Marraskuun masuasukit <3 MEIDÄN KUU!!!

ruokahalu täysin kadoksissa jo kolmatta päivää... onkohan sekin joku ennakoiva oire? eipä ole aiemmissa odotuksissa semmostakaan ollut...

aurinko paistaa, ihailen sitä sohvalta käsin, kuumeinen taapero sylissä... päiväunet maistui molemmille...
supistaa harvakseltaan, enää ei siis akuuttia tarvetta sairaalan suuntaan lähteä.

laiskottelua ja semmosta vaan...

 

Tulin vaan poksumaan... tasan 39
Ei merkkejä täällä lähestyvästä synnytyksestä kuin että alkaa jännittämään se maanantai aamun käynnistys:O

Toivottavasti saadaan nyt viikonlopun aikana lisää vauvoja pinoon niin loppuisi monen kärvistelyt supistelujen kanssa!

nami rv 39+0 (JO)

 

Saas nähdä saadaanko pinoon viikonloppu vauvoja

Täällä ei mitään uutta, yöllä heräsin menkkajomotuksiin ja valvoin tunnin miettien jaksanko lähteä hakemaan särkylääkettä vai en. No vessaan oli pakko lopulta nousta ja jätin kipulääkkeetkin ottamatta.

Koko päivä onkin mennyt tässä vaan ollessa

iia ja Anselmi 38+2

 

Jes se olis tänään 38+0!! Vaikka olo on kuin norsulla, väsymystä, saamattomuutta ja surkeeta oloa pukkaa.
Olen jo NIIN KYPSÄ tähän raskauteen. Kivuttomia supistuksia tulee varsinkin levätessä jatkuvasti päivittäin.
Mutten usko, että ne kovin paljoa mitään tekee, koska näin oli viimeksikin... Eli varmaan kolme viikkoa vielä kärvistelyä.. Tsemppiä kaikille, joilla synnytys pian käsillä!

 

Nostetaas hiukan pinoa. Äitin luona oltu kahvittelemassa, hiukan siinä supisteli eikä tuo autossakaan istuminen kovin herkkua enää ole. Taidan painua petiin, kun väsyttää aikast tavalla. Muutenkin tuntuu että tällä viikolla energiat on ollu hiukan vähissä ja on väsyttänyt enemmän mitä tossa esim. edellisviikolla.
Hiukan vois pirteyttä ja energiaa tulla lisää niin jaksais sit synnyttää

 

Aikainen lintu madon löytää, vaan viiden herätys ei kyllä tätä mammaa houkuta yhtään. Se on taas Matti Nukku kadoksissa ja tietää piiiiitkäää päivää

Onkohan kukkaan päässyt tositoimiin?

Inari & Juri Kakara 38+2

 

Tänään poksahtais 39+0 :heart:

Toivottavasti viimeistä kertaa poksuttaisiin, eilisestä aamusta asti veristä limaa vuotanut ja tuntuu oikein hyvin kuinka vauvan pää painaa kokoajan alemmas ja alemmas!

 

Ei merkkejäkään lähdön lähenemisestä. Taaaaiii.. jos se on ennusmerkki ? Noh, ehkäpä kaikki merkit ja oireet viittaavat näillä viikoilla synnytyksen lähestymiseen mutta siis hyvin voidaan, eilen tuli haravanvarressa vietettyä aikaa, tänään suunnitteilla shoppailua.. hevosenkenkä 39+5

 

täällä olen minäki vielä... |O vaikka eihän mulla viikkojen puolesta hätä eikä mikään ole vielä...

taitaa sanonta pitää paikkansa, "tyyntä myrskyn edellä" ... eilen oli ihan rauhallinen päivä, illalla muutama tiheämpi kipeä supistus mutta siinä se. taapero valvotti kipeänä, meinas hivenen järki jäätyä, mutta kyllä tämä tästä taas.
kävely on päivä päivältä kivuliaampaa, ja mulla kun ei mitään liiitoskipuja varsin ole, vauva vaan painaa ALAS. painaa kaiken lisäks vielä johonkin hermoon kun välillä tuntuu et jalat irtoo
jalkoja alkanut särkeä, puutuuvatkin tosi herkästi, eikä auta edes tukisukatkaan. turvotusta on tullut ja enemmän vasempaan jalkaan, jossa mulla myös pahemmat kohjut. kaiketi sitäkin saa nyt kytätä ettei mitään tulppaa tule. mur.-...

tämmönen uusi oire vielä ilmaantui: nännit aristaa!! liivit tuntuu kurjalle kun ovat niin arat, ihan kuin alkuraskaudessa. onko kellään vastaavaa tullut loppuviikoilla???

yritän raahustaa kotitöitä tänään, ja toivoa että ensi yö toisi helpotusta oloon... aika kypsällä fiiliksellä on tämäkin äiti jo tähän tilaan...
sit kun istuu tuoliin, tuntuu et vauvan pää muljahtaa , tai jollei se ole sen pää niin mitä se sit on
joka askel on tuskaa kun tuntuu semmoselta KESTO-SUPISTUKSELTA ... huoooh

aamulla neuvolaan, onneks on noita ystäviä auttamassa, saan kaverilta auton lainaan koskapa mieshän on meidän omalla töissä. ja samalla saan kaverin jäämään tähän lapsenvahdiksi. huh, ei tartte sitä raahata mukaan....
kiva näin, niin ei tartte yhtä ihmistä aina kuormittaa, vaan oon voinut linkittää useampaa jeesaamaan mahdollisuuksiensa mukaan.
-vaikkakin sinnikkäästi meinasin lähteä bussilla tolle keikalle, mutta näin nää kaverit mut tuntien kieltää

noniin, ei muuta kuin pyykkiä pyörimään ja keittiöö siivoamaan. antaa painovoiman auttaa vielä... ja jos joku muka vielä kykenee shoppailemaan lähteä niin voin rehellisesti ilmoittaa OLEVANI ERITTÄIN KADE

fg ja pikkupalleroinen 36+4

 

Huomenta!

Väsymys ja nukkuminen vaan jatkuu.. Jotain siis tapahtui viikkoa ennen laskettua aikaa kun parisen kuukautta ennen sitä menikin yöllä valvoessa. Eilen pari kertaa supisti niin että jalat meinas lähtee alta ja ilmeisesti mun olo ja elo oli eilen miehen mielestä sen verran hankalaa että kasasi pinnasängyn ja hoitotason siihen päälle Ilmeisesti tyyppi yritti eilen vihdoin ja viimein laskeutua, sen verran kovia tuikkaisuja tuntui kohdunsuulla ja painoi hetkittäin tuonne peräpuolelle. Nyt aamulla olo taasen entisellään eli kylkiluita painaa :kieh: Maitoa ei kyllä vielä tule mutta eilen jomotti toista rintaa ihankuin maitoa pakkaisi ja uhme kyhmykin oli sivulle ilmaantunut. Onneksi sain sen lämpimässä suihkussa hieromalla pois, mikä lie ollut..

Tsemppiä muillekin kärvistelijöille, jospa jollakulla tapahtuisi jo edistystäkin!

Onko teillä muilla muuten jano ja juominen vähentynyt nyt viime metreillä?

FG: Mulla rinnat on ottaneet vielä kasvuspurtin nyt ihan parina viime viikkona ja tarpeeksi isoja liivejä ei ole varastossa, joten aristaa ja puristaa kyllä..

HilmaVilma 39+4 (hui! enää kolme yötä laskettuun aikaan..)

 

Meille syntyi torstaina 1.11. klo 19.20 poika! Mitat oli 3970g, 52cm, pipo 37cm.

Ja näinhän se lyhykäisyydessään meni. eli käynnistys/kypsyttely oli sovittu torstaille (rv 38+0), koska esikoinen (4055g) jäi hartioista ja vartalosta jumiin. meillä oli aika 12.15. odotettiin ja odotettiin, kun ajat oli kauheen myöhässä ja aloin jo huolestumaan, että mahtavatkohan liian myöhään käynnistääkään. no lääkäriin, kun päästiin, tehtiin uusi kokoarvio, joka oli noin 3500-3600 ja siis meni taas täysin linjassa aiempiin mittauksiin. kohdun suu oli neljä senttiä auki ja kohdunkaulaa oli 1,5 senttiä jäljellä. vyöhyketerapian aiheuttamat tuntemukset olivat siis saaneet muutosta aikaan kalvot menivät niin pään myötäsesti, että niitä ei saisi puhkottua vielä. lääkäri päätti, että otetaan synnärin puolelle ja aloitetaan oksitosiini tippa. meinasi, että torstai päivä voisi vielä mennä kypsyttelyssä tipan kanssa. kätilö tuli pian meitä hakemaan ja sanoi, että mennään suoraan tuohon saliin, että eiköhän tämä vauva ole ulkona ennen yhdeksää. ajattelin, että no jopas on optimistinen, kun veteli ruiskuun kaikki lääkkeetkin valmiiksi laitto tipan ja kello oli silloin jotain kahden aikaa, kolmen aikaan supistuksia ei ollut vielä tullu, neljän aikaan söin vielä ruuan, mutta supistuksia alkoi jo tuntua mojovastikin. syömisen jälkeen kätilö laittoi vauvan päähän syke anturin ja sitä kautta tuli kalvoihin pieni reikä. samalla sain ilokaasun käyttöön. pari supistusta siitä menivät vedet ja sitä kanssa tuli. siinä vaiheessa ilokaasu oli vielä loisto lääke ja todella nauratti. en voinut lopettaa hekottelua, kun vedet meni sängyssä ja se tuntui ihan kun ois tullu pissat housuun vesien menon jälkeen kivut muuttuivat todella nopeasti aivan sietämättömäksi. kiskoin ilokaasuakin paniikissa ihan liikaa ja niin oli koko naama välillä puuduksissa. kiireellä laitettiin kohdunkaulanpuudute, jonka laitto sattui aivan tautisesti. ei auttanut ollenkaan ja päätettiin laittaa spinaali heti perään. ja se oli i-ha-na! tunsin supistuksista vain huiput ja sain kerättyä hiukan voimaa ponnistukseen. ja todellakin auttaa siihen kauheaan paineen tunteeseen mihin epiduraali ei auta. noin tunnin kuluttua spinaalin laitosta aloin ponnistamaan. hiukanhan spinaali tuossa varmaan hidasti, kun ponnistustarve oli vain sen supistuksen huippu ajan, mutta silti kesti vain 10 minuuttia! (esikkoa siis ponnistin 50 min..) tällä kertaa vauva ei jäänyt jumiin vaan tuli ihan mukavasti. vaikka siis kyllähän se hartioiden ja vartalon tulo sattui. pari pinnallista tikkiä tuli (joista toinen jo lähti irti). istukka oli ihan jätti (800g) ja napanuora todella paksu, että kyllä olisi tämä vauva kerennyt vielä todellakin kasvaa laskettuun mennessä. synnytyksen kestoksi merkattiin 3h50min. suorastaan siis ällistyttävää! lyhyessä synnytyksessä on tietty puolensa, mutta kyllähän se oli hirveän raju ja kun kaikki eteni niin vauhdilla niin tuntui, että ei kerennyt orientoitumaan ollenkaan. asiat vaan tapahtui ja itse koitti olla olemassa. ihan toisenlainen synnytys tämä oli esikoisen synnytykseen nähden. pystyin jopa salissa käymään suihkussa ja imettämään ja nauttimaan vauvasta jajaja..

eilen päästiin osastolta kotiin. toipuminen on mennyt ihan ok, ainut mikä ihmetyttää on tuo paineen tunne peräpäässä vieläkin?? kokemuksia??

vauva on ihana ja voi hyvin, aika rauhallinen tuntuu olevan=) sokereitten kanssa oli ensimmäisen vuorokauden aikana ongelmia vaikka omat sokerit ovatkin olleet kotimittauksissa kunnossa. tämän takia joutui antamaan lisämaitoa sairaalassa ja se vähän imetystä vaikeuttanut. onneksi toisesta rinnasta nyt on hyvin maito noussut niin kelpaa siitä ottaa. tulisi tuo toinenkin nyt vaan perässä!

annis ja poika 2 ja puoli vrk

 

onnittelut annis ihana syntymä :heart: nyt vain nuuhkuttelet ja nautiskelet

tuo paine mitä kyselit, niin ite nopeitten synnytysten ja nopeitten ponnistusvaiheiden jälkeen tuntenut samaa. treenaa siis jo kiireellä lantionpohja-lihaksia. siellä on suolisto ja muut sisuskalut ollut aika pyörityksessä viime kuukaudet, ja nopea synnytys päälle... lepoa kovasti, muutama päivä niin on jo toivottavasti parempi

 

Onnea Annikselle pojasta:flower::flower:

 

Onnea Annikselle pojusta :heart:

 

Onnea Annis pojasta :flower:

 

Hurjasti onnea annis_ :flower: :flower:

Omassa olossa ei kummempia, rattaat kaivettiin varastosta et saan ne pestyä, kun on esikoisen ajalta ihan hiekkaiset. Haravointi hommia oli hiukan aamupäivällä. Olo on vetämätön, kaikkea haluis tehdä mut loppupeleissä mikään ei jaksa kiinnostaa. Sokereita olen nyt taas mittaillut sen hoitajan antamien ohjeiden mukaan ja hiukan alkaa mittailukin v*tuttaa, niissä ei oo mitkään arvot nousseet yli rajojen, sormet on jo ihan hellänä kaikesta mittailusta.

Jotain hyvää sentään tässä päivässä =) Täällä oltais täysiaikaisia ja poksuttais viikkoon 37+0 :heart:

 

Onnea pojasta Annis!:heart::flower:


Täällä eilen illalla supparit rupes jo tuntumaan, semmosta polttavaa kipua, mutta ne meni yhtä nopeesti ohi kun tulivatki.
Yöt on tullut nukuttuu hyvin, aamullakin väsyttäis vielä pitkään mutta pakko aina pistää herätys viimestään 9-10 aikoihin ettei koko päivä mee nukkuessa.

Lily_ 37+6

 

Onnea Annis pojasta!! :flower: :heart:

 

Onnea Annis pikkuisesta :heart:

 

Välillä on pakko käydä fiilistelemässä teidän marraskuisten pinossa koska meidän oma marraskuinen täyttää 18.11 jo 3 vuotta :heart: Onnea siis kaikille nyytin saaneille ja voimia vielä nyyttiään odottaville

Mitä noihin synnytyksiin tulee niin meidän marraskuinen synty 45min ja se oli kyllä vauhdikas tapahtuma ja tuli yhellä työnnöllä ulos hyvä kun kätilö ehti ees koppia ottamaan

 

Onnea annikselle pikkuisesta!

Omassa olossa ei mitään erikoista. Pientä kipua välillä supistellessa, mutta ei sen kummempaa.
Turvotusta ollut täälläkin, sormissa ja vähän jaloissa. Vaikka mitään erikoisen suolaista en ole syönytkään. Verenpainemittarilla piti tänään sitten vähän tarkistella lukemia varmuudeksi. Pikkuisen alapaine korkeempi kuin normaalisti, mutta silti hyvin rajojen sisäpuolella. Ja kun ei pää ole kipeä ollut ja torstaina oli pissa puhdas niin varmaan turvotus vaan liittyy tähän loppuraskauteen jotenkin.
Viime yö meni heräillessä parin tunnin välein, kun vessassa sai ravata tavallista enemmän. Kyllähän tässä jo alkaa toivomaan synnytystä, kun olot alkaa olemaan jo tuskaiset toisinaan.

Tirppana 37+1

 

Onnea Annis!!! :heart:

Täällä tänään laskettu aika!!! Alkais nyt pikkuhiljaa tuleen ulos, mut ei.. ei oo minkäänlaisia tuntemuksia ees! No, korkeintaan enää pari viikkoo niin alkaa käynnistelyt, et sit ainakin nyytin saa syliinsä..

Nellielli ja pötkö 40+0 (POKS! :heart

 

Jaa.. 7.päivä olisi ollut laskettu aika.. voipi olla ettei sinne asti ehditä odottelee

 

huomenet täysin lahonnut pää... eihän mulla tänään mitään neuvolaa ole.. tällä viikolla kyllä mut päivä oli ihan väärä onneks tuli illalla kalenteria vilkaistua...

ja sitten, mikä tämäkin on et oli varmaan jo kolmas yö peräkkäin, kun puren kieleeni! ai että!! nyt se on tuolta toiselta sivulta ihan kipeä ...

pikku-taapero keikutti taas yötä, mulla itelläkin tuntuu nyt kurkku kipeältä, pari kipeähköä ja pitempää supistusta havaittu unen välistä, mutta muutoin oireista ei havaintoja... tais vauva härnätä mua toden teolla. no tulipa testattua sitten sekin et miten nopeasti mies ehtii töistä tulla kotiin , jos päiväsaikaan lähtö käy...

selällään nukkumisen vaaroista siis tämä ilmeni vasta tässä pari päivää sitten, että niin kuin muakin on joka odotuksessa kielletty melkein nukkumasta selällään, ettei vauvalle tule hapenpuutetta yms, että kun valtimot painuu yms yms, tulis tukea itsensä kyljelleen nukkumaan... NIIN: mistähän ihmeestä sen linkitin mutta silmiin sattui jonkun sairaalan ohjeet odottajalle, jossa sanottiin selkeällä suomen kielellä, ettei tule pelätä selällään nukkumista, eikä selällään nukkumisesta olisikaan ehdotonta vaaraa. vaan että JOILLAKIN äideillä verenpaine laskee kun se vauva painaa valtimoita, ja että JOILLAKIN tulee huono olo. MUTTA, tää oli oleellisin asia: vaikka äiti nukkuisikin selällään, se herää vaistomaisesti jos olo huononee, herää joko vessaan tms.. parin tunnin välein vallankin loppuraskaudessa, ja mä ainakin käsitin tekstistä että voi huoleti luottaa luontaisiin vaistoihin.
Tosi kiva että näin neljännen (ja viimeisen) raskauden loppusuoralla tämäkin tieto selkiintyy, ja joka kerta oon säikähtänyt kun havahdun selältäni yöllä, että voi eii, onkohan nyt vauvalla happi loppu tms...

Ihme että terkkareilla ei sit vissiin uusinta tietoa ole... vai onkohan tämäkin vaan jonkun lääkärin oma mielipide? ei, kyllä se oli mun mielestä joku pääkaupunkiseudun sairaala... tai jossain lohjalla tms... (tosin lohjalla nyt ei mikään ihan paras maine synnytyksiin liittyen ole....)

no tämmöstä sitten

janon tunteen väheneminen mä olen kyl huomannut, ei kyllä janota enää niin kovin. oikein välillä pitää miettiä et olenkohan juonut milloin viimeksi ja minkä vertaa... tosin ei mulla ole nälkäkään enää samallai...
eläimethän reagoivat jokseenkin samoin ennen poikimisiaan, lehmät vallankin. viikonkin voi olla että lehmä on apaattisempi, ei syö eikä juo kunnolla, ja sitten alkaa tosi toimet
kai sitä sitten vaan kyttää jo jokaista mahdollistakin oiretta, salaa koko ajan toivoen että joko nyt pääsis lähtemään...

hhooohhhoijakkaa... uuteen viikkoon ja kohti täysiaikaisuutta

fourth gift ja pikkupalleroinen 36+5 ai niin ja aamuyön tunteina kun uni ei tullut, mä taisin keksiä sekä pojalle että tytölle nimet hyödyllistä oli siis tuokin valvominen

 

Onnea hirmuisesti Annis ja perhe pojasta :flower:

Mitämitämitä odottelen? Tehdäänkö siellä lähtöä?
Kauhean hiljaista muutenkin, moni taitaa olla tositoimissa jo tai vauva sylissä =)

FG, vai ruokahalu kaikkoaisi synnytyksen lähestyessä.. Eli mulla ei ole lähtö lähimainkaan! Syön jo kolmen edestä

Huomenna poksuttais toivottavasti viimeistä kertaa, mutta lohduttaen ainakin kolmanneksi viimeistä kertaa.

Hevosenkenkä 39+6