Marraskuun masuasukit <3 MEIDÄN KUU!!!

Onnea kaikille nyytin kotiin saaneille! :flower:
Itse täällä edelleen yhdessä paketissa ollaan. Tais se viikko sitten irronnu limatulppa (jos se nyt sitä edes oli) johtua siitä lääkärin ronkkimisesta... Perskele.

Turvotusta oon havainnu lähinnä jaloissa. Sormetkin on joskus turvoksissa, mutta vain silloin jos olen jotain suolaista ahminut naamaan. :)
Tissit nyt on ollu melkein alkuraskaudesta asti "pöhöttyneet". Mitkään playboy-mallin hinkit kun meikäläisellä ei ole (lähinnä jonkun riutuneen mallin tissit) niin huomas heti kun ne turposi. :D Mutta ihan säikähin tässä pari päivää sitten kun itseäni peilistä vilkaisin niin nännit/nännipihat oli ihan järettömän kokoset. :kieh: Ei niitä arista kuitenkaan. Jotain epämääräistä vuotoa sieltä tulee pari tippaa aina silloin tällöin... :D

Ruokahalu on kyllä vähentynyt täällä päässä. Ei vaan tee mitään mieli... Ja sitten kun alkaa syömään niin tuntuu ettei jaksa syödä kuin ihan vähäsen ja sitten alkaa tökkimään se syöminen niin pahasti et tuntuu että oksennus tulee jos pakottaa itseään syömään lisää. Ja "ihana" ystäväni närästys on tullut takaisin! :heart: Vaikka oon välttänyt kaikkia niitä ruokia mitkä aikasemmin minut pisti närästään niin nyt sitten alkaa näyttävästi uudet asiat närästämään. Hemmetti. :stick:

Vuotoa on havaittavissa vaan ei tiedä onko tuo pissaa, valkovuotoa vai voisko se olla lapsivettä. Kirkasta se on ainakin tähän asti ollut... Ei se mitään jatkuvaa lorinaa kuitenkaan ole, aina hieman kerrallaan lurahtelee. Mutta ku on tuo alapää vuotanu valkovuotoa muutenkin nyt raskauden aikana huomattavasti enemmän niin saattaahan se sitäkin olla... Pitää soitella synnärille tässä yöllä jos tilanne muuttuu. Toivottavasti ei koska mies on töissä ja haluan sen kyllä mukaan. :D Kyllähän se sieltä töistä pääsee lähtemään sitten kun minun pitää lähteä sairalaan mutta oishan se kiva jos se ois siinä ihan alusta asti...

Omat olot
Yöt menee taas päin pyllyä. Oli aikaisemmin parikin viikkoa niin että pysty nukkumaan vaivatta moooooooonta tuntia putkeen, mutta ei enään. Turhauttaa kun pitää jo pelkästään kyljen kääntämisen vuoksi herätä ja ähistä tämän mahan kanssa toiselle kyljelle. Ja sitten kun olet päässyt takaisin hyvään asentoon niin huomaatkin että vessahätä iski... *huoh* Sitten täytyy kömpiä ylös sängystä ja liitoskipujen saattelemana taapertaa vessaan ja keittiöön juomaan vettä/maitoa lasillinen... Ja se KUUMUUS. :mad: Kumma kyllä päivällä sitten voi nukkua montakin tuntia ilman mitään ongelmia...
Sais oikeasti jo tulla ulos tuolta! Ei jaksa enää!! Mutta sitten taas kun tarkemmin ajattelee niin jos kuitenkin pysyis tuolla...
Supistukset ovat olleet ihan päivittäisiä ja kipeämpiä kuin ennen... JOten jos tässä kohta...

Mielialat ne vasta vaihteleekin koko ajan. :D Ensin voin olla hyvällä tuulella ja pelleillä menemään, seuraavassa hetkessä saa ukko kuunnella minun ihme raivoamista ja kiukuttelua...
Itkuki meinasi päästä aamulla kun tuolle miehelle isänpäivälahjan annoin, vaikkei eihän se vielä mikään isä ole. :D Mutta varmuuden vuoksi kuitenkin ostin sille lahjan jos ois sattunutkin olemaan isukki jo tänään. ;) Kai se tykkäs, vaikka sanokin ettei se vielä voi mitään isänpäivää viettää kun ei varpajaisiakaan voi etukäteen juhlia. Vaikka olen jotenkin kummallisesti kuullut jo 2x sen suusta et "No varpajaisia me vaan vietettiin näin etukäteen!" :D Ekalla kerralla se vietti niitä sinä iltana ku sai kuulla minun raskaudesta ja toisella kerralla se vietti niitä sen sukulaisten kanssa joita ei ollut nähnyt pariin vuoteen eikä tiennyt millon seuraavan kerran näkee...

Jos huomenna kokeilis sitä kolmen S:n tekniikkaa. ;) Päiväsellä siivoais ja illalla kävis saunassa, jonka jälkeen yrittäis tuota ukkelia maannitella siihen kolmanteen... Taitaapa jäädä haaveeksi se, mutta yrittänyttä ei laiteta. :D


- Charolina 38+5 (ei 38+8 niin kuin olin näyttävästi iltasella tänne kirjoittanut..) -
 
Viimeksi muokattu:
huomenta...

onnittelut jälleen niille onnekkaille, keillä närästys ja muut vaivat jääny synnärille :D onnea vauvoista :wave:

viiltävä kipu jalkoihin ilmoittaudun!!!! vauva liikkuu välillä niin että ilmeisesti painaa johonkin hermoon, tuntuu just et jalkaa irtoo :( kysyin terkkarilta tästä, hän oli sitä mieltä että kroppa antanut niin paljon periksi että vauva on päässyt painumaan jo niin, että on niin syvällä lantiossa. ja kun on mones raskaus niin se tietenkin on venyttänyt paikkoja. jäänee synnärin pöydälle sekin riivaava juttu :)

limatulppa no, terkkari totesi mullakin olleiden erilaisten vuotojen vain siitä että oli se sisätutkimus. niin tai oikeastaas kaksi, kun eka sen teki erikoistuva lääkäri, joka pyysi vielä kätilöä varmistamaan että meneekö sinne nyt yksi vai kaksi sormea------ !!! ja siitä syystä sitten vuotoja ilmaantui. näin sit uskon viisaampaa todeten limatulpan olevan varmana vielä paikallansa...

unet nyt ne painajaiset vauvan koosta sitten on alkaneet :( onhan ne päiväsaikaan huvittavia kun niitä miettii, mutta yöllä ei paljon naurata kun vauvaa vaan tulee ja tulee ja tulee...... tai sitten sen pääkin on niin valtava että kuolen synnytyspöydälle kun aiheutuu komplikaatioita.. :(

tänäään pitäisi terkkarin soitella mitä mun asian kanssa tehdään.... ottaako oma neuvolalääkäri mut vastaan perjantaina, vai soittaako hän suoraan sairaalaan ja pääsisin sinne...

se tässä outoa onkin, että vauva on laskeutunut ja kiinnittynyt jo, mutta mun ylävatsaan sattuu sen potkut edelleen!!
kyllä aiemmin oon mielestäni kokenut vaan helpotuksena sen laskeutumisen: sen jälkeen ylävatsan kipuilut lakkaa, kun vauvahan ei vie tilaa enää ylhäältä niin paljon. PAITSI, jos tällä on pituutta kuten isällään syntyessään: 54 cm...... silloin se varmaan yltääkin mua monottelemaan :(
kauhua ja pelkoa ON NYT TOSIAAN ilmassa... vaikka tiedänkin että se ei mitään nyt auta. ja kovasti yritän olla ajattelematta.
silti.
tilannetta ei parantanut aamun paastoarvo... heittää....sekin vielä. -mutta toisaalta, jos alkaisi rd:n arvot olemaan pielessä niin ottaisikohan ne SITTEN mut käynnistykseen?? vaikkakin kun silloin kohta pari viikkoa sitten kävin siellä synnärillä, niin eihän ne halunneet edes mun mittaus-päiväkirjaa nähdä... IHME TOUHUA!

ääh ja puuh... niiin on kyllä valtava olo, että joka aamu kun herää, on jo oikeastaan pettynyt että ei vieläkään lähdetty.
eilenkin illalla koitin ähistä yöpuvun housuja jalkaan ja nekin meni väärin päin :) sitten jo pääsi iteltäkin nauru :)

viikonloppu siivottu ja leivottu. sitä viimeistä ässää en aio käyttää... halut ihan jossain muualla kuin täällä... tai pumppaisko mies sitä spermaa ja mä lätkisin sen sit ite sisuksiin :LOL: sama kai se miten se tonne kohdunsuulle saadaan ....okei, nyt kahvia :D

tsemppivaihdetta kehiin ja myrskyinen aamu aukenee....

FG ja pikkupallero 37+5
 
Paljon onnea kaikille tuoreille äideille!! :heart: Nythän noita vauvoja on alkanut tähän pinoon tulla kuin liukuhihnalta...:) Ja kiitos synnytyskertomuksista niille, jotka niitä on jaksaneet kirjoitella, niitä on mielenkiintoista lukea varsinkin näin ensikertalaisena.

Täällä poksutaan tänään 39+0. Ei suurempia merkkejä synnytyksen lähenemisestä, välillä jonkun verran kivuliaita supistuksia, sukkapuikkokipuja ja etovaa oloa, mutta veikkaan että yli mennään niin että rytinä käy...Olisin kyllä jo ihan valmis tapaamaan meidän pikkusintin. Tuleva isäkin jo odottaa lähtökuopissa että pääsisi varaamaan Suomen lennon :) Ja onhan meillä jo toisiamme ikäväkin...

Turvotukseen sain apua lymfaterapiasta, se todella siis toimii ainakin mun kohdalla. Oikein tunsin kun nesteet lähti liikkeelle heti hoidon loppupuolella ja jälkeen, ja olo oli/on mitä mahtavin! Siellä samassa paikassa tehdään myös vyöhyketerapiaa, joten jos Iita ei tajua alkaa tulemaan ulos ennen/vähän jälkeen lasketun ajan, saattaa olla että käyn kokeilemassa vyöhyketerapian tehoa synnytyksen käynnistämisessä...

Kärsivällisyyttä meille odottelijoille ja jo synnyttäneille ihania ensihetkiä pikkuisten kanssa!

Millimama & Rymy-Iita 39+0
 
Viimeksi muokattu:
..seurannassa edelleen, vuoto jatkuu. Yöllä supistukset muuttui suorastaan helvetillisiksi ja pyysin vahvaa kipulääkettä, jotta olisin saanut nukuttua. Auttoihan se mutta vei sitten ne supparit lähes kokonaan. Nyt en kyllä pyydä mitään, jos nämä tästä pahenee. Vauva voi hyvin sydänkäyrällä. Haluun sen PIAN ulos...

Kumisaapas 39+2
 
Valtavat onnittelut kaikille uusista vauvoista :heart: Ihania lahjoja ovat, vaikka pistävätkin helposti äitien päät ja ajatukset sekasin hetkeksi :)

Meillä vietettiin ekaa isänpäivää eilen ja ovi kävi tiuhaan, kun pojan tulevat kummit ja kaikki mummut ja vaarit kävi sylittelemässä häntä. Siitä kiitoksena saatiin miehen kanssa hyvin säännöllinen yö, syöttöväli hiukan alle 4 tuntia ja unta pikkasen reilu kolme. Mies on ihanasti ottanut noit yöt hoitaaksensa, kun mulla on vähän tuskaa, kun yöks pitää ottaa leikkauskipujen tähden melko vahvat lääkkeet, joista tietysti seuraa ihan uskomaton väsymys. Sen lisäks maidonnousu aiheuttaa melkoset jomotukset ja nousen yöllä lypsylle joka tapauksessa oli vauva hereillä tai ei. Nyt sit aamusella mä otan veikan hoitaakseni niin saa mies nukkua sitten pitkään. Toivottavasti oma väsymys helpottaa, ennen kun mies palaa töihin :D

Isänpäivä kirvotti muutenkin uskomattoman määrän onnenkyyneleitä. Niitä vaan valus ja valus ja valus, mitään herkkää ei voinu aatellakaan. Ja kyllä oli typerä olo vaikka vähän naurattikin. Tällänen tunnemyllerrys tuli mulle melkosena yllätyksenä, vaikka jotain osasin odottaakin. Muistutuksena siis kaikille, ettei kannata ihmetellä omia olojansa, kun heti suoraan sanoa kaikille, että kyllä mää ny parun onnesta. Onhan tässä iso ja ihana asia käsillä :heart: Muutenkin on ihan hassua, kun on niin kauan odottanut tätä ihanaa hetkeä. Miettinyt synnytystä ja henkisesti valmistautunut siihen. Sitten synnytys muuttuukin sektioksi ja tajuaa, miten monista asioista on murehtinut ihan turhaan. Ja niin kun joskus jo aiemminkin tuolla kirjoteltiin, että mitä me oikein ajateltiin 24/7 ennen kun oltiin raskaana. Tilanne on nyt aika sama. Nyt kun syntymän ihme on takanapäin, niin päässä olisi tilaa uusille ajatuksille, mutta vielä ei ole omat aivot kääntyneet siihen ajatukseen, että olen äiti, vaan huomaan välillä vieläkin miettiväni synnytystä ja oon joskus jopa huolissani, että koska oon viimeks tuntenut potkut, että onko vauvalla nyt kaikki varmaan kunnossa :D

Tälläsiä ajatuksia aamutuimiin... varmaan ihan tuttua kauraa niille, joilla on jo aiemmin lapsia ja hiukan omanapaista kerrontaa, mutta joskos tää antais tuleville äideille vähän osviittaa mitä VOI olla tulossa. Voi olla, että toisten hormoniryöppy ei aiheuta herkkyyskohtauksia, mutta täällä näin kävi. Ja nyt kun siitä tietää kaikki, niin pahin ryöppy meni ohi ja oli ihana herätä hoitamaan vauvaa tietäen, että tuo on minun ja osaan pitää siitä parhaiten huolta :heart:

Nynaeve kysyi noista painoarvioista. Tää nyt on ehkä huono esimerkki omalta kohdalta, kun mitä isompi vauva, sitä isompi heitto yleensä.. Mulla arvioitiin tarkaksi painoksi 4,6 kiloa, mutta arvio kulki välillä 3,9-5,3kg. Todennäköinen arvio on kuitenkin aina tuossa keskellä 4,5-4,7kg. Näin mulle ainakin sanottiin. Ja nyyttinenhän oli lopulta 4345grammaa, eli makrosomia epäily ei toteutunut (raja 4,5) ja sokeritkin hänellä oli heti syntymästä lähtien erinomaset :)

Meillähän tulee tänään viikko täyteen yhteiseloa pojun kanssa. Ja kuukauden päästä tuolla on jo nimikin, niin tietää pukki sitten laittaa paketit oikealla nimellä ;)

sisunen
 
Hurjasti tsemppiä ja jaksamista sulle Kumisaapas!

Eilen pakkasin sitten sairaalakassin valmiiksi. Vauvan liikkeet ja painaminen tuntui eilen jotenkin erilaiselta mitä aiemmin. Tuntui kun olis oikein työntänyt itteään tonne alaspäin ja tehnyt itselleen koloa. Terkan mukaan on ollut jo pitkän aikaa tuolla alhaalla kolossa, mutta kiinnittymisestä ei ole ollut mitään puhetta.

Eilen sain kuulla että serkkuni odottaa myös lasta, heillä laskettu aika toukokuun lopulla.

Viimeyö meni jälleen vessassa rampatessa ja kuorsaus on tullut ystäväksi. Mies sitten yöllä mut herätteli ja mainitsi kuorsaamisesta, no sama vaiva tuli esikoisen loppuodotuksessakin. Vaikka kyljellään nukunkin niin silti. Välillä olo tuntuu ahdistavalta kyljellään ollessakin.

Tänään tiedossa neuvolaa, mut tuskin siellä mitään uutta tulee esille, odottelua ja perusmittauksia.

Niipa ja Pekkis 38+1
 
  • Tykkää
Reactions: kumisaapas
Ruokahalusta Ruoka kyllä mulle maistuu, mutta vatsa tuntuu olevan koko ajan täynnä, joten se rajoittaa kyllä tota syömistä, eikä sitten oikeen teekään mieli kun tuntuu et vatsaan ei yksinkertaisesti mahdu mitään.

Turvotukset Esikoisestahan mulla tuli turvotukset vasta kotiutumispäivänä, mutta eilen kun laitoin noita yksiä kenkiä jalkaan niin huomasin että ne hiukan piukottais, aiemmin ovat olleet ennemminkin hiukan löysät. No katellaan sitten neukassa mitäs tota painoa on tullut...
 
Täälläkin edelleen yhtenä kappaleena. Oloissakaan ei ihmeempiä muutoksia, tän aamun taas noita menkkamaisia kipuja.
Eilen käytiin parilla hautuumaalla, miehen isän ja ukkien haudoilla. Oma isä ja ukit on niin kauas haudattu, ettei sinne asti viitsinyt lähteä. En vielä antanut isänpäivälahjaa miehelle, meinasin antaa sit kun vauva on syntynyt. Se kun on sellainen pieni lahja tai "isyyspakkauksen" tapainen.

Onneksi ei ole joutunut vielä noita jokojokokysymyksiä kuuntelemaan. Oma äiti eilen laitteli viestiä ja kyseli vointia, mutta ei sen kummempaa. Tosin onhan tässä vielä laskettuun aikaankin aikaa. Ja muutenkaan kun ei noita kavereita juuri ole, niin kukas sitä sitten kyselis..

Meinasin kaupunkiin lähteä isompaan kauppaan, mutta taitaa jäädä väliin. Kun tuota mahaa sen verran juilii ja lonkat myös kipeenä. Ja oman auton pihalta saanti on vähän hankalaa, kun miehen auto on siinä edessä. Kun menikin tänä aamuna toisella autollaan. Ei jaksa noita ruveta siirtelemään edestakaisin, vaan menen sitten tuolla miehen autolla kylälle kauppaan. Vauva on ollut rauhallinen tän aamun, toivoa aina saa että keräis voimia pian tapahtuvaan synnytykseen.. No, aina saa toivoa. Onneksi välillä pientä liikettä tuntuu kuitenkin.
Niin ja onnittelut vauvautuneille, olikos niitä taas tullut tässä edellisen käynnin jälkeen. :)

Tirppana 38+2
 
Onnittelut Idylli ja Uskoa täynnä! :heart: :flower::flower:

Täällä on viikonlopun aikana ollut ässät käytössä mutta tuloksetta, eilen illalla oli muutamia vähän kipeempiä vihlasuja mahassa ja reisissäkin asti tuntu.

Turvotus tuntuu vaan lisääntyvän, toivottavasti tää turvotus jää sinne synnärille sitten. :p

Lily_ 39+0 poks!!! :heart:
 
Uskoa täynnä Onnea nyytistä! :heart:

Kumisaapas Tsemppiä! :heart:

Tänään sain kutsun Tayssiin käynnistyskontrolliin. Perjantaina pitäis sit sellaseen mennä ja siellä antavat sitten ajan käynnistykseen! On ny sentään jotain mitä odottaa sit! :) Perjantaina ainakin sit näkee vauvan ultrassa ja katotaan muutenkin, että onko kaikki hyvin! Ja toivottavasti sit annetaan se käynnistysaika heti ens maanantaille!

Nellielli ja pötkö 41+1
 
  • Tykkää
Reactions: kumisaapas
ONNITTELUT taas vauvansa saaneille!! Onkohan täällä enää odottajia kun tuntuu että kaikki saamasssa/saanut vauvansa syliinsä jo ;)

LUUMUT otettu käyttöön aamuin illoin täällä ja kuitenkin vatsa kovalla... Ei kiva joutua "ponnistamaan" vessassa käydessä tällä mahalla...

VUOTOA/VALKKARIA tuntuu että täälläkin alushousuihin oikein välillä lorisee. Mutta semmosta se kai on loppuraskaudessa... Limatulppaa ei ole tullut sen pikkuruisen palan jälkeen. Mulla ainakin limatulppa edeltää kovat supistukset, ei toisinpäin.

TURVOTUSTA ei juurikaan ole, jaloissa joskus vähän iltaisin mutta ei sen pahempaa. En ole koskaan raskaana ollessa kärsinyt siitä vaikka kaks "hellevauvaa" olenkin odottanut.

ALAPÄÄ sen sijan kovinkovin turvokissa, ei mikään kaunis näky, toivon mukaan synnytyyäminen onnistuu ;)

PITKÄN LENKIN tein eilen, ehkä vähän liian pitkän koska koko aamupäivä oltiin siivottu, iltapäiällä ja illalla sitten menkkakipua mutta ei muuta. Äsken haravoin pihaa ja illalla olis jumppa+lenkki tiedossa.

KUINKA TIHEÄÄN NLA RV 40+ JÄLKEEN? Jatkuuko tavalliseen tapaan kerran viikossa? MEillpäin ä-polille yleensä 41+5 kontrolliin mutta en muista miten rv 40-41+4 välillä... Seuraava mulla siis pe 40+1, pitää kysyä silloin.

Korvapuusti 39+4
 
Tyttäremme syntyi 8.11 klo. 11.19, pituutta 49cm, painoa 3200g ja pipo 35,5cm

Pika pikaa synnytys turinat:

Kuten tänne kävinkin yöllä päivittelemässä, etten saanut ensin nukuttua vauvan touhuilulta, joka yön kuluessa muuttui pikkuhiljaa kivuliaiksi supistuksiksi. Noin 6 aikoihin aamulla supistukset alkoi muuttumaan säännöllisimmiksi ja 7 hujakoilla ruvettiin herätteleen esikoista kun supistusten väli lyheni. Esikoinen hoitoon ja synnärille.

Synnärille kirjauduttiin n. 8.30 ja meidät otettiin suoraan saliin, kun vastaanottohuone oli juuri varattu. Sisätutkimuksen mukaan olin 4cm auki ja käppyrä piirsi kokoajan voimakkaampia supistuksia. Lääkäri tuli puhkomaan kalvoja 10 aikoihin (onneksi tuli, koska kalvot oli sen verran paksut, että vesienmenoa olisi kuulemma saanut odotella), jolloin lääkäri totesi minun olevan auki n. 8cm.

Aika pian kalvojen puhkomisen jälkeen aloin tuntemaan ponnistuksen tarvetta. Reunaa oli kuitenkin siinä vaiheessa vielä osittain jäljellä. Piti vielä vähän odotella. Hiukan ennen klo. 11 sain luvan alkaa ponnistamaan. Vauva oli vielä korkealla, eikä ponnistusten mukana laskeutunut alaspäin. Ponnistusten aikana vauvan syke laski todella alas ja sain avuksi lisähapen ja oksitosiinitipan vahvistamaan supistuksia. Itse en huomannut juurikaan eroa omien ja oksitosiinilla vauhvistettujen supistusten eroa.

Vauva syntyi lopulta yhdellä työnnöllä. Kätilö epäili tarjonnan olleen hiukan virheellinen, koska ponnistaessa vauva ei laskeutunut, mutta lapsivettä tuli kuitenkin suuria määriä.

Ponnistusvaiheen kesto 34 min, jälkeiset 10 min, synnytyksen kokonaiskestoksi merkattiin 5h 30min.

Vaikka ponnistusvaihe oli pitkä uudelleen synnyttäjälle, vauvan sydämmensykkeen laskut pelottikin ja sain toisen asteen repeämät papereiden mukaan, niin siltikin synnytys meni omasta mielestä ihan hyvin. Kätilöt oli mukavia, kannustavia ja ammattitaitoisia, joten tiesin olevani vauvani kanssa turvallisissa käsissä. Toiveitani kuuneltiin, sain käsitellä supistuskivut itselleni parhaalla tavalla, enkä tarvinut sen vuoksi kivunlievitystä muutamaa ilokaasu henkäisyä lukuunottamatta.

Anteeksi epäselvä sepostus.

Onnea muillekin vauvautuneille ja tsemppiä odottajille :heart:
Ikionnellinen Inari & pikku neiti 4vrk
 
Onnea kaikille uusille vauvansa jo saaneille. Tsemppiä meille muille :)

Tänään käyty äitipolilla synnytystapa-arviossa. Kaikki hyvin. Painoarvio nyt 3100g ja laskettuna n. 3,5-3,6kg. Aikaisemmat loppuraskauden virheelliset painoarviot huomioiden lääkäri sanoi, että pää tuntuu käteen isommalta kuin mitattuna, eli tässäkin virheen mahdollisuus. Voi siis olla n. 4kg laskettuna aikana. Antoi tasan kahden viikon päähän käynnistysajan kalvojen puhkasuun, että ei pääse liian isoksi.

Vielä siis tasan kaks viikkoa jälellä. :) Helpotti tosi paljon, että sain sen käynnistys ajan, kun aina on se pelko, että onkin liian iso mun synnytettäväksi.

pitää lähtee taaperoa nukuttamaan tai tästä illasta tulee huutokonsertti. :)

Aapaliini ja mukelo 38+3
 
  • Tykkää
Reactions: iia84
Onnea Inari pikku prinsessasta :flower::heart:

Viime yö tuli nukuttua erittäin hyvin vain yhden kerran piti nousta vessaan. No aamusta siinä 7.00 jälkeen alkoi kädet taas puutuilla ja niitä joutui sitten välillä nousta ravistelemaan, mutta muuten kun sai köllötellä puoli unessa tuonne 9.00. sitten koira tuli herättämään et nyt ylös.

Tuo käsien puutuminen on aika ikävää ja se jo saa mut toivomaan et tää kaveri tulis jo pihalle ainoa hoito tuohon on ilmeisesti se synnytys. Turvotusta on ympäri vuorokauden välillä sormet on kun nakit ja ylimmän nivelen ja kynnen väliin näkyy kertyvän oikein semmoinen mahtava nestepahkura se taas aiheuttaa tunnottomuutta.

supistuksia ei ole tullut huomattua edes harkkari versioita, pientä menkka juilintaa tai iltasin sukkapuikko pistoja tuonne alakertaan mutta se siitä. Tosin tänään on kyllä saanut juosta vessassa vähän väliä molemmilla hädillä ja Anselmi on ollut aika rauhallinen koko päivän.

Nyt ei olis niin väliksi vaikka kaveri malttais pysytellä mahassa tämän viikon. Miehellä iltavuoroviikko ja pitkät työpäivät kun tekevät perjantain sisälle. Tosin mun olothan menee kokoajan tukalammiksi...No ei auta kun vaan odotella.

Neuvola enpäs muista mitä sillon alussa oli puhe jos menee yli rv 40 vai oliko se sitten vaan jatketaan niitä viikottaisia käyntejä siihen rv41 ja rv41+5 tulee täällä se ä-poli käynti. No sen verran tuossa miehen kanssa päätettiin että mikäli sinne tän viikon neuvola käynnille pitää mennä niin mennään yhdessä koko perhe :D

iia ja Anselmi 39+4
 
Neuvola on ainakin mulla ollu edelleen sen kerran viikkoon lasketun ajan jälkeen ja sit toi yliaikakontrolli on perjantaina, jolloin mulla on just 41+5..

Inari Onnea pienestä tytöstä! :heart:

Nellielli ja pötkö 41+1
 
Kommentoin ja luen viestejä sitten joskus paremmalla ajalla, pikaisesti kuulumisia:

Meille syntyi poika la 10.11 (40+3) klo 17:35, 3584 g ja 50 cm, py 34,5 cm. :heart: Tänään päästiin kotiin.

Mullahan oli jo viikko sitten kipeitä harjoitussupistuksia jotka valvotti muutaman yönä.. Perjantaina meinasin että koetetaan saada hommaan vauhtia kotikonstein eli kolmella ässällä. Olin niin poikki huonosti nukutun yön jälkeen että vaan sauna-seksi yhdistelmää kehiin ja ajatuksena lauantaina sitten uudestaan koko setti. Olo alkoi jo olla aika kypsä ja rehkiminen aina selvästi lisäsi supisteluja. Pe-la yön sitten supistelikin 15-20 min välein jo ihan oikeita muttei vielä kovia suppareita. Esikoinen oli lähdössä mummolle la muutamaksi tunniksi hoitoon ja kun aamulla olo oli 2 h yöunien jälkeen aika väsynyt, pyydettiin mummo sitten yökylään että saan levätä. Jäi sitten se lenkki väliin.. lepäilin aamuna ja supistukset sitten väheni/heikkeni kunnes n klo 10 alkoi ripulointi ja siinä sivussa tuli limatulppakin eli kirkasta veristä limaa yhdellä vessakäynnillä monta satsia. Mietin jo että soitanko synnärille että jos vaikka istukka vuotaa mutta jotenkin kun sitten hetken päästä ei enää mitään tullut ja vauva liikuin, niin päädyin odottelemaan. Ruoka laittaessa sitten alkoi taas supistaa ja klo 11 alkaen jo supisteli jo 6-7 min välein. Soitin synnärille klo 13 että haluaisin tulla näytille vaikka kotona vielä pärjäänkin ja toivottivat tervetulleeksi. Mummo jäi esikoisen vahdiksi eli lapsenvahtiongelmaa ei sitten tullutkaan :whistle: Mähän oli kaikille sanonut että mun veikkaus on että syntyy la ja sillä mummo oli sitten viikonloppuna varautunut tulemaan. Synnärillä oltiin 13:30 ja supistuksia tuli säännöllisesti 5 min välein, kohdunsuu oli auki 3-4 cm. En halunnut pitkälleen eli sovittiin että synnytyssaliin mennään vasta sitten kun en enää pärjää muuteen ja klo 15 saakka sitten tassuttelin odotushuoneessa ympyrää. Synnytyssalissa aloitettiin akupunktiolla (ei mitään apua, vähän ehkä rentoutti) ja lämpöpussilla. Niillä pärjäsin tunnin, sitten siirryin suihkuun kunnes klo 16:30 sitten ilmoitin että nyt voisin ottaa epiduraalin, jos avautuminen on edennyt hyvin. Olin 7 cm auki ja kätilö soitti anestesialääkärin. Supistukset ja kipu koveni tässä vaiheessa reilusti ja ilokaasun kanssa sitten odotettiin lääkäriä puoli tuntia. Vedet meni odotellessa ja mielessä kävi että ei taida ehtiä. Ilokaasu auttoi suht hyvin. Lopulta lääkäri tuli ja kätilö sanoi että jos laitetaan spinaali kun vedetkin meni jo. Jo sitä laitettaessa tuntui siltä että ei kyllä auta ja eihän se auttanut, vain jalkapohjat puutuivat ja laittaminen sattui enemmän kuin supistukset. Kätilö pyysi sitten laittamaan varuiksi myös epiduraalin ja sen laittoi sitten kätilö kun todettiin että spinaali ei auttanut. Epiduraali auttoi vähän, lähinnä ihan kohdunsuulle ja takamukseen muttei ylemmäs mahaa. Sydänäänet sitten putosi yhtäkkiä ja kätilö komensi happimaskin kanna kontalleen ja hälytti lääkärin. Sydänäänet palautui mutta vauva piti saada nopeasti ulos ja käskivät sitten kyljelleen ponnistamaan. Tässä vaiheesa kätilö totesi että täällähän näkyy jo käsi ja kolmella ponnistuksella vauva sitten syntyi :D Ponnistusvaihe oli kivuton. Istukka syntyi pian perään, vauva voi mainiosti ja tikkejäkään ei tullut yhtään.

HilmaVilma ja Väiski 2 vrk
 
Onnea Inari-11 ja HilmaVilma :flower: :flower:

Tänään päivällä neuvolakäynti, pikainen sellainen.
Rv: 38+1
Paino:85,4kg tullut lisää kilon verran. Turvotuksia on alkanut esiintyä joten neukkatäti meinas et painonnousu johtuis siitä.
RR: 121/79 himpun verran laskenut
Pissa: puhdas
Sf: 36 viikko sitten 35
Rt, sykkeet ja liikkeet ++

Pukamavaivoihin voin nyt kuulemma käyttää scheriproctia, kun tuntuu että sillä hiukan helpottais.
Ensi tiistaina sitten uusi käynti.
 
onnea onnea pienistä ihmeistä jälleen uusille äitykeille :heart: mulla oli jotenkin semmonen olo että parikymmentä varmaan jo kasassa ois. meinasin tulla laskemaankin jo mut niipaliini ehtis ekana :)

huuuh... pihaa haravoitu, siivoiltu... (mitä ihmettä mä vielä VOISIN siivota, alkaa joka nurkka olla kondiksessa ) tunnin kävelylenkin suoritin aamupäivälläkin vielä. kaukana reippailusta mutta sain ainakin hiukan liikuntaa ja happea :) koko matkan satoi, ja kun raahasin itteni sisälle, johan alkoi aurinko paistaa :) siksipä oltiin vielä vajaat pari tuntia omalla pihalla iltapäivästä. kaunis ilma oli kyllä!

supistaa silloin tällöin, ehkä kolmen vartin välillä. tiukemmin taas. kestoltaan liki minuuttia.
en ole noita huomaavinani ;) kokeilen siis seuraavaa konstia: välinpitämättömyys :D auttaa se koirienkin ja kitisevien pikkumurkkujenkin kanssa :D

mieli on hyvä, lukuunottamatta paria seikkaa yksityisasioiden puolella... koulukiusaaminen on kuulkaa nykyään merkillinen juttu.... ja vaihteeksi tarvinnee keskittyä ihan vain omaan elämään, eksän häiriköinnit senkuin jatkuvat... tällä kertaa en vuodata mitään enempää, suljen ajatukseni kohti vauvaa ja toivon että välinpitämättömyys on se tehokkain konsti tähänkin "vaivaan" :)

pukamat aivan! kiitos ohjeesta, tai se mikään ohje ollut, mutta että scheriproctia vois ottaa, taitaa meiltäkin kaapista löytyä, sais pahimmat pois. Mitenkähän pukamien hirttäminen onnistuisi synnytyksen ohessa? siis sitten kun vauva on jo pihalla ... onko kukaan kuullut että samalla ois tollaista kelleen koskaan tehty?
kaiketi nämä oireet helpottaa synnytykseen, mutta äklöjä ovat.

hei oikeesti, sitten luontaistuotekaupassa oleva ystäväni sanoi, että moni odottava äiti hakee heiltä vadelmanlehti-teetä. kuulema on käynnistänyt synnytyksiä.
onko kukaan tämmöisestä kuullut mitään ?

ja mieskin tuli tänään töistä kotiin ja sanoi että yrttitee kuulema ois se käynnistävä juttu :) onkohan nää vaan vanhan kansan uskomuksia, vai pitääkö paikkaansa? harmi kun mummo ei enää elä ;) ois saanut monta monta juttua kuulla taas :)

kiitos synnytys-tarinoista kaikille kirjoittaneille :) todellakin niitä on kiva lukea. alkaa itteäkin jo ponnistuttaa :D
spinaalista kysyisin, että oikeastiko se sattuu? kohdunkaulan puudutteen otin edellisen kerran, sen laittaminen SATTUI... mutta onneksi alkoi vaikutus äkkiä. mutta nyt oon miettinyt tota spinaalia yhä enemmän, mutta mutta... niin, kai mä senkin kestäisin, kun hammaslääkärissäkään en ikinä ota puudutusta vaikka kuinka isoa reikää porataan, että kai tuon spinaalinkin kestäisi. eikös sen vaikutus ala myös aika pian?

lähtökohtana toki, että ehdin edes saamaan mitään....

huh huh... toivottavasti meidän pinon loputkin syntymät menee hyvin :) kohta on kuu puolessa välissä.... kuinkas monta odottajaa mahtoi olla??

jaha, nyt nämä jupinat sitten taas tältä päivältä on tässä..., supistus-rikasta yötä mahdollisimman monelle, ja katotaan aamusella taas, ketkä on porukasta keventyneet tai ainakin lähtöön päässeet :wave:
 
Poks ja 39viikkoa!
Päivällä taas olis neuvolakäynti luvassa. Vaikka kovasti toivoteltiin viime viikolla, ettei enää tällä viikolla nähtäisi... Mutta ku epeli haluaa tuolla pysyä niin minkäs teet. :)
Tasan viikko laskettuun aikaan. Hui ja jee ja voiei.

Joku mainitsi kuorsaamisesta, itsekkin kuorsaan nykyään. :D Kovasti väitin vastaan etten varmasti kuorsaa, mutta yks yö sitten havahduin siihen että kauhia krohina omasta suusta pääsi vaikka tavallisesti se on tuo ukko joka sitä meteliään öisin pitää. :kieh: Ja minä sitten seuraavana aamuna valitan kun en ole saanu nukuttua sen kuorsaamisen takia... :D

Tää nyt on taas näitä unettomia öitä muutenkin kun tuli taas päivällä nukuttua maratonipäikkärit (5h putkeen) ja sitten vielä illalla Subin leffan aikana torkahdin tunteroiseksi sohvalle.

Ja hei, jos oma ukkokulta päähän ottaa niin katsokaa tämä video ja kiittäkää onneanne ettei teillä (toivottavasti) noin huonosti asiat ole. :D
 
Poks poks 41+0

Paljon onnea nyytin saaneille! :flower: Ja kiitos synnytyskertomuksista.

Alkaa jo kohta epätoivo iskeä, syntyykö tää ilman käynnistystä vai ei. En haluaisi käynnistystä, vielä on onneksi viikon verran armonaikaa.. Mulla on neuvola viikon välein, nyt tosin aikaistettiin hieman, kun verenpaineet olleet koholla. Seuraavaa aikaa odottelenkin ilmeisesti polilta. Supistelee päivittäin, ei taida olla tuntiakaan ilman supistusta, mutta kun ei käynnisty niin ei :kieh:. Onneksi sentään yöksi rauhoittuu, niin saa nukutuksi, oikeinkin hyvin itseasiassa! Mutta kaikenkaikkiaan vointi on pysynyt yhtä hyvänä kuin tähänkin asti, parin-kolmen tunnin kävelyjä ja metsäretkiä tehdään, liukumäen laskut, hippa juoksut ja kiipeilytelineissä kiipeilyt onnistuu (kauneudesta en niin tiedä :LOL: ). Ja tulihan tossa reilun 4h shoppailureissukin heitettyä ajan kuluttamiseksi ;)

Ärsyttäviä puheluita alkanut tulla. MUR. Ihan kuin olisin synnyttämässä kun vastaan puhelimeen tai ihan kuin ei ilmotettaisi kun nyytti on maailmassa.

hevosenkenkä 41+0
 
huh... terkkari soitti, lääkäri todellakin ottaa mut perjantaina ylimääräiseen ultraan :) saadaan todenmukaisempi painoarvio kun kerran laitteet on juuri uudetkin. lisäksi paastoarvo TAAS koholla, joten nyt mittaan perjantai-aamuun asti joka päivä arvot, ja jos ne jatkaa heittoa, terkkari sanoi että siinä tapauksessa ON alettava sairaalan taholta käynnistystä varaamaan.
etappina nyt sitten tuo perjantai että mitä siellä sitten kuullaan ja nähdään....
muutoin olo entisellään. aurinko paistaa, lähdenpä ulkoilemaan :) ehkäpä tämä tästä iloksi muuttuu :)
 
puhelut äiti, sisarukset ja lähimmät kaverit pitää linjoja auki kiitettävään tahtiin, en ole niistä hermostunut kun kiva on saada purettua tätä omaa oloa kuitenkin. kaikki on niin myötätuntoisia ja huolissaan myös että mikä jätti mahassa asustaa, että kukaan ei ole vielä saanut mun hermoja riekaleiksi.
sitten on eri juttu, jollei käynnistystä tulekaan ja menee yliajalle. sit mä katoan kyllä kartalta ;) se repii niin paljon hermoja jo että kaikki sen sit tietääkin, että antaavat varmasti mun olla omissa oloissani...
 
Onnea taas vauvan saaneille Hilmavilma ja Inari! ja ketähän muita niitä olikaan :) Tsemppiä Kumisaapas, FG, Harakanhattu ja muut selkeesti milloin tahansa työstävät ja kaikki muutkin kärvistelijät! Luulenpa, että syntyneitä on enemmän kuin 20, taitaa vain olla, että monella on parempaakin tekemistä kuin päivitellä tietoja nyt palstalle :)

Täällä taas yö on kukuttu, kaksi tuntia suunnilleen unta palloon ja kolmelta ylös. Päivät on pitkiä, ja välillä pitää vetää päikkäreitä. On tää kyllä omituista... Yöllä herättivät harjoitussupistukset, pissahätä ja yleinen kehno olo, niin ja nälkä. Olen syönyt sitten kolmen jälkeen ainakin kolmet aamupalat :D Nyt täällä sitten tuoksuu joululta, kun laitoin piparitaikinan alulle ja aattelin myös pullia vääntää päivällä. Vitsailinkin miehelle, että sitä ei varmaan haittaisi, vaikka joutuisin ennen paistourakkaa synnyttämään. Varmaan se kattilallinen piparitaikinaa häviäisi jääkaapista parempiin suihin siitä huolimatta :D

Joko-joko-uteluilta olen suunnilleen välttynyt, kun annoin lähipiirin ymmärtää raskaudesta ilmoittaessani aika vahvasti, että kerron mitä kerron, lapsen syntymästä kerrotaan varmasti kun se tapahtuu, ja kyselyitä en ota vastaan. En ole juurikaan edes laskettua aikaa kertonut kenellekään, olen vain sanonut suunnilleen, että "kyllä se ennen joulua syntyy". Jos on tullut mutinoita, olen sanonut, että kaverit ovat kyllästyneet loppuraskauden uteluihin ja neuvomisiin, ja minä en niitä kaipaa. Kai mä oon vähän julma, kun siellä ne sukulaiset kuulemma arvailee ja kyselee toisiltaan, milloin synnytän. Mistä sitä tietää!

Huomenna neuvolaa, eipä muuta. Voisi olla kohta jotain tuntemuksia harjoitussupistusten lisäksi, mutta eipä ole limatulppaakaan näkynyt. Poika potkuttaa ja hikottelee edelleen, eikä kyllä ihan heti pallean ahtaudesta johtuen uskoisi, että kiinnittynyt kuulemma on, polin epikriisinkin mukaan. Kai sitä pitäisi alkaa ässäilemään täälläkin...

Nynaeve ja Pp-poika 38+2
 
Viimeksi muokattu:

Yhteistyössä