MARRASKUUN MURUSET 2010 HUHTIKUUSSA

Ultrakuulumiset täältä myös!

Kaikki oli hyvin. Erittäin vilkkaalla päällä päällä oli pieni 6 senttinen sintti :D ihanan tarkka oli tuo laite! esikoisesta ei mielestäni ollut yhtä tarkka. Lisäksi ultrasivat vatsan päältä! mä olin melkein riisumassa housuja, katselin paikkaa missä riisua, mutta sanoi, että aina ultrataan päältä. Kaippa laite sen verta hyvä. Esikoisen aikana tampereella siis tehtiin alakautta.
Turvotus oli 1,1 ja veriseulakin hyvä. Raajat ja nenä näkyi ja mitä lie kaikkea muuta tärkeää. Mies oli nyt tässä raskaudessa ekaa kertaa näkemässä pienen ja oli ihan haltioissaan :heart:

Äh, esikoinen huutelee ruokapöydästä olevansa valmis, palaan myöhemmin paremmin!

Onnea muillekin hyviä kuulumisia saaneille!!

suhveli 12+2
 
Onnea taas hyvistä uutisista!

Mä taisin jo aiemmin kysellä, mut kysyn uudestaan. :) Millaisia ne liikkeet on, joita ihan aluksi tuntee? Niin tietäis vähän kuulostella?

Mulla kans vähän huolettaa rakenneultraan meno.. Mut päivä kerrallaan, siihen on kuitenkin vielä monta viikkoa.

Sitten vielä kysymys dopplerin omistajille: kuinka usein suunnilleen kuuntelette sydänääniä?

Omaan napaan ei uutta.

Mukavaa vapun odotusta kaikille! Kuohuvat jää tällä kertaa väliin, mut hyvän asian puolesta! :)
 
Noniin, lapsonen ruokittu ja munkkitaikina kohoamassa... ja lapsonen heitetty teeveen viereen, kun kerrankin sitä katsoo. Tulee kyllä huono äiti-syndrooma, kun oikein yritän opettaa katsomaan telkkua... ihan vaan sillä, että olisi sitten jokin apukeino kun vauva syntyy ja kädet ei riitä. Vaikka oppiihan nuo varmasti opettamattakin liiallisen ruudun tuijottelun.

liikkeistä, esikoisesta aloin tuntemaan joskus rv17-18 paikkeilla. Veikkaan, että samoihin menee tässäkin. Ja en kyllä osaa kuvailla niitä liikkeitä, enkä ihan tarkalleen muistakaan.. mutta kyllä te ne tunnistatte! :)

Noni, siinä oli teeveen katselut...
 
REPÄISYKIVUISTA! kuinka kovia ja pitkäkestosia repäsy kipuja teillä on ollu? mä säikähdin ihan tosissaan ku viimeyönä neljän aikaan alko nää tuntemukset ja nyt ne on sit kestäny koko päivän siitä yöstä asti, onkohan ihan normaalia et näin pitkään repii vähänväliä. viikkoon ei oo näit samoi tuntemuksia ollu ja nyt ne tuli sit oikeen kunnolla. mistä nää johtuu? siis repiikö vauva kohtua kasvaessaan suuremmaksi vai mikä ihme sielä repeytyy tai siirtyilee? jänskättää tämmöst ku ihan oudon tuntusta :eek: päätin lepäillä sänkys loppuillan mut ei se auttanu ku aina ku liikahan ni taas repäsee arg sentäs!
 
Jännää, kun mä olen aina ennen ollut hyvin temperamenttinen, negatiivinen ja sanonut kovaa + korkealta sen mitä oon ajatellut mistäkin, paiskinut suutuspäissäni kaappeja ja astioita :ashamed: ... nyt raskauden aikana olen ollut erittäin positiivinen, energinen, eri-iloinen, ja niellyt kauniisti kaiken negankin mitä mulle on tarkoitettu =) Olotila on semmoinen "ihan sama, saanko nyt vaan hymyillä". Hassu muutos, jonka mies nimenomaa on huomannut ja kovin onnellinenkin asiasta, pirttihirmu on poissa :LOL:
Tanya 13+6
 
np-ultrassa käyty ja uutiset ei ollu hyviä. turvotusta oli yli 6mm. :'( ens viikolla pikaisesti istukkabiopsiaan jossa saadaan lisäselvyyttä asiaan. luin jostain että on n.15% mahdollisuus terveeseen lapseen. oon jo luopunu toivosta ja odotan vaan että jatkotutkimus vahvistaa pelot todeksi. Parempaa onnea teille muille.
 
Voi ei Hugsy! :hug: Toivotaan kuitenkin parasta! Koeta jaksaa epävarmuuden kanssa.

Liikkeistä on ollut puhetta. Esikoisesta tunsin n. viikolla 15-16 ja nut olen varmaan jo viikon verran tuntenut kutitusta ja tökkäyksiä kohdun kohdalla. Olen ihanvakuuttunut, että ne on liikkeitä, vaikka jotkut väittävätkin, että ei niitä vielä voi tuntea :)

Katti rv 13+1
 
Esikoisesta liikkeet tunsin siinä rv20 paikkeilla, esikoinen oli muutenkin aika rauhallinen tapaus mahassa, eikä pahemmin hillunut.

Mulla on välillä noita repäisykipuja ja pari kertaa on mennyt jalat alta, kun olen liian äkkiä noussut esim. sohvalta ja aina samasta kohtaa, mä en tiedä mikä siinä on, mutta muutenkin jos mua vihloo alamahasta, siis silloin kun en ole raskaana, niin aina tuosta yhdestä ja samasta kohtaa.
 
Voi että mitä uutisia Hugsy! Inhottavaa odottaa ens viikkoon epätietoisuudessa!

Joku kyseli Dopplerin käytöstä. Alussa kuuntelin 3 kertaa viikossa ja nyt on tullut 1-2 kertaa viikossa kuunneltua. On näin pidemmällä ollessa jotenki varmempi olo, niin ei tuu niin usein kuunneltua.

Repäisykipuja mulla on ollut aika vähän ja ne on aika lieviä olleet muutenkin.

Ja tosiaan asun Espoossa, oon ensisynnyttäjä ja silti on hirveen pitkät tauot terkkarikäyntien välissä. Onneksi lääkärikäyntejä ei ole vähennetty, vaan niitä on se kolme.

Tänää ollut töiden jälkeen taas aivan poikki. Hyvä että saunassa jaksoi käydä. Kohta nukkumaan ja huomenna lyhyt työpäivä, jonka jälkeen viikonlopun ja vapun viettoon.

Ihanaa vappua kaikille! T: Birre86 + Nyytti 12 + 3

 
Voi Hugsy! :hug: Oletteko keskusteleet mitä meinaatte tehdä? Otatteko vastaan sen mitä annetaan vai..?

Mulla on toi doppleri, tällä hetkellä se on kyllä lainassa. Ajattelin kohta puoliin pyytää sen takas, kun se jolla se on, ni sillä on laskettu aika ihan pian. Esikoisesta kuuntelin max 2 kertaa viikossa, kun neuvolassa sanottiin ettei sais kauheen usein kuunnella. Syytä tohon en kyllä tiedä, mutta tein niin kuten ohjeistettiin.

Ette muuten arvaa kui EMÄSIKA osastonhoitaja meillä on? Meillä on siis töissä anestesiakaasut käytössä. Ja niiden kanssa työskentelyä ei suositella raskaana oleville, koska hatoista ei tiedetä tarpeeksi (jos ollenkaan). Ja mä sit sanoin, etten halua olla niissä saleissa töissä, missä on yleisanestesioita. Ni tämä siihen vaan, että nyt eletään 2000- lukua ei niistä mitään vaaraa ole!! JOten, tämä täti joutuu siis olemaan anestesiakaasujen kanssa koko raskautensa ajan. Niin se EMÄSIKA mulle sanoi. Nyt otettuani asiasta selvää, meinaan sanoa että mä lähden joko erityisäitiyslomalle, tai sitten sä vaihdat mun paikan!! Meillä kun se ei ole ongelma, koska kaikissa saleissa ei ole yleisanestesioita.

Onnea kaikille hyvistä ultrakuulumisista!!

Liirah + Sissi
 
Eipäs oo tullu taas kirjoteltua tänne vähään aikaan :)

Hugsylla näköjään kamala epätietoisuus :( toivotaan parasta :hug:

liirah no huhhuh ... Kyllä sulla on oikeus olla raskausaika ilman niitä kaasuja, pidä vaan puolias nyt sitten :)


mun pitäs kohta lähteä töihin päin.... Väsyttää ihan tajuttomasti taas. mutta tänään onkin vaan 5 tunnin työpäivä :) tai no, voi olla että vielä lyhyempikin...
Mä en vieläkään oo kuullut mitään sillä dopplerilla, aattelin nyt pitää vähän taukoa sillä kuuntelemisesta ja sitten joskus muutaman päivän päästä kokeilen uudestaan jos kuuluisi... mähän oon muuten tuhlannu ton geelinki loppuun ennenku kerkeen kuulla koko sydänääniä :LOL:
 
Voi Hugsy :hug: Paljon voimia. Ei ole sanoja.

Ittellä kaikki ok eilisellä gynellä. Ehkä käyn muutkin lääkärit yksityisellä, jos äitipolilla eivät suostu katsomaan. Ei tuo kumminkaan ilman ultraa ole pahanhintainen.

Muari ja Sintti rv 12+6
 
Hugsy:lle kovasti voimia odotteluun :hug:

Tänne kuuluu hyvää, onnistuin eilen saamaan pienen sydänäänet kuuluviin työpaikan dopplerilla =) hurjat 170 lyöntiä minuutissa =) Kyllä se aina omaa uskoa vahvistaa kun tietää että masussa on elämää. Eka neuvola oli pari päivää sitten ja siellä ei ehdottanut kuuntelua enkä mäkään alkanut sitä pyytelemään, mutta kyllä tuli nyt hyvä mieli tuosta.

Mulla oli muuten lähtö-Hb aika surkea, 108. Että ei ole paljon auttanut tuo 3-4 kk syöty Multitabs raskaus pienine rautalisineen... Tosin juon paljon maitoa, siinä varmaan syy. Silti hieman huolestuttaa miten käy, kun viime raskaudessa alku-Hb oli 122 ja putosi rautalisän kanssa 104:ään... Millekähän kymmenluvuille mä nyt pääsen :whistle: Onko muita aneemisia rassukoita?

Np-ultraankin sain ajan, 11.5. eli enää 11 yötä - jännittää!

Hauskaa vappua kaikille =)

Sokeripala rv 9+6 (jee, pian poksuu kymppi täälläkin)
 
Hugsy :hug: toivottavasti kaikki olisi silti hyvin ;(
liirah: ei todellakaan tartte kaasuissa työskennellä, pidä pintasi vaan :)

minä vain poksahdan tämän ihanan rajapyykin verran 12 POKS
toki tässä jännittää et miten np-ultra menee ja mitä sieltä kuuluu, mutta ei auta kuin toivoa parasta.
 
Ei auta, kuin poksahtaa rv 14 :heart:
Ihanaa olla jo näin pitkällä, ja tietoisena siitä että kaiken pitäisi olla kunnossa =)
Vapuksi lupauduin töihin, kun terästettyjä simojakaan ei voi juoda ja tarvitaanhan me ylimäärästä rahaakin masuasukkia varten.
Tanya 14+0
 

Osanottoni Hugsy!
Uskon, että odotusaika voi olla piinavaa ennen kuin (ja siitä eteenkinpäin) asiaan saadaan lisäselvyyttä. Voimia sinulle!

Minäkin kävin np-ultrassa eilen, ja tulokset olivat osaltani loistavat: todennäköisyys jonkinlaisiin kromosomihäiriöihin ym. oli 1:100 000. Aika mitätön siis. Ultra oli käsittämättömän tarkka: pystyin ihan itse erottamaan sieltä varpaita ja sormia myöten kaikki osat. Ihmettelimme kovasti, kun ultraaja sanoi, että sukupuolta ei voida millään tässä vaiheessa selvittää, kun kaiken muun näki niin selvästi. Mieheni oli aivan varma, että vauvan jalkojen välissä näkyi myös jotain, minä samoin mutta en menisi vannomaan. Voiko olla, että sukupuolielimet kehittyvät sitten vasta myöhemmillä viikoilla, vai miksi niitä ei voisi nähdä jo nyt?
Valehtelematta olin pettynyt eilen. Tottakai terve lapsi on paras lahja, mutta kahden pojan jälkeen olin jo aika suurissa toiveissa tytön saamisesta. Millä ihmeellä mä ehdin kaikkien kolmen jalkapallo- ja jääkiekkotreeneihin? :D
 
OP-81
Muistaakseni kirjoitit raivokohtauksista ja alakuloisuudesta.
Et todellakaan ole ainoa. Minulla on niin käsittämättömiä mielialamuutoksia, että ei niissä todellakaan pysy kärryillä. Huomaan välillä vaahtoavani miehelle asioista, joissa olen loppujen lopuksi hänen kanssaan samaa mieltä. Kun oon vaan päässyt vauhtiin, itse aiheella tai oikeassa olemisella ei oikeastaan ole enää mitään merkitystä. Sitten toisaalta on tämä järkyttävä väsymys ja mielenkiinnottomuus. Joudun pakottamaan itseni välillä liikkeelle. Mikään ei lähtökohtaisesti kiinnosta tai innosta. Kerroin tästä neuvolalääkärille viime käynnille ja hän antoi neuvolapsykologin numeron. Sanoi myös, että minun tulisi soittaa hänelle parin viikon kuluttua tilanteen etenemisestä, jolloin hän tarvittaessa määrää mielialalääkkeitä. Arvaa vaan uskaltaisinko edes käyttää sellaisia raskausaikana. Neuvolapsykologin numeron hukkasin alta aikayksikön, todennäköisesti en olisi kuitenkaan soittanut. Olen joskus menneinä vuosina muutaman kerran käynyt psykologilla, ja tuo pssykologi vei kyllä uskon koko ammattikuntaan. Tiedän varsin hyvin, että minulla on raskausaikoina taipumusta ylenmääräiseen sentimentaalisuuteen, etenkin jos muilla elämän osa-alueilla on stressiä. Tällä hetkellä opiskeluiden jumittaminen, vanhempien surkea suhtautuminen raskauteen ja talous-/työtilanteesta stressaaminen (vaikka töihin menoon kohdallani onkin vielä hieman aikaa) saavat kaikki minut sekoilemaan.

Onkos kellään kokemusta neuvolan vaihtamisesta muusta syystä kuin muuton takia? En tule alkuunkaan toimeen neuvolan terveydenhoitajan kanssa, ja ajattelin olisiko mahdollista vaihtaa. Tietysti voisin väliaikaisesti vaihtaa osoitteeni muualle vaikka vanhemmilleni, mutta se vaikuttaa tarpeettoman radikaalilta. Ehkäpä sitten vain kestän mokoman. Onneksi uudelleensynnyttäjän ei tarvitse siellä niin usein käydäkään.
 
Mulla näkyi myös np-ultrassa uloke haarojen välissä, mut ei siitä voi mennä mitään päättelemään, että se olisi poika :D
Mä olen niin asennoitunut jo tyttöön, että eiköhän rakenneultrassa selviä, että on 3. tyttö tulossa :heart:
Shokkiin mä menisin, jos veikattaisiin, että sieltä olisi poika tulossa :D
 
Hugsy Voimia! Lähetän sulle TOOOOSII ison virtuaali halin. Inhottavaa kun joutuu olemaan epätietoisuudessa näin merkittävän asian kanssa. :hug:

Jos pari päivää on mennyt vähän helpommin pahoinvoinnin kanssa niin voin sanoo, et eilen illalla se kostautui (ja tänä aamuna). Aivan kamala olo. Oksennus ei tuu mikä v****aa vielä enemmän ku jos sais oksennettua niin olokin varmasti kohenisi (kai). No ei saa valittaa. Babyhän se siellä vaan ilmottelee ittestään. :heart:

Hauskaa vappua kaikkille!
 

Yhteistyössä