

Niinu & itiö 5+6 :heart:
 
Viimeksi muokattu:
Aurinkoista sunnuntai-aamua! =)

Täällä kuumetauti selätetty, nuha vielä vaivaa, mut onneksi jo paranemaan päin. Oireita ei oo tullu kuulosteltua tämän kamalan kuumeen takia, mut joka päivä oon ainaki sen kerran käyny treffailemassa vessanpönttöä :LOL:. Aamuisin mulla on ihan tajuton nälkä, mulla joka en normaalisti pysty moneen tuntiin laittamaan mitään suuhun kun herään..

Mua kans kiinnostaa tuo facebook-ryhmä, että onko siellä paljon porukkaa ja aktiivista keskustelua?

Tän viikonlopun aikana oon oikeesti alkanu ymmärtämään että meille tulee vauva marraskuussa, ja pikku-neitistä isosisko :heart:
9 päivää varhaisultraan :p
 
Minä voisin kysellä niiltä joilla nyt toinen raskaus, että onko alkuraskaus ollut erilainen kuin ennen? Itsellä siis hyvin vaikea kuvitella olevansa raskaana kun on niin oireeton olo. Katsoin esikoisesta kirjoitettua raskauspäiväkirjaa ja hämmästelin että näihin aikoihin oli jo aikalailla yökkimistä, oksentelut alkoivat 6+3. Nyt vaan väsymystä, vessahätää ja turvonnutta rintavarustusta. Ja kahvikin maistunut, joka ei esikoisesta maistunut.
 
Huomenta Mammat!

Tervetuloa uusille!:) :flower:

Iica, esikon alkuraskaus oli mulla täysin oireeton. Nyt niitä oireita sitten ON. ;)
Mulla on nyt parina päivänä ruvennut aamukahvi tökkimään. Ja se ihana ummetus myös. Muutoin samat nippailut ja turvotus jatkuneet.

Eilen vietettiin 1.v Hääpäivää. <3
Ja taas alkaa huomenna uusi viikko. :)

7+6 :)
 
Facebookista meit on siel nyt parikymmentä jäsentä, ja keskustelu on vielä suhteellisen hiljaista mutta tiivistä<3 tykkään itse siitä, että pystyn kysymään asian ja saan suoraan teksin alle vastaukset yms. Että tervetuloa vaan kaikki sinne :wave:

Meil on herätty taas 6.30 vaikka yritettiin eilen valvottaa poikaa että nukkuisi edes vähän pidempään, ja paskat! kohta aletaankin sit kiusaamaan naapureita sunnuntain iloksi ja laitetaan iskuporakone hommiin ;) viikko nyt asuttu uudessa asunnossa ja pakko saada jo taulut seinille :D

wavee 7+ jotain
 
Osanottot täältäkin menetyksen kohdanneille:hug: Se puoli listasta alkaa olla jo luvattoman pitkä:(

alkoholista: Meillä ei ole lasten tulon jälkeen hirveemmin juhlapyhiä juhlittu. Vappu ollaan luultavasti ihan kotosalla ja jussiksi mennään ehkä siskon luo. Mies luultavasti juo joitain oluita ja itse sitten vesi/limu linjalla. Ainoa alkoholi mitä olen joka kerta raskaana ollessa kaivannut on kuiva valkoviini ja sekin lähinnä hyvän ruoan seurana. Valitettavasti alkosta en ole ainakaan tähän mennessä löytänyt alkoholitonta vaihtoehtoa kuivalle valkkarille (makeita ja puolimakeita kyllä löytyy), joten on täytynyt tyytyä pelkkään veteen :(

Mulla on edelleen lähes oireeton olo. välilläjoitain vilunväristyksiä (tosin nyt on flunssa päällä niin voi johtua myös siitä) ja pientä väsymystä. Rinnat on hiemna arat, mutta ei turvoksissa, niinkun yleensä. Eilen piti tehdä taas testi, kun ei meinaa millään uskoa, että on edes raskaana, mutta kyllä se edelleen plussaa näyttää. Tuulimuna mietityttää edelleen varsinkin, kun siskolla, jolla viisi raskautta ja niistä 2 lasta, ainoa täysin oireeton raskaus todettiin tuulimunaksi.

Nyt odottelemaan pikkunoitia

Nelly rv 5+?
 
Minnah88:lle ja Coffeebreakille pahoittelut keskenmenosta. Liian paljon nyt tullut huonoja uutisia. halaukset teille ja tsemppiä seuraavaan kertaan :hug:

Minäkin olen heppatyttö, ollut jo reilut 20 vuotta. Kaksi suomenhevosta olen omistanut, ratsupuolella. Toinen oli omakasvatti, syliin syntynyt :heart: Esikoisen aikaan ratsastin tuota emätammaa raskauden puoleen väliin asti ja nuorempaa odottaessa koulasin maasta käsin vuosikasta varsaa. Nyt en ole enää pariin vuoteen hevosia omistanut mutta ratsastustunneilla olen käynyt 1-2 kertaa viikossa ja liikuttanut yhtä tutun ponia jonkin verran. Ratsastanut en ole nyt kahteen viikkoon, enkä enää meinannut mennäkään. Kai sitä tulee varovaisemmaksi kun ikää tulee ja kun tätä pientä joutui ihan tekemään. Ei viitsi ehdoin tahdoin riskeerata.

Perjantaina jäin töissä kiinni oksentamisesta :( Tuli niin kiire, etten ehtinyt laittaa oveakaan kiinni ja muutama työkaveri kuuli tilanteen. Pakkohan minun oli mennä esimiehelle sanomaan asiasta. Onneksi selvisin "vatsataudilla" tällä kertaa, mutta jotenkin tulee moraalisesti huono olo tuosta valehtelusta. Työterveyshoitaja ja minun mies vannovat ettei velvollisuutta ole kertoa, mutta jotenkin minun päälle ei tuo valehtelu vaan sovi. Nyt jännittääkin koska raskauteni tulee työpaikalla esiin (mahtavat jotkut jo epäillä?!??) ja miten siihen sitten reagoidaan. Enää kaksi viikkoa sopimusta jäljellä ja huonolla tuurilla sitten kirjoitetaan taas kuuden viikon sopimus. Ressaa kyllä nämä työasiat :|

Nyt on onneksi ollut viikonloppu vapaa ja vielä lapsivapaakin =) Meillä ei onneksi tuo alkoholi ole mikään ongelma, ei olla paljon käyty ulkona eikä kummallakaan ole hinkua sinne. Näin lapsivapaana viikonloppuna mies ottaa illasta muutaman oluen ja joi eilen punaviiniä ruuan kanssa. Onneksi ei tämän kanssa ongelmaa, kerran sellasenkin tyypin kokenut, jolla se ongelma oli. Ei hääviä.

Tiukunen 8+1
 
Joudun kanssa valitettavasti jättäytymään tästä marraskuun odottajista pois. Harmi. Perjantaina aamulla kaikki raskausoireet katosivat ja illalla sitten alkoikin sen luokan vuoto että oksat pois. Toisaalta tämä raskautuminen oli tosi helppo (eka yrityskierto), joten eiköhän se vielä uudelleenkin tärppää. Tsemppiä kaikille marrasmasuille, toivottavasti teillä pysyvät vaavit kyydissä loppuun saakka.

minichili
 
Oireista: Itselleni tämä on vasta 1. raskaus, mutta sillä perusteella mitä olen ystäviltä kuullut ja muualta lukenut, oireiden määrä ja laatu voi vaihdella paljonkin raskauksittain. Minulla ei ole vielä pahoinvointi alkanut (5+2 tänään), tällä hetkellä huomattavin oire on paineen tunne vatsassa ja selässä.

Kysyisin muilta: Missä vaiheessa olette kertoneet raskaudesta läheisille, kuten vanhemmille ja sisaruksille, jos olette jo kertoneet? Jotkuthan odottavat 1. kolmanneksen yli, mutta itse olen ajatellut kertoa ehkä jo joskus 6.-8. viikoilla, jos kaikki menee siihen asti hyvin. Tuki ja kannustus myös mahdollisten ikävien uutisten kohdatessa olisi taattu, mutta toisaalta pohdin sitä, etten mahdollisesta keskenmenosta välttämättä haluaisi kovin monen kanssa puhua. Emme ole kertoneet sitäkään, että yritämme saada vauvaa.

Minun kohdalleni voi muuten päivittää synnytyssairaalaksi HYS/Hyvinkään sairaala :)
 
Kaunista sunnuntai-päivää!

Tovi taas kulunut viime kirjoitteluista. Viikon loma auringossa takana, jonka kruunasin tyylikkäästi oksentelemalla lentokoneessa paluumatkan.. Siitä etova olo onkin jatkunut ja nyt näyttää pahasti siltä, että vatsataudiksi tämä kääntyy. Tuntuu hurjalta, että jos tästä jo toisesta vatsataudista alkuraskauden aikana sintti selviää, niin sitten on kunnon supertoukka kyseessä. Kahvin juontikin loppui seinään oksentelua seurauksena ja nyt vain toivon, että olo paranisi. Pääsiäisenä olisi luvassa taas pitkät vapaat.

Alkoholista: Me ollaan miehen kanssa viininautiskelijoita, siis punaviini. Nyt tilanne on se, että saatan maistaa jos on tarjolla joku erinomainen vuosikerta, mutta näyttäisi siltä, että tämä vuosi taidetaan vaan keräillä viinejä säilöön :) Hyvä niin, koska alkoholittomat versiot viineistä on kuin joisi mehua.

Syntymäpainoista meillä esikoinen oli täysin samankokoinen kuin minä syntyessään eli reilu nelikiloinen tyttö, kun taas kuopus oli kuin isänsä eli vain kolmikiloinen. Nyt mä olen niin standardikoikoinen kun vain voi olla ja lapsetkin näyttää kasvavan oikeilla käyrillä :). Uskon kuitenkin vakaasti että minun syömisellä oli suuri syy eri syntymäpainoihin. Esikoisen aikaan vedin mitä sattui ja painoa tuli reilu 20kg. Kuopuksen odotus taas oli täysin kontrolloitua aikaa ja painoa tuli puolet vähemmän.

Pahoitteluni kaikille menetyksen kokeneille :hug:

Amino ja sitkeä sintti 7+4
 
Moikka!

Minä täällä aiemmin ilmottauduinkin mutta sittenkin oon ollut hissukseen. Nyt on pakko tulla hakemaan vertaistukea.. Mulla siis takan 2 raskautta, josta 2 ihanaa lasta. Mutta Molemmissa alkuraskauden pahoinvointi ollut huomattavaa.. Ja ihmettelinkin jo että kas kummaa kun mitään ei tästä kuulu.. no eilen se sitten alkoi. 4 kertaa oksensin, koko päivän makasin sängyssä, ja vatsa niin löysällä ettei mitään rahaa. ihan ihmettelin että voisko tää olla joku virus ettei oliskaan raskauteen liittyvää? onko muilla alkanut yhtäkkiä näin rajuna? sitten tänään ei oo vielä tullut oksennusta, ei oo niin huono olo mutta heikko olo tietty myös syömättömydenkin takia.. onneksi on mies kotona, ei olisi musta nyt lasten kanssa yksinolijaksi.. tosi kurjaa, itkettää ihan että tätäkö tämä on ja kauhulla lasken päiviä että koskahan se loppuu! oli ihana tulla lukemaan tänne että muistaa asian ytimen miksi tässä nyt yrjötään..

Jepana 6+1 ?? ( viikot epäselvät.. yhdet ainokaiset kuukautiset kerkisi olemaan, joten ei tietoa kierron pituudesta.. oon tän laskenut sillä että kuukautiset alkoi 8.2 ja testi näytti plussaa kp 31...? )
 
Voi surkeus, minichili :( Onnea uuteen yritykseen!

Täällä panikoidaan taas näiden tuntemusten kanssa. Muutamana päivänä on ollu tosi vaimeita menkkamaisia jomotuksia ja viime yönä tuntui hetken oikein kunnolla alavatsalla, joskaan ei enää menkkamaisesti jomotellen vaan joten sellaisella tavalla jota en oo koskaan tuntenu. Jotenkin jännästi puristellen ja samalla tuli keskellä yötä ensimmäistä kertaa oikein kunnolla paha olo. Mitään vuotoa ei ole tullu vaikka edelleen tosi runsas valkovuoto vähän väliä lurahduksineen mua pelotteleekin eikä nyt tänään ole ollu pahoinvointia eikä mitään ihan vaimeaa nippailua ja muutamia repäisykipuja kummempaa. Onhan nää nyt vaan niitä kohdun kasvukipuja?! Ja onko muita joilla puskee runsaanpuoleisesti valkovuotoa?

Täällä on tainnut aika moni potea flunssaa? Itsekin onnistuin saamaan oikein kunnon räkätaudin viikonlopuksi ja kylläpä se onkin onnistunu viemään voimat vaikkei kuumetta olekkaan. Ilmeisesti flunssasta ei ole mitään vaaraa raskausaikana, mutta vaikuttaako raskaus jotenkin vastustuskykyyn?

Kertomisesta me ei olla kerrottu raskaudesta kuin niille muutamille jotka tiesivät hoidoistakin ja osasivat odottaa ja kysyä icsin tuloksia. Muiden osalta odotetaan vähintään sinne np-ultraan.

Sandaali 7+2
 
Onpas jotenkin ankea olo... En oikein jaksa uskoa, että kaikki olisi hyvin. Mikäli ultran viikot pitäisivät paikkaansa, olisi pikkuisen pitänyt saada alkunsa viikkoa myöhemmin kuin mahdollista.... Plussaamisajankohta on sopusoinnussa ultran viikkojen kanssa, mutta kuka mun puolesta sitten on harrastanut seksiä? :O Uusintaultra kiinnostaisi, mutta pelottaa jos ruudulla näkyykin vaan pelkkää tyhjää...

Työhommat ottaa kans päähän, täytyy kirjoittaa liittoon ja soittaa huomenna perään.

Sori ankeat fiilikset, ehkä tästä vielä noustaan!
 
Suloista sunnuntaita kaikille!

Pahoittelut minichili!

Mä ostin ne pahoinvointirannekkeet ja olo on aika erikoinen. Laitoin ne heti apteekin parkkipaikalla käteen ja luulen että ne auttaa. Tänään ei kyllä ole muutenkaan ollut niin hirveä olo kuin arkena oli, mutta jotenkin tuntuu että veri kiertää aivoissa paremmin eikä maailma ole mustavalkoinen kaaos ja on virkeämpi, parempi olo. Röyhyttää edelleen ihan hulluna mutta ei okseta!!! Googletin eilen niitä akupisteitä mihin nuo perustuu, ja niitä illalla painelin aina kun iski ällötysaalto. Ja se ällötys loppui heti kun niitä painelin. Voiko tää olla totta? Hintaa meidän apteekissa noille oli 20,60€/2 kpl.

Tänään on kirppistelty, käyty pojan kanssa muutenkin ostoksilla, grillailtu makkaraa ja ulkoiltu koirien kanssa kun oli niin hieno auringonpaiste, ja illalla menen tyttöporukalla syömään hyvin kaupungille. Kyllä kelpaa taas lähteä uuteen viikkoon!

Ms. Moneypenny 7+5
 
Voimia uusille menetyksen kohdanneille! miten voikaan nyt olla näin paljon :p

Alkaa epäillä omia olojaankin tässä. Alavatsatuntemuksia on hyvin vähän, eniten tuntuu rinnoissa ja mielialassa. Ja väsymys. Joinain iltapäivinä tulee hetkeksi sellainen huono olo, mikä joskus tulee autossa :) mutta on tosi ohi menevää. Tekee mieli kaikkea ja sit ei kuitenkaan mitään.

Tietää
mun 2 ystävää, sisko, äiti, miehen vanhemmat, miehen siskot perheineen.

Hain eilen kolme kassillista vauvan ja lapsen vaatteita! Muiden vanhoja siis, en voinut enää vastustaa kiusausta.. nyt ne on täällä kotona hypisteltävänä ;)

Ratsastamisesta, myöskin ikäni tehnyt ja myös yhden tutkinnon tehnyt. Hetkellä ratsastan omaa puoliveristä (sen kanssa nyt kyllä kovin suunnitelmat auki mitä teen) ja paria isoa ponia. Menen nyt niin kauan kuin hyvältä ja turvalliselta tuntuu. Eikä liian kömpelöltä. Hyppäämisen ja erinäiset kilpailut ajattelin kyllä tältä vuodelta jättää väliin.

Tiunti 6+0
 
Meillä ainoastaan yksi mun kaveri tietää, sillä emme halua näin aikaisin kenellekkään kertoa juuri sen viime vuotisen kkm vuoksi (viikolla11).. ei jaksa selitellä ja kuunnella ärsyttäviä arvailuja siitä, mistä keskenmeno saattoi johtua. Ja sitä kyselyä, koska uudestaan.. Vuosi tässä välissä menikin.. kukaan ei ole enää viimeaikoina kysellyt. Varmaan ovat hoksanneet, että nuoresta iästä huolimatta ei niitä lapsia aina tule kuin taikaiskusta.

Miramei 8+1
 
Joo, juuri tuota minäkin pelkään, että jos käy huonosti, niin joutuu kuuntelemaan arvailuja syistä, neuvoja, sietämään esim. äidin ehkä hyvää tarkoittavaa, mutta helposti kaikkitietäväksi ja neuvovaksi lipsuvaa asennetta. Ja elämään sen kanssa, että kaikki sitten odottavat (vaikkeivat mitään sanoisikaan) koska tärppäisi uudelleen. Varmasti ainakin joku saattaisi kysyäkin, että joko.

Sen tyyppinen kyllä olen, että jotain tukea kaipaisin surun kohdatessa muiltakin muin mieheltäni, mutta en välttämättä omilta vanhemmiltani...

Silti malttamattomana odottelen kertomista, koska tiedän, miten riemuissaan kaikki tulevat olemaan :)
 
Täällä on kärsitty ummetuksesta siinä mittakaavassa, että yksi yö meni valvoessakin pinkeän vatsan vuoksi....
Paha olo tulee nykyisin yöllä ja nukun (anteeksi ruma sana) helvetin huonosti.
Päiväsaikaan paha olo pysyy loitolla syömällä usein. Ja usein syöminen pahentaa ummetusta....aikamoinen kierre:D

Kertomisesta: mies oli kertonut ilman minun lupaa vanhemmilleen, jotka on kauheita hössöttäjiä.
Ärsytti todella paljon. Muutenkin mies ärsyttää minua ja sitten mulla tulee kauheen syyllinen olo, kun ärsyttää koko ajan....

Alkoholin käytön lopetin aivan kokonaan, kun aloitettiin yritys. Mua suoraan sanottuna etoo ihmiset, joiden pitää dokata joka ikinen viikonloppu, ei sitä nuoruutta tarviis ikuisesti jatkaa! (Kylläpäs tänään on ärhäkkä mieli)

Salilla tahti hiipuu hiipumistaan. Tänään kävin pumpissa, ja ihmeellisesti vihloi nivusia tosi monessa liikkeessä. Vatsalihasliikkeet jää varmaan jo melko pian pois, koska mahaa kiristää.

Onko muita, jotka voisi mennä töiden jälkeen suoraan nukkumaan? Mä olen ihan kuoleman väsynyt jo ennen viittä, ja illasta "selviytyminen" tuntuu kauhelle urakalle. Toivon todella, että tää sumuinen/kestoväsynyt olo jossain vaiheessa väistyy, koska muuten ei selviä arjesta esikoisen kanssa.

Pahoittelut nyt ei-niin-valoisista ajatuksista...Ahdistaa jo huominen työpäivä :/
 

Yhteistyössä