Masentuneita äitejä..?

Eli onko teitä muita vielä vai olenko jäänyt yksin?
Olen ollut jo jonkin aikaa masentunut hieman, nyt tuntuu että paha olo alkaa saamaan yliotteen... minulla on maailman ihanin pieni poika ja ihanin mies,muttasilti voimat on vähissä.En jaksa pitää kotia siistinä, tai edes ajatella kävelyä lapseni kanssa... Lapseni itku ottaa koville ja väsymys koska hänkään ei nuku... En ikinä tekisi hänelle pahaa, mutta välillä pelkään myös satuttavani häntä...Kaverit minulta ovat jääneet , tuntuu että he välttelevät minua. Ehkä alan jo olla vainoharhainenkin. Elän omaa unelmaani mutta silti olen masentuneempi kuin koskaan. Itken monta kertaa päivässä, loukkaannun kovin helposti. en osaa edespuhua kenellekään.
Löytyisikö täältä joku joka kokenut saman tai elää samassa tilanteessa? olisi kiva kuulla... Kiitos kun jaksoit lukea.Tuli hieman sekava teksti :ashamed:

 

käypäs lukees tuo mun aloitus "Neuvokaahan,että..." . On tuossa tokalla sivulla.
Siihenkin oisi paljon vielä lisättävää,mutta jaksoin kertoa vain muutamia seikkoja....

Voidaan vaikka mailaillakin aina kun vaan kerkee ja pystyy näpyttelee mailia..... satu_21@luukku.com

 

Sun tekstisi oli kuin omista ajatuksistani kirjoitettu... Tuntuu että olen ollut masentunut jo jonkin aikaa, välillä tulee pahempia päivä, kuten tänään ei osaa muuta tehdä kuin itkeä ;( Ja jotenkaan en yhtään kestä 1-vuotiaan lapseni kiukuttelua...