huolestunut vaimo
mikähä auttaisi? mieheni on masentunut. häneltä on mennyt kaikki elämän ilo ja hän näkee elämänsä vain synkkänä ja kaikki asiat on per.s.ee.stä. omien sanojensa mukaan, hänen koko elämänsä on ollut jo pitkään per.s.ee.stä.
olen yrittänyt keskustella mieheni kanssa, mutta en löydä keinoa millä auttaisi. meillä on kolme pientä lasta ja neljäs tulossa ja sekä parisuhteemme ja sitä kautta koko perhe-elämä kärsii miehen masentuneisuuden takia. mies tekee vuorotyötä ja kotona ollessaan vain nukkuu.mitään hän ei jaksa tehdä ja mikään häntä ei enää innosta. kavereita miehellä on ja joskus piipahtaa jonkun tykönä, mutta mies sanoo kärsivänsä siitääkin, ettei oo ketään niin hyvää miespuolista kaveria, kenen seurassa täysin viihtyisi.
yhteinen kulkemisemme ja yhteiset ilonaiheemme ovat nykyään täysin nollilla. miehen masennuksen takia meillä ei ole enää yhtään muuta yhteistä puhuttavaa kuin se, mitä minä lapsista hälle puhun, koska mies ei yksinkertasesti jaksa kiinnostua muusta. mies sanoo rakastavansa mua ja lapsia ja sanoo,että me olemme hänen elämässään tärkeintä. mutta meitäkään hän ei näe enää positiivisena asiana, vaan lähinnä niin, että olemme jotain, mistä hän ei halua luopua, mutta muuhun hänellä ei riitä enää mielenkiintoa.
mies ei kuitenkaan osaa eritellä sitä, mikä häntä varsinaisesti masentaa, kylläkin on myöntänyt sen, että on masentunut. olen yrittänyt saada häntä lähtemään jollekkin asiantuntijalle puhumaan näistä masentavista ajatuksistaan, mutta mies sanoo, ettei hänen asiat kenellekkään kuulu.
tilanne on kahden viimevuoden aikana mennyt vain pahemmaksi ja pahemmaksi ja näyttää ettei sille näytä tulevan loppua, se vain pahenee jatkuvasti. rakastan miestäni ja haluaisin auttaa, mutta tunnen olevani vääränlainen vaimo hänelle, koska en siihen pysty. tekee pahaa katsoa, kun rakas ihminen menettää elämänilonsa, niin että mekään ketkä häntä eniten rakastamme, emme käytännössä tuo hänelle iloa. alan oleen täysin voimaton tän asian kanssa ja omat voimavarat käy vähiin. miten voisin auttaa miestäni...vai voinkokaan, ellei hän itse sitä "halua". :'(
olen yrittänyt keskustella mieheni kanssa, mutta en löydä keinoa millä auttaisi. meillä on kolme pientä lasta ja neljäs tulossa ja sekä parisuhteemme ja sitä kautta koko perhe-elämä kärsii miehen masentuneisuuden takia. mies tekee vuorotyötä ja kotona ollessaan vain nukkuu.mitään hän ei jaksa tehdä ja mikään häntä ei enää innosta. kavereita miehellä on ja joskus piipahtaa jonkun tykönä, mutta mies sanoo kärsivänsä siitääkin, ettei oo ketään niin hyvää miespuolista kaveria, kenen seurassa täysin viihtyisi.
yhteinen kulkemisemme ja yhteiset ilonaiheemme ovat nykyään täysin nollilla. miehen masennuksen takia meillä ei ole enää yhtään muuta yhteistä puhuttavaa kuin se, mitä minä lapsista hälle puhun, koska mies ei yksinkertasesti jaksa kiinnostua muusta. mies sanoo rakastavansa mua ja lapsia ja sanoo,että me olemme hänen elämässään tärkeintä. mutta meitäkään hän ei näe enää positiivisena asiana, vaan lähinnä niin, että olemme jotain, mistä hän ei halua luopua, mutta muuhun hänellä ei riitä enää mielenkiintoa.
mies ei kuitenkaan osaa eritellä sitä, mikä häntä varsinaisesti masentaa, kylläkin on myöntänyt sen, että on masentunut. olen yrittänyt saada häntä lähtemään jollekkin asiantuntijalle puhumaan näistä masentavista ajatuksistaan, mutta mies sanoo, ettei hänen asiat kenellekkään kuulu.
tilanne on kahden viimevuoden aikana mennyt vain pahemmaksi ja pahemmaksi ja näyttää ettei sille näytä tulevan loppua, se vain pahenee jatkuvasti. rakastan miestäni ja haluaisin auttaa, mutta tunnen olevani vääränlainen vaimo hänelle, koska en siihen pysty. tekee pahaa katsoa, kun rakas ihminen menettää elämänilonsa, niin että mekään ketkä häntä eniten rakastamme, emme käytännössä tuo hänelle iloa. alan oleen täysin voimaton tän asian kanssa ja omat voimavarat käy vähiin. miten voisin auttaa miestäni...vai voinkokaan, ellei hän itse sitä "halua". :'(
