Marraskuun mussukat <3 *huhtikuussa*

Perjantaina varhaisultraan, katsotaan miltä näyttää. Ilmoittaudun listaan vasta sitten jos kaikki on ok.

 

Heipparallaa!

MelodyPop on mestoilla, joskin nyt olen ollut tuolla FB:n puolella. Se on hauska kun siellä on omalla nimellä, joka ei mitenkään liity tähän nimimerkkiin. Mulla sairaala olisi nyt JS, ensin sitä vähän pohdin mutta tuohon päädyin.

Tänään on jo 10+1 - aika on kulunut tavallaan todella nopeasti. Ja toisaalta np-ultraan on vielä melkein kolme viikkoa! Onneksi kävin varhaisultrassa 6+3 ja eilen papan oton yhteydessä lääkäri halusi tarkistaa, että kaikki on kunnossa, niin näki taas pienen viuhtojan. :heart: Isoimmat keskenmenoon liittyvät pelot ovat lieventyneet ja pikkuhiljaa uskaltaa jo olla vähän innoissaan!

Ja mamma93, FB-ryhmä on aktiivinen. Snillikselle voi laittaa yksityisviestiä, jos liittyminen salaiseen ryhmään kiinnostaa.

MelodyPop ja pikkupupu 10+1

 

Mun tekis yhä mieleni liittyä sinne fb-ryhmään, mut pelkään niin et on jotain tuttuja. Tai että tieto vuotaa eteenpäin

Täällä tänään 7+4. Koulussa pitää niin kiirettä, ettei raskautta edes muista.

 

Mulle viestiä facebook ryhmään haluavat

Tyhmä taas kysyy, mutta miten ihmeessä saan laitettua sinulle jotain viestiä?

 

Alkoi sitten huolestuttaa, että pääsenköhän nt-ultraan ajoissa. Nyt 9+1 ja eka neuvola (kun munasin sen ajan varaamisen kanssa...) on ens viikolla kun 9+6 on kasassa. Pelkään, ettei lyhyellä varoitusajalla ole vapaita ultra aikoja niin että pääsisin ajoissa.

 

Minulla ensi viikolla sikiöseulonta, tutkitaan kuinka suuri riski on saada down-lapsi. Olemme tämänkin asian selvittäneet että jos riski on todella todella suuri, niin emme jatka raskautta. Hienoa, että jotku pystyy siihen ja jaksaa, täytyy hattua nostaa ihan heille mutta tunnen itseni ja mieheni, me emme jaksaisi. Meistä ei vaan olisi siihen. En koe olevani huono ihminen sen takia. Mitenkä muut?

 

Mamma87, minulla parin viikon päästä tuo np-ultra. Samat fiilikset sinun kanssa. Jos riski ihan huomattavan korkea, niin raskauden keskeyttämisen mahdollisuutta tosissamme mietimme. Minä myös haluan nostaa hattua niille, ketkä jaksaa. Mutta täytyy kumminkin muistaa, että tulos ei ole luotettava. Vaikka näyttäisi riskiä niin voi syntyä täysin terve, ja toisin päin. Vaikeita päätöksiä. Pidän peukkuja sulle, ja kaikille muillekin kenellä sikiöseulonta edessä pian

 

Mä luulen, että pitäisin down-lapsen. Tapaamani downit ovat olleet niin herttaisia tapauksia, etten näe syytä miksi ei.

Itse nt-ultraa kohtaan olen aika skeptinen. Tiedän monta tapausta, joissa on tullut väärä hälytys. Esimerkiksi 12v pikkusiskoni, täysin terve naisen alku, sai aikoinaan suurella todennäköisyydellä vaikeasti vammainen -tuomion. Vasta punktiossa selvisi, että tyttö onkin ihan terve.

Esikosta ei oltu seuloinnoissa juuri sen takia, että nuorilla ja terveillä vanhemmilla riskit on aika pienet. Ja se down ei olisi ollut maailman loppu, mut mahdollinen väärä häly olis tuonut epätietoutta raskauteen pitkäksi ajaksi. Jotenkin sitä ajattelee myös, että luonto hoitaa jos ei ole elinkelpoinen, vaikka eihän se aina niinkään mene.

Tällä kertaa mennään ilmeisesti kuitenkin seulontaan. Lähipiirissä syntyneet sairaat lapset ovat saaneet miettimään. Tosin näistä sairauksistakaan kaikki ei olis ultrassa näkynyt. Vaikeita juttuja.

 

Zoona kyllä sinne ultraan varmasti ehtii. Eikö se ole ennen 13+ se seulonta tehtävä.
Kannattaa tosiaan muistaa ettei ole sataprosenttisesti luottamista niihin niskapoimuihin jne. Ensinnäkin niitä poikkeavuuksia on kymmeniä ellei satoja..... Ja jos turvotus on vauvalla suuri niin istukka- ja lapsivesitutkimuksessa tutkitaan vain ne yleisimmät (trisomiat 21, 13 ja 18 sekä Turner).
Minulle syntyi esikoispoika 2009 kun olin 21vuotias ja hänellä todettiin syntymän jälkeen Down eli trisomia 21. Ultrat ja kaikki oli normaalit. Ja näihin erityislapsipiireihin kun tutustuin niin huomasin että näitä "yllätyksiä" oli todella paljon. Ei siinä, rakas on poika ja onneksi on terve :heart:
Jokainen tekee omat päätöksensä. Mutta aina sitä päätöstä ei joudu tekemään meidän kohdalla onneks näin. Me ei kuopuksen kohdalla osallistuttu seulaan. Koska en luottanut enää. Ja meille oli ihan sama tuleeko sieltä kilpikonna. Meidän lapsi se joka tapauksessa on. Tässäkään raskaudessa emme osallistu ultrassa vain käydään katsomassa onko siellä vielä ketään.

Minix ja pikkukolmonen 8+4.

 

Kyllä tämän päivän olon perusteella voisi uskoa että pikkusella kaikki hyvin ja matkassa ollaan vielä mukana. Aamusta asti huipannut ja yököttänyt. Oksentaa ei ole tarvinnut kun ei ole ollut mitään mikä ulos tulis. Johan tässä ehti 4pv mennä ilman pahoinvointia. Onneks työhommat pystyn hoitamaan kotoota käsin niin saa niitä tehtyä sitten kun olo antaa myöden. Tänään 7+4

 

Mamma93, laitan sulle viestiä

 

Hip hei! Kolme päivää ilman pahoinvointia!

Parin viikon päästä on ultra. Eniten pohdituttaa montako asukkia löytyy. Suvussa on kaksosia äidin puolella.

Meillä on mietitty myös sitä, että mikäli riski on suuri, niin todennäköisesti keskeytetään. Mielestäni päätös ei kenestäkään sen huonompaa, vaan on kaikkien oma henk koht päätös, jota kenenkään ei pidä arvostella.

Faceryhmään liityn, kun asiasta tulee julkista, ties vaikka sieltä löytyy joku tuttukin.

Kirjavakissa 10+0

 

laitoin sinulle viestiä (profiilinimi on eri)

 

Hei pitkästä aikaa kaikille! <3

Väsymys ja pahaolo on vieny kyllä mehut kokonaan! Lueskellu kyllä ketjua, mutta kirjottaminen on ollu tuskan takana, meinaa silmä alkaa luppasta ku alottaa kirjottaa!

Pahoittelut ja halit kaikille surun kokeneille! :'( <3

Tervetuloa ja onnea uusille! <3

Itse kävin mieheni kanssa viime viikon keskiviikkona varhaisultrassa.. siellä ruudulla näky meiän pikkunen papunen, jonka sydän sykki niin hienosti! <3 Itkuhan se tuli! <3 Tän viikon tiistaina olikin jo eka neuvola, jossa varailtiin aika np-ultraan joka on heti toukokuun alussa. Seuraava neuvola on 18.5. Nyt pitäis alkaa varailemaan aikaa sokerirasitukseen.. Onko kellään kokemuksia siitä?

Vauvahaaveilija87 & Papunen 8+6

 

Vauvahaaveilija minä oon käyny sokerirasituksessa n. 10 kertaa eli kokemusta on ja viime raskaudessa oli diabetes.. eka kerralla meinas taju lähteä ja lysähdin sinne labran lattialle, mutta muut kerrat on ollu ihan ok. Huono olohan siinä tulee ja jossain vaiheessa hirvee väsy ku sokerit pompsahtaa ja juoma ei nykyään oo hääviä, mutta kyllä siitä selviää. mulla on todettu alentunut glukoosinsietokyky ja taas se on mentävä rasitukseen, tai mun pitää käydä siinä kerran vuodessa muutenki..

 

En ole uskaltanut oikein ajatella tuota down riskiä. Enkä osaa sanoa, miten iso todennäköisyys pitäisiä olla, että haluaisi tarkempiin tutkimuksiin. Minulla myös tiedossa miehen kaverin siskon tapaus: kaikki testit tehtiin ja sen perusteella ei pitänyt olla downia ja sitten kuitenkin oli. Miehen kanssa ei olla asiasta missään päätöshengessä puhuttu. En tiedä olisiko minusta niin isoksi ihmiseksi, että ottaisin sen mitä annetaan.

Millä perusteella sokerirasitukseen laitetaan? Suvussa diabetesta vai? Tai ei kai raskausdiabeteksella pitäisi olla siihen yhteyttä?

 

Ihmettelin tovin et onpa kovin hiljaseksi menny marraskuulaisten ryhmä, kunnes tajusin et meillähän on uusi ryhmä

Tunnin päästä neuvolaan, ei siellä kyllä taideta ihmeitä tehä. Tietoa vähän et millon ultrataan jne.

En tiiä onko paikkakuntakohtaista, mut ainakin täällä joutuu sokerirasitukseen jos bmi yli 24, jos oikein muistelen.. Ja olikohan, et yli 25-vuotiaat
joutuu automaattisesti. no, ite jouduin ekassa raskaudessa käymään eikä kyllä tosiaan ollu mitään mukavaa puuhaa.

Pahoinvointia on nyt koko ajan lukuunottamatta iltoja. Oksentaa ei oo tarvinnu mut etova olo on.

 

Jos oikein muistan, niin jouduin ekassa raskaudessa sen takia sokerirasitukseen, ku paino nousi niin paljon ja just tuo bmi meni yli ton 24.. Ja sitte oon joutunu käymään joka raskaudessa ja raskauden jälkeen ja sittemmin kerran vuodessa. Mulla on vahva sukurasite, raskausdiabetes, ylipaino ja pco mitkä lisää mahdollisuutta sairastua tyypin 2 diabetekseen ja siellähän se koko ajan kolkuttelee nurkan takana..

Mekään ei olla puhuttu sen kummemmin noista seulonnoista, vielä ei olla edes päätetty mennäänkö edes niihin.. Ja mitä tehtäis jos jotain paljastuis, en tiedä..

 

MInut voisi myös lisätä listaan:

Inkaliina-83/ 31v/ 3. lalpsi/ TYKS/ poikaolo

Joku mietti tuolla et ketä joutuu sokerirasitukseen niin jokunen vuosi sitten madallettiin rajaa niin et ylipainoiset ja tarpeeksi vanhat joutuvat automaattisesti siihen (ikärajaa en nyt muista). Nämä siis ainakin. Ei mikään mukava kokemus, jos aamupahoinvointia.

Pahoinvointia 24/7. Tiistaina varhaisultrassa vastasi viikkoja 7+2 niin kuin pitikin eli kaikki toistaiseksi hyvin. Neuvolan varasin reilun kahden viikon päähän, tosin yritän vielä jos pääsisin toiselle neuvolan tädille, kun ollaan hiukan eri aaltopituudella oman alueen työntekijän kanssa.

 

Nyt on käyty neuvolassa, perusmittaukset ja punnitukset tehtiin. Eka ultra 23.4, viikkoja sillon 9+3. Nt ultra varmaan joskus toukokuun puolivälin paikkeilla sit.

Sikiöseulontoihin tosiaan mennään, en osaa aatella, et miten "toimisin" jos jotain poikkeavaa löytyisi. Sen tietää varmaan sitten, jos jotakin oikeasti löytyy.

 

Meidän kakkonen on tosiaan down ja saatiin silloin hänestä riskiluku 1:120. 15.vkolla oli mahdollisuus tehdä istukkabiopsia ja päätettiin että ko. operaatio tehdään, jos vauva vaikuttaa jotenkin sairaalta. Nooh, jätkä veti sellaista jumppaa koko puolentunnin ultrauksen, että päätettiin olla tekemättä tutkimusta ja hyvä näin. Ei tarvinnut miettiä päätöstä. Eikä näkynyt mitään muutakaan downiin viittaavaa vielä 30 vkon ultrassakaan, kun ultrattiin istukan sijaintia ja vauvaa. Moni tuttu downlapsen vanhempi ei ole tosiaan jäänyt kiinni seuloissa. Shokki syntymän jälkeen on tietenkin kova, mutta vauvan ihanuus ja aika hoitaa. Itsellä on koko maailmankatsomus muuttunut. SILTI osallistun tällä kertaa tarkempiin tutkimuksiin, koska en halua miettiä asiaa koko raskautta. Tuskin down osuu kohdalle uudestaan, mutta mielenrauhan vuoksi tutkitaan varmaan muutakin. Ja tiedän, että kaikkea ei voi mitenkään tutkia, ns. terve vauva/lapsi voi ollakin sairas/vammainen jossain vaiheessa elämäänsä. Toivotaan, että ryhmässä on onni myötä ja kaikki saa omat vauvansa syliin. <3

Ja niin varhaisultrassa näkyi syke. <3 Vkot nyt 6+5 ja tänään vatsa tuntunut sellaiselta kuin menkat alkaisi. Muita oireita on lähinnä turvonneet rinnat ja välillä vihlaisee kipeästi alavatsaan. Olen siitä onnekas, ettei ole missään raskaudessa tarvinnut oksentaa.

 

Mäkin ihmettelin, et ompa ryhmä mennyt hiljaseksi, kun pari päivää sitten laitoin sinne edelliseen keskusteluun viestiä. Mutta onneksi ryhmä on aktiivinen täällä käytiin tosiaan keskiviikkona ekassa neuvolassa ja kuultiin miehen kanssa sydänäänetkin. Se oli ihana hetki, jonka muistaa varmasti aina. Samana päivänä kävin verikokeissa päiväkodissa olevan parvorokon takia. Tulokset tulee ensi viikolla. Me mennään kanssa sikiöseulontoihin 23.4, jolloin vihdoin ja viimein nähdään meijän pikkuinen! <3 ajateltiin, että jos vaan millään maltettais pitää raskaus pimennossa äitienpäivään asti, niin ostettais molempien äidille "maailman paras mummi" -mukit, kun on molemmille ensimmäinen lapsenlapsi mutta en varmaan ultran jälkeen pysty enää olla hiljaa.
Mä oon kanssa aina puhelimella, joten en saa tekstiä punaiseksi, kun ajattelin kanssa rohkaistua ja liittyä odottajiin.

Jadessa92/23v/1. lapsi/ EKKS

Jadessa ja pikkuinen 9+4

 

Ainiin ja lisätäkseni, LA 9.11

 

Huh, ultrassa kaikki ok, nyt vaan sitten varovaisin mielin eteenpäin.

Kimberley, 27v., 1 lapsi, LA 1.12, TYKS, poikaolo

 

Neuvolassa yritettiin ensin kuunnella vauvan sydänääniä mutta sellaista ei kuulunut. Vasta uä paljasti vauvan olemassa olon. Syyksi sydänäänien kuulumattomuuteen kätilö epäili kohtuani joka on kuulemma hyvin takana tai ns. sisäänpäin kääntynyt. Äitini kertoi että hänelläkin on juuri niin ollut. Eli omaa vauvamasua saa odottaa melko pitkään että jotain näkyisi. Onko muilla näin?