Tapasin 20v maailman ihanimman miehen vuonna 1994.toukokuussa samana vuonna mentiin kihloihin ja heinäkuussa jo vihille. Mä asuin eteläsuomessa ja mies Oulussa,koska opiskelin.Etäavioliitto toimi.
Muutin vuodenvaihteessa Ouluun ja sain siirron kouluun.ja muutimme saman katon alle.
Yhteisasuminen oli yhtä helevettiä.
Mies makas kotona(ei halunnu töitä tehdä) ja mä elätin sitä opintotuella. Illat tapeltiin todella rankasti.
Sit eräänä maaliskuun iltana mies raiskas mut.Meillä ei ollut seksiä ollut kuukausiin ja mies otti väkisin. Mä tulin raskaaks.
tietysti.
Toukokuussa testasin plussaa ja itkin.
Itkin toisaalta onnesta toisaalta kauhusta.Avioliitto oli päin helevettiä. Kuvittelin naivisti että vauva pelastaa liiton ja mies aikustuu.
Mies alko tivata "kenen mukula se on?" ei uskonu että hänen.
Välimme meni niin pahasti ristiin ,että mä asuin kaksiomme makkarissa veitsi (VARALTA) tyynyn alla ja mies asu olkkarissa.
Ei puhuttu eikä pussattu.Kumpikin meni miten tykkäs.
Olin 7kk raskaana kun sain puhelun (toisaalta ihan odotetun)Miehelläni oli ollut jo neljävuotta joku Maarit ja sit mä.. viimesen vuoden.. siis kaks naista yhtäaikaa.
Tää Maarit itse soitti ja luuli mun olevan sisko tälle miehelle. Mies oli sanonu asuvansa siskonsa kanssa.
Mä olin vaimo,mutta miehelle en näköjään mitään
Lopetin puhelun toisaalta helpottuneena toisaalta katkerana.
Pakkasin ukon kassin ja ajoin ulos.Se lähti kiltisti...Maaritin luo.
Hain eroa kun lapsi oli 3kk. En jaksanut aikasemmin.Opiskelu,syntymä ja yksinjääminen vei mehut.
Sitten vasta helevetti alko.
Huoltajuuskiista.
Mies vaati lasta itselleen perusteena mun huumeiden käyttö ja #&%£$!*.KEKSI SIIS SELLASTA:::
Sit alko sosiaalitanttoja laukata luonani ja jouduin jopa poliisikuulusteluun.exän takia.
2 vuotta meni erilaisissa kummallisuuksissa mitä mies kehitti mua vastaan ja lopulta kesällä 1997 sain yksinhuoltajuuspäätöksen.
Mies ei ollut koko aikana halukas tapaamaan lasta.Kiusasi vain minua.
1998 kun olin 24v ja lapsi 3v, kohtasin rakastettuni Kallen. Se oli menoa heti. Kalle oli jo kypsässä iässä oleva mies (35v)joka halusi lapseni ja minut.
Seurustelimme ja niinpä menimme naimisiin vuonna 2000.
Kalle on parasta lapsen jälkeen ,jota mulle on elämässä tapahtunu.
2001 aloin odottaa yhteistä lasta ja Kalle otti puheeksi aikasemmasta liitosta syntyneen lapseni adoptoimisen.
Mä en vastustellut ja Kalle alko selvittään mahdollisuuksiaan.
Jouduttiin kauhiaan ryöpytykseen viranomaisten takia. Kävi jos mitä tätiä kotona jne.Te ette uskokaan mihin kaikkeen joutuu.
ex sai tietää asiasta koska anoimme häneltä lupaa että Kalle sais adoptoida.Koska niin pitää lainmukaan tehdä. no tietty saatiin KIELTEINEN suostumus,mutta se ei haitannu meitä. Haastoimme exän oikeuteen perustelemaan asiaa,kun ei ollut 7v nähnyt lasta.
Hän jätti saapumatta.lähetti ainoastaan kirjeen tuomarille,että hän on lapsen isä..ei kukaan muu.
Määrättiin uus käsittelypäivä ja taas ex jäi saapumatta.
Luonnollisesti.Eihän häntä ollut kiinnostanu tähänkään asti.kiusata vain halusi.
tuomari tekipäätöksen ja Kalle sai adoptioluvan ja sai lapsen kuukaudeks omakseen,koska exällä oli 1kk päätöspäivästä aikaa valittaa Hoviin.
Sen hän tekikin mutta määräpäivän jo umpeutuessa!Kuulema tahallaan.
Joten tuomari ilmoitti tänään asianajallemme että lapsi on nyt KALLEN!
Exä ei voi valittaa enää mihinkään koska valitus hovioikeuteen kerkes umpeutua.
Tuomari on eilen kirjallisesti ilmoittanut asian väestöreksiteriin kertoi asianajaja.
Ihanaa.
Mun oli pakko saada tää päästää ulos sisältäni
kiitos jos jaksoit lukea
Muutin vuodenvaihteessa Ouluun ja sain siirron kouluun.ja muutimme saman katon alle.
Yhteisasuminen oli yhtä helevettiä.
Mies makas kotona(ei halunnu töitä tehdä) ja mä elätin sitä opintotuella. Illat tapeltiin todella rankasti.
Sit eräänä maaliskuun iltana mies raiskas mut.Meillä ei ollut seksiä ollut kuukausiin ja mies otti väkisin. Mä tulin raskaaks.
tietysti.
Toukokuussa testasin plussaa ja itkin.
Itkin toisaalta onnesta toisaalta kauhusta.Avioliitto oli päin helevettiä. Kuvittelin naivisti että vauva pelastaa liiton ja mies aikustuu.
Mies alko tivata "kenen mukula se on?" ei uskonu että hänen.
Välimme meni niin pahasti ristiin ,että mä asuin kaksiomme makkarissa veitsi (VARALTA) tyynyn alla ja mies asu olkkarissa.
Ei puhuttu eikä pussattu.Kumpikin meni miten tykkäs.
Olin 7kk raskaana kun sain puhelun (toisaalta ihan odotetun)Miehelläni oli ollut jo neljävuotta joku Maarit ja sit mä.. viimesen vuoden.. siis kaks naista yhtäaikaa.
Tää Maarit itse soitti ja luuli mun olevan sisko tälle miehelle. Mies oli sanonu asuvansa siskonsa kanssa.
Mä olin vaimo,mutta miehelle en näköjään mitään
Lopetin puhelun toisaalta helpottuneena toisaalta katkerana.
Pakkasin ukon kassin ja ajoin ulos.Se lähti kiltisti...Maaritin luo.
Hain eroa kun lapsi oli 3kk. En jaksanut aikasemmin.Opiskelu,syntymä ja yksinjääminen vei mehut.
Sitten vasta helevetti alko.
Huoltajuuskiista.
Mies vaati lasta itselleen perusteena mun huumeiden käyttö ja #&%£$!*.KEKSI SIIS SELLASTA:::
Sit alko sosiaalitanttoja laukata luonani ja jouduin jopa poliisikuulusteluun.exän takia.
2 vuotta meni erilaisissa kummallisuuksissa mitä mies kehitti mua vastaan ja lopulta kesällä 1997 sain yksinhuoltajuuspäätöksen.
Mies ei ollut koko aikana halukas tapaamaan lasta.Kiusasi vain minua.
1998 kun olin 24v ja lapsi 3v, kohtasin rakastettuni Kallen. Se oli menoa heti. Kalle oli jo kypsässä iässä oleva mies (35v)joka halusi lapseni ja minut.
Seurustelimme ja niinpä menimme naimisiin vuonna 2000.
Kalle on parasta lapsen jälkeen ,jota mulle on elämässä tapahtunu.
2001 aloin odottaa yhteistä lasta ja Kalle otti puheeksi aikasemmasta liitosta syntyneen lapseni adoptoimisen.
Mä en vastustellut ja Kalle alko selvittään mahdollisuuksiaan.
Jouduttiin kauhiaan ryöpytykseen viranomaisten takia. Kävi jos mitä tätiä kotona jne.Te ette uskokaan mihin kaikkeen joutuu.
ex sai tietää asiasta koska anoimme häneltä lupaa että Kalle sais adoptoida.Koska niin pitää lainmukaan tehdä. no tietty saatiin KIELTEINEN suostumus,mutta se ei haitannu meitä. Haastoimme exän oikeuteen perustelemaan asiaa,kun ei ollut 7v nähnyt lasta.
Hän jätti saapumatta.lähetti ainoastaan kirjeen tuomarille,että hän on lapsen isä..ei kukaan muu.
Määrättiin uus käsittelypäivä ja taas ex jäi saapumatta.
Luonnollisesti.Eihän häntä ollut kiinnostanu tähänkään asti.kiusata vain halusi.
tuomari tekipäätöksen ja Kalle sai adoptioluvan ja sai lapsen kuukaudeks omakseen,koska exällä oli 1kk päätöspäivästä aikaa valittaa Hoviin.
Sen hän tekikin mutta määräpäivän jo umpeutuessa!Kuulema tahallaan.
Joten tuomari ilmoitti tänään asianajallemme että lapsi on nyt KALLEN!
Exä ei voi valittaa enää mihinkään koska valitus hovioikeuteen kerkes umpeutua.
Tuomari on eilen kirjallisesti ilmoittanut asian väestöreksiteriin kertoi asianajaja.
Ihanaa.
Mun oli pakko saada tää päästää ulos sisältäni
kiitos jos jaksoit lukea