meillä asuu todellinen satutäti :O

2,5v omistaa vähän liikaakin mielikuvitusta:
Alkoi tänään ruokapöydässä selittämään:
Lapsi:äiti ja isi, te satutitte minua eilen!
me: no miten?
lapsi: seinään näin! Pläts *lyö kädet yhteen*



Toivottavasti ei ala tuollaisia selittämään tuntemattomille, siinä vois olla lievästi sanottuna nolo tilanne.

 

meidän kolme vuotias harrastaa ihan samaa. myös tommosia selittää ja paljon muitakin tarinoita keksii. ei ole kiva,kun ei voi uskoa mitä toinen sanoo

 

Toivon tosiaan, että tollaset jutut loppuu alkuunsa.

 

Meillä kanssa tyttö selitti seurakunnan kerhossa mummulle "Isi puristaa minua käsistä kovaa ja sattuu. Minä olen hyvin surullinen pieni tyttö". Mummu tuli järkyttyneenä huutamaan ja mesoamaan miehelleni. Saatiin selville, että lapsen toinen mummu oli höpöttänyt tytölle noita juttujansa, Kun huomasi, että tytössä (nelivuotiaassa9 oli YKSi pieni mustelma.

 

MEillä luetaan paljon kirjoja, myös "vanhanaikaisia" niissä vasta annetaankin tukkapöllyä jne.

Nyt jo 12v. Tytön ohjelmanumeroita kun oli n.3-4v.: "siitäs sait, siitäs sait, siitäs sait"(läpsii samalla itseään takamuksille)

Tai "nyt tulee tukkapöllyä" (repii itseään hiuksista)

jne jne jne.. kyllä hävettää... yritä siinä sitten selitellä että ei meillä noin tehdä, mut kirjoissa tehdään..