Marraskuun masuasukit 2013 *Marraskuussa* MEIDÄN KUU!!

Harriet onnea pojasta :flower:

Viimeyö meni tympääntyessä harkkasuppareihin :headwall: Alko oikeen ärsyttään kun 5min välein maha kovettu, mutta kivut puuttu..
No en ois joutanu lähtee synnyttään, pitää pojalle varata lääkäri. Reppana kaatu eilen ja pikkasen jalkapöytä turvoksissa ja näytti heti aamusta nilkuttavan jalkaa

KyyneltenHymy & Eemeli-Emilia 40+6

 

Taas saa onnitella uusista vauvoista, onnea siis kaikki!

Mua alkaa vähän tympiin. Eilen päivällä tuli aivan järjetön kylkikipu vasemmalle puolelle, sattu niin penteleesti eikä tiennyt miten päin huutais. Sitä kun oli kestäny lähes tauotta yli tunnin, mies tuli kotiin ja vaan huusin ja itkin sängyllä. Aivan hirvee olo siis. Mies anto särkylääkkeen ja soitti synnärille, jonne lähdettiin sitten näyttäytymään. Mulle iski kauhee paniikki ja aloin vaan täristä ja oli vaikee rentoutua, mut sit jo autossa lääke vaikutti ja pystyin jo vähän oleen normaalimmin. No tietty se kipu loppu kun päästiin tays:iin, mutta halusivat tottakai tarkistaa että kaikki on kuitenkin kunnossa. Oltiin taas käyrillä, johon piirty 5min välein isot supparitkin ja olin että halleluja no, nekin sit alko laantuun kun odoteltiin lääkäriä. Monen tunnin kuluttua päästiin vihdoin lääkärille ja vauvalla kaikki oikein hyvin vähän liiankin hyvin jos paino-arvio pitää paikkansa, 4300g! Apua kehui että ensisynnyttäjäksi paikat oli kuitenkin mukavan pehmeät vaikka olikin vain sormelle auki. Kipu oli todennäköisesti munuais/virtsakiviä, joita ei kuitenkaan ultralla näkynyt kun sanoi että, minne tahansa anturia kääntää niin vauvaa vaan näkyy

Nyt sit toivon ettei se saatanallinen kipu palaa tänään ja tutkimuksen aikainen ronkkiminen sais synnytyksen käyntiin... Ärsyttää kun sukulaiset ja kaverit kyselee kokoajan, jokojoko?! No vittu ei

Äh, anteeksi avautuminen ja pitkä jaarittelu, mutta kyllä helpotti ehkä uskallan jo nousta sängystäkin


-hampula 41+1

 

Onnea vauvautuneille:flower:

Käyn täällä välillä lukemassa viestejänne, mutta aikaa kirjoittamiselle ei ole ollut. Pariin kertaan olen aloittanut synnytyskertomukseni kirjoittamisen, mutta aika on loppunut aina kesken, kun neiti herää. Meidän neitimme on hyvin itkuinen ja valvoo paljon (ilman syytä?) ja siitä on tarkoitus jutella maanantain neuvolakäynnilläkin. Toivottavasti pääsen joskus jakamaan kokemukseni synnytyksestä.

Miramei, meillä oli sama laskettu aika, ikää saman verran ja molemmilla tyttölupaus. Jatkettiin loppuun asti samanlaisilla tiedoilla: tyttömme syntyivät 27.10. ja vieläpä suunnilleen samanlaisin mitoin

lumililja ja neiti 11vrk

 

Hei vaan! Pikaisia kuulumisia:

Täällä menee mukavasti. Neuvolantäti kävi 6päivää kotiutumisen jälkeen punnitsemassa ja tarkastamassa neidin. 300g sitten kotiinpääsyn oli jo ehtinyt tankata painoa! Kovat on kyllä ruokahalutkin... Neiti on rauhallinen kunhan saa jatkuvalla syötöllä kunnon annoksia ja vaippa on kuiva Kylpemisestä nauttii antaumuksella.

Lumililja saman pistin merkille, aika huisia noin samanlaiset tiedot! Onnea sinullekkin!

Onnea myös kaikille muille vauvautuneille! :heart: Tsempitykset odottajille ja toivon hyviä synnytyskokemuksia

Kiva, että Talventähti aloit päivittämään. Tuntuu, ettei enää ole aikaa roikkuaa täällä 24/7

Täällä tuli painoa siis lopulta se 7kg ja lähtenyt on jo 9kg! Nälkä kokoajan kun imettää.. Saa nähdä kuin tässä kuihtuu.. hoikka olen jo olemassa. Moni synnäriltä lähtenyt äiti näytti edelleen raskaanaolevalta mun silmiin kun itsellä maha vaan vetäytyi takaisin paikalleen. Toki ei oo yhtä kova (vielä) kuin ennen mutta hyvin samannäköinen kuin aikaisemminkin. Ei edes arpia, hieman linea negraa näkyy vaan. Tyytyväinen saa kyllä olla. Jälkisuppareita oli jokunen päivä aina imetyksen yhteydessä.. panadolia söin niihin.

Miramei&Neiti 11vrk

 

Pikaisesti ilmoitan, että meille syntyi poika 3.11. Mitat 49cm ja 3,7kg. Tiistaina päästiin kotiin ja kaikki hyvin. Kova poika on syömään, paino ei kuitenkaan vielä nousussa, tänään oli neuvolan kotikäynti.

 

Onnea Tirppana :hug:

 

Onnea Jehna, Maisa, Nenevaan, Harriet ja Tirppana vauveleista! :hug::flower:

Eihän tässä meinaa perässä pysyä, kun poksahtelu lähti käyntiin.

Tänään kävi neuvolatäti, ja Piipero ottanut hienosti syntymäpainonsa kiinni, painoi nyt 3013g. Tais sen puuttuvan 27g pisauttaa ennen tädin tuloa.

Tätönen kehui pienen maasta taivaisiin, niin jämäkkä pikkupakkaus jo nyt. Meinaa jo päätään nostella kuin vanha tekijä. Napatynkäkin irtosi eilenä, eikä yhtään tiputtele. Äippä halkeaa ylpeydestä. =)

Rauhallinen lapsi, ei itke kuin nälän ja vaipanvaihdon tarvetta. Hieman enempi kun kimmersi masua uuteen bakteerikantaan sopeutuessa. Mut sitäkin kesti vain pari päivää.

Innolla seurailen sivusta Poksumisia, Jaksuja kaikille Mammoille! =)

murri76 ja Piipero 7vrk

 

Kylläpä täällä taas tapahtuu, onnea kaikille vauvautuneille!

Täällä jälleen yksi neuvola takana, tällä kertaa neuvolantäti sanoi että uskoo että olemme viikonloppuna synnyttämässä! Olisi kiva isänpäivälahja
Sain lähetteen verikokeisiin kutinan takia, tarkastellaan sappi ja maksa-arvoja. Saa nähdä ehtivätkö vastaukset tulla ennen vauvaa! On ollut sen maanantaisen sisätutkimuksen jälkeen paikat todella hellänä ja supistukset ovat selvästi kipeämpiä nyt. Myös paineentunne alakerrassa on ihan eri luokkaa ja limatulppaakin tuli neuvolakäynnin jälkeen! Jännittää!!!

Varattiin kuitenkin varmuuden vuoksi vielä ensi viikolle neuvola, 14.11.

Mirkkeli & Pikkuveli 38+3 <3

 

Miramei eipä mitään, minä kun kuitenkin täällä roikun ja käyn päivittäin.. Jännitän omaa ja muiden poksahtelua, niin samalla tuota listaa päivittelee

Onnittelut Tirppanallekin vauvasta :heart:

*supistustuulia jo kaipaaville*

Talventähti ja pienimies 37+1

 

Onnea paljon uusista pienistä ihmisistä :heart: Minä vaan odottelen aina vaan, hieman kateellisena luen toisten synnytyksistä... No, aikalailla maksimissaan viikko enää

tsempit muillekin loppusuoralaisille!

Tiukunen 40+6

 

supistuksia tulee ja menee mutta ei mitää erikoisen tuntusia. lantio on ollu hellänä kun puskee itteään alaspäin tämä rinsessa ja välillä havaittavissa sukkapuikkokipuja??? eilen seksin ja saunan jälkeen oli vähän odottava fiilis kun alko jomotuttamaan selkää ja häntäluun seutua ja kovettumaan vatsa mutta sitte se meni ohi ja minua itteä jo ärsytti
levossa tulee jo enempi supistuksia ku aijemmin ja pakotan itteni olemaan paljon jalkeilla jos vain jotain tapahtuis
huomenna neuvola...

Sasseri86 ja Papunen 37+1

 

Jos ehtisi synnytyksestä kirjoitella, kun poika nukkuu ja mies nukuttaa esikoista. Eli lauantaina alkoi illalla supistukset kunnolla siinä yhdeksän aikoja. Pitkin päivää oli lievempiä ollut. Soiteltiin sitten suht samantien varuilta miehen äitille, joka tulikin meille parin tunnin päästä lapsenvahdiksi. Sairaalassa oltiin siis ennen puolta yötä jo. Supistuksilla oli vielä väliä 5-7 minuuttia ja kohdunsuu auki n. 2cm. Ottivat tarkkailuun ja pari tuntia myöhemmin alkoikin supistukset muuttua todella rajuiksi, edelleenkään ei kauhean tiuhaan tullut. Oli ilmeisesti ruuhka-aika sinä yönä ja kätilö ei käynyt kertaakaan katsomassa siellä, piti kutsua sitten paikalle kun supistukset oli todella kovia. Tuli joku toinen kätilö tilannetta katsomaan ja olinkin jo 6 senttiä auki. Mentiin sitten saliin ja omakin kätilö tuli paikalle. Alkoi tulla kiire laittaa antibioottia suoneen, kun streptokokki testi oli ollut positiivinen. Just ehtivät laittaa kohdunkaulan puudutteen ja melkein heti alkoi ponnistuttaa. Eli ei sekään auttanut kipuihin. Kätilö ei taaskaan ollut paikalla, hoitaja sentään oli. Eka ponnistus piti pidätellä, toisella sain luvan työntää sen verran että helpottaa oloa. Sitten kätilökin tuli paikalle. Pari ponnistusta lisää ja poika syntyi. Rankka kokemus kipujen takia, mutta onneksi oli nopeasti ohikin.

Sain pojan rinnalle ja kätilö lähti toiseen saliin reiluksi tunniksi. Alkoi kuitenkin tuntumaan miten verta valui ihan kunnolla pitkin sänkyä ja piti kutsua hoitaja paikalle. Joku toinen kätilö sinne sitten tuli ja paineli vielä kohdun ja aika paljon tuli hyytymiä ja verta. Sitten jonkun ajan päästä kun olisi saanut mennä suihkuun niin ei jalat oikein kantanut. Verenpaineet oli tippunut n. 80/50 ja eivät päästäneet suihkuun. Paareilla sitten vietiin osastolle ja loppupäivän sitten tuotiin ruoka huoneeseen. Poika siis syntyi 3.43 ja osastolle päästiin ehkä joskus 8 aikoja. Iltapäivästä pääsin sitten pikaisesti suihkuunkin kun jalat kantoi sen verran. Lapsivesi oli ollut rusehtavaa, kalvot puhkaistiin vasta salissa. Vauva oli niellyt lapsivettä, mutta ei onneksi paljon, yökkäili kyllä ajottain sitä pari päivää. Seuraavana päivänä otettiin pojalta verikokeet sen streptokokin ja lapsivedenkin takia, onneksi kaikki hyvin niissä. Ja päästiinkin tiistaina jo kotiin. Omakin olo alkoi kohentua seuraavana päivänä synnytyksestä.

Aika paljon rankempi kokemus kuin esikoisen synnytys, vaikka sekään ei kestänyt kuin pari tuntia pidempään. Silloin ehdin tosin saada epiduraalin. Mutta tästä synnytyksestä oon toipunut nopeammin, kun ei tarvinnut tikkejä laitella, esikoisesta tehtiin eppari ja yksi pieni tikki tuli muutenkin. Nyt tuli vain pari nirhaumaa ja nekään ei enää vaivaa yhtään.

Kotona on mennyt ihan hyvin, poika on kova syömään. Esikoinenkin on suhtautunut hyvin vauvaan, ei varmaan vielä kauheasti ymmärrä, ikäeroksi tuli heille sitten tasan 11,5kk. Tänään tyttöä vähän kiukutti, kun poika oli tissillä yhteensä tunnin verran. Onneksi isin syli kelpaa myös ja vuorotellen koitetaan hoitaa näitä vauvoja. Minulle tietysti enimmät syötöt jää, lisämaitoa on vielä annettu ajottain, jos pojalle jää nälkä. Ja öisin mies on autellut syötöissä että saan nukuttua enemmän. Sairaalassa kun ei tullut nukuttua kuin ihan pari tuntia.

 

Huomenta! Tai päivää!

Neuvola takana ja terkan kanssa toivottiin kokoajan että joku arvo ois heilahtanu, paskat! Kaikki hyvin. Oisin saannu suoraan lähöt polille jos jossain ois ollu häikkää! Käsituntumalla pikkusen painoarvio on 4,3kg! Käski varata maanantain polille kassin valmiiks ja asennoitumaan käynnistykseen. Ihme kuulemma jos ei ala käynnistään heti! Jos ei ala käynnistään, käski jäädä roikkuun sängyn kaiteeseen ja vaatimaan käynnistystä!

Selkäkipuinen ja tympääntynyt KyyneltenHymy & Eemeli-Emilia 41+0

 

Neuvolassa käyty, kaikki ok. Pää ei vielä hieman liikkuu, mutta sanoi, että ei välttis uudelleensynnyttäjällä sen kummemmin kiinnitykään. Ens viikon perjantaille varattiin vielä aika, mutta kovasti toivon, ettei tartte mennä.

Chilipep ja Plussa 39+3

 

Onne kaikille vauvautuneille! :flower: Ja tsemppiä kaikille masun kanssa oleville!

Nyt voisin synnytyskertomusta laittaa..
Eli perjantaina aamulla 8:ksi menin neuvolaan olo oli hyvä, eikä mitään tuntemuksia ollut. Puhdas pissa ja kaikki muutenkin ok. Laitettiin uusi neuvola aika 6.11. ja sanoin vain että toivottavasti en enään silloin tule, mutta eipä ole vauva enään tulon merkkejä tehnyt, harmittelin... Neuvolan jälkeen kauppaan ja kun kaupasta pääsin, päätin mennä päiväunille kello oli n. 9.
9:30 alkoivat supistukset, olivat napakoita ja tulikin säännöllisenä 5min välein, pistin miehelle viestiä että voi olla että tänään lähdetään, että odottelen tässä tunnin ennenko soittelen mihinkään.
40 min päästä kävin vessassa ja pyyhkiessä tuli hieman verta joten soittelin synnärille. Siellä sanottiin että kuulostele ihan vaan rauhassa, ja rupea vain pakkailemaan tavaroita. Soittelin sitten miehelle kun ei ollut vielä kiirettä, että voisit tulla kotiin päin kun sanoi ettei ole kiirettä, miehellä on tunnin ajomatka töistä niin hän lähti tulemaan kotia päin.. Minä supistelin edelleen säännöllisesti kotona ja aina piti ottaa tukea jostain kun tuli supistus, ja koira oli aivan hädissään että mikä äiskällä on, itse pysyin kyllä tyynenä..
Mies tuli kotiin syötiin vielä jogurtit ja lähdettiin sitten ajamaan Seinäjoelle.
Oltiin sairaalassa klo: 12
Siellä sitten tutkittiin olin 3 cm auki ja sitä kohdunkaulaa nyt ei enään aikoihin ole ollutkaan jäljellä.
Minut laitettiin tarkkailuhuoneeseen ja sain sitten kuljeksia sairaalassa. Käytiin kanttiinissa vähän syömässä ja siinä samassa supistelin..
15:30 Supistukset alkoivat olemaan jo niin kipeitä etten pystynyt olemaan jännittämättä, joten minulle ehdotettiin ammetta ja menin sinne ja lilluin vedessä puolitoista tuntia.
Sitten menimme synnytyssaliin jossa minulle opetettiin ilokaasun käyttö.
En enään muista mitä olin missäkin vaiheessa auki ja mitä kello oli milloinkin, tai en tainnut edes katsoa kun olin vain niin siinä hetkessä kokoajan keskityin supistuksiin ja huilin välillä, kalvot puhkaistiin sen jälkeen supistukset koveni entisestään ja sain epiduraalin.
21:50 sanottiin että olen täysin auki ja saan ruveta ponnistamaan, 22:19 tyttö syntyi maailmaan.
Pieni repeämä tuli, vain kaksi tikkiä.
Synnytyksestä jäi hyvä mieli vaikka toisaalta se kesti kauan, niin minusta ei kyllä missään vaiheessa tuntunut siltä, aika meni tosi nopeasti. Mies oli ihanasti tukena ja sain pykälittäin apua supistuksiin, ensin amme oli hyvä, sitten kuin se ei enää tehonnut niin sain ilokaasua ja se oli hyvä ja sitten lopuksi epiduraali jonka jälkeen tyttö sitten syntyikin rv 39+2..

Toivottavasti nyt ei hirmu sekava kertomus ole.. Kirjoittelen myöhemmin vauva kuulumisia..

susupala & tyttönen:heart:

 

Kiitos synnytyskertomuksista ja onnittelut taas uusille vauvan saaneille!

Tänään tuli täälläkin täysiaikaisuus vastaan, taidankin olla viimeisten joukossa Ja hyvä että tuli, sillä aika jännät paikat täälläkin alkaa olemaan. Kävin tänään ylimääräisessä kokoarvioultrassa, kun vauvaa epäiltiin isoksi jo rakenneultrassa. No, pelko oli turha, vauva näyttäisi kasvavan aivan keskikäyrän tuntumassa, jopa hieman alle. Painoarvio tänään 37+0 oli 2850g ja jos menee laskettuun aikaan, arvio olisi tuolloin 3,5 kg. Tosin sisätutkimuksen jälkeen lääkäri epäili, ettei mitenkään mene laskettuun aikaan saakka, sillä kohdunkaula oli hävinnyt kokonaan, paikat "erittäin kypsät" ja kohdunsuu auki 4 cm Mainitsi jo tulevana viikonloppuna synnyttämään lähtemisestä, mutta saapa nähdä. Onhan täällä muillakin ollut kohdunsuu jonkin aikaa auki, mutta silti on mennyt vielä jonkin aikaa synnytykseen. Meinasi kuitenkin, että nopea synnytys (taas) luvassa, ei kuulemma tarvitse kuin vähän supistuksia, niin lähtee poika tulemaan ulos. Huh, nyt jännittää!

Marrastuuli + poju 37+0

 

Viikon päästä näihin aikoihin meillä on tyttö sylissä! Eilen illalla nukkumaan mennessä tuli ensimmäistä kertaa sellainen kunnon "pallean kasaan rutistava" jännitys. Huh. Ens viikolla oon loppuviikosta varmaan ihan hermona Jännittää toi leikkaus kun en tiedä yhtään millaista se tai siitä toipuminen tulee olemaan.
Ja hassua jotenkin että me vaan mennään ottaan vauva musta pois. Saa nähdä kerkiääkö synnytys alkaa itsestään ennen sektioaikaa, olo on hyvin "kypsä" ja uusia oireita tulee päivittäin. Noh, toisaalta se ois kivakin niin sit tietäs että lapsi on valmis syntymään. Mutta ehkä sit toisaalta ei tuu niin harmitusta siitä etten saa synnyttää alakautta jos synnytys ei kerkiä edes alkaa. Vois jäädä sellainen olo että se jää kesken jos sit loppu hoituis leikkauspöydällä.

Tänään tapettiin esikoisen kanssa aikaa askartelemalla isänpäiväkortteja, vauhtiin kun päästiin niin tehtiin viis korttia, Isille, Papalle ja Vaarille ja vielä mun miehen isän ja äidin isille joita nähdään suht säännölliseen kanssa. Poika tykkäs touhuta ja saatiinpahan aamupäivä kulumaan. Ei olla nyt ulkoiltu aamupäivisin kun oon jo niin turkasen kankea..

Nyt poju simahti päikkäreille, taidan mennä syömään ja lepäileen itsekkin hetkeksi.

Hyvää viikonloppua mammat, toivotaan että on "tuottelias" viikonloppu kaikille synnytystä toivoville!

Susimieli ja Pikkusisko (sitkeästi poikittain) 38+2

 

Uusia vauvoja on taas tupsahtanut tähän ketjuun, ei meinaa perässä pysyä. :heart: Kaikille yhtälaiset onnittelut!

Pari iltaa sitten alkoi supistaa säännöllisesti, ensin 7min välein, sitten jo 5min välein, kesti neljä tuntia (ja olin jo varma, että nyt vihdoin päästään), mutta sitten ne loppui just kun ennätin innostua. Tätäköhän tää on nyt seuraavat kolme viikkoa sitten...
Mun piti kysyäkin niiltä, joilla aikaisempi raskaus on mennyt yli ja jopa käynnistykseen, niin onko teillä ollut paljon supistuksia ennen kuin vauva syntyi vai oliko olo koko ajan sellainen, että mitään ei tapahdu? Tai KyyneltenHymy, mites sulla nyt tässä raskaudessa, kun olet jo noin pitkälle ehtinyt, onko kertaakaan tuntunut, että nyt se synnytys alkaa? Turhauttaa tää, että saattaa montakin tuntia supistella kunnolla ja sitten yhtäkkiä loppuu. Tiedä sitten milloin sitä uskaltaa uskoa, että NYT se on sitten oikeasti menoa. Ei mulla viime synnytyksessäkään hirveitä kipuja ollut missään vaiheessa, joten sekin mietityttää, että milloin sinne sairaalaan lähteä ettei jätä liian viimetinkaan. Haluaisin kuitenkin jotain puudutusta siihen ponnistusvaiheeseen.

Kiitos muuten kaikille synnytyskertomuksista, niitä on kiva lukea. Vaikkakin aika kateellisena, kun olisi kiva itsekin päästä jo tositoimiin.
Malttamaton, tiedän...

carmel 39+2

 

carmel ei mulla oo ollu synnytys supistuksia edes, supistelee joo mutta ei niin että alkaisin edes miettiin lähtöä. Ainahan se alkaa jännittään kun supistaa, mutta sitten tietää kyllä et kotia jäädään!

Tää mun selkä on ihan hullun kipee, pääkipuun menee täydet annokset panadoolia ja pikkunen on niin alhaalla että istumaan meno sattuu, viiltää oikeen mahaa. Olis jo maanantai!

 

Semmonen neuvolakäynti takana..
4kg tullu lähtöpainosta painoa elimistöön, turvotuksia ollu normaaliin tapaan eli uskon että niistä paino selittyy.. Proteiinit oli pissassa heikolla plussalla mutta pissa oliki tummaa vaikka join aamun vettä ku kameli ja yön juonu vettä Kehotti juomaan vielä enemmän.. Hb 122 eli ok, rr 124/82 eli ok. Sf-mitta oli 36 eli seki kasvanu ja siltä se on tuntunukki.. Pää oli kiinnittynyt lantioon :heart: sano että jos oikein alkais heiluttamaan nii liikkuis mutta ei uskalla


Kyselin sitten neuvolatädiltä arviota painosta nii sano että 3,5-4kg on tulossa että ihan oikeen kokonen vauva on Katteli naamaa vähän aikaa ja sano että kyllä susta näkee jo päällekki päin että synnytys on lähestymässä

Seuraava neuvolakäyntiä ei sovittu, lupasin ilmoitella mitä ne perjantaina päättävät sitte tuolla Rovaniemellä että jäänkö sisälle vai mitä.. Alustavasti katottii että jos jään käynnistykseen nii eka kotikäynti olis 25.11 eli miun synttäripäivänä :heart:
Mutta sempä näkee sitte

Sasseri86 ja Papunen 37+2

 

Eilen ja tänään on pitkästä aikaa vähän jomotellut ja toivon nyt, että tulis kunnon supistuksia ja pääsisin synnyttämään tänä viikonloppuna! =) Tänään kävin taas neuvolassa ja kaikki oli kondiksessa. Sovittiin, että meen neuvolaan viimeisen kerran ensi viikon tiistaina, ellen oo synnyttänyt ennen sitä. Viikon päästä perjantaina meen sitten äitiyspolille ja synnytys yritetään käynnistää, jos tarpeen.

Kyllä on hurjaa seurata, kun vauvoja syntyy hyvää tahtia ja itse saa vaan odottaa... Lohduttaudun sillä, että en olisi ollut henkisesti valmis synnytykseen vielä 37-38 viikoilla, vaikka toivoin synnytystä heti, kun vauva oli täysiaikainen. No nyt on ainakin kunnolla täysiaikainen, ei pitäisi olla huolta vauvan keuhkojen kehittyneisyydestä!

Kyyneltenhymy, tsemppiä sulle odotukseen! Et joudu odottamaan enää kauaa!

Tambers, rv 40+2

 

Kyynelten hymy, sulla kuulostaa melko samanlaiselta tilanteelta kun mulla täällä myös maanantaina yliaikakontrolli sairaalassa, jossa toivottavasti sais käynnistyksen jos nyt v.loppuna ei ala tapahtumaan. Samoin myös vauvan paino-arvio 4300g viikolla 41+0.

Nyt tulee melko säännöllisesti supistuksia, ei tosin satu, kauheeta painetta vain tuntuu ylä- ja alapäässä ...hii josko 4 km:n kävely tältä päivältä olisi auttamassa asiaa

Kiitos synnytyskertomuksista kaikille kertoneille! ehkä kohta pääsee vihdoin itsekin sellaista kirjoittamaan!


-hampula rv 41+2

 

hampula jokos oli synnytys supistuksia siellä ja sait lähtee yöllä sairaalaan?

Ihanaa, kaiken päälle tuli kamala räkätauti!

KyyneltenHymy & Eemeli-Emilia 41+1

 

Ei valitettavasti yltynyt supistukset, ei mun kroppa vaan osaa tehdä niistä tarpeeks voimakkaita :/ olisin kyllä niin kovasti halunnu että käynnistyis ihan itsestään, mutta ikävästi näyttäisi siltä että pitää lääkityksellä tämä rumba aloittaa, tosi mälsää!

KyyneltenHymy, en nyt muista ootko tänne jo laittanut, mutta millä viikoilla ja miten sinun esikoisen kanssa lähti synnytys käyntiin? Flunssan hoitoon paljon kuumaa mehua ja valkosipulia lämpimiin voileipiin!

Oijoi, nyt taas mun kroppa antaa turhia toiveita ja supistus vähän irvistyttää


-hampula rv 41+3

 

hampula poika synty 40+3. Limatulppa läks 40+1 ja osastolle menin suppareitten takia 40+2 ja ne sit hyyty 40+3 aamulla ja olin 3cm auki. Sitten aloin rääkymään ja säälistä varmaan lääkäri puhkas kalvot, joka vauditti sitten synnytyksen kunnolla käyntiin.