Menikö liian pitkälle? Lapsi ja nimittely

Meninköhän taas liian pitkälle tänä aamuna lapsen kanssa? 3-vuotias sanoi tänään ensimmäistä kertaa, että "äiti, sää oot tyhmä". No mun periaatteeni on ja tulee olemaan, että meillä kotona ei ketään nimitellä, ei tyhmäksi eikä miksikään muuksi. Kerroin lapselle, että toisten haukkuminen on rumaa ja sellaista ei tehdä. Sanoin myös, että seuraavan kerran kun äitiä tai ketään muutakaan haukkuu tyhmäksi, joutuu samantien jäähylle. Niin, siis onko teidän mielestä jäähy liioittelua tuollaisesta asiasta? Mies oli taas sitä mieltä, että ihan turhaa tuollaisesta suuttua ja jäähyllä uhkailla, lapset nyt puhuvat mitä sattuu. Mulla itselläni taas tulee heti kauhuskenaarioita perheelleen haistattelevasta ja ilkkuvasta lapsesta/teinistä, joten siksi ajattelin heti näin alkuun tehdä selväksi, miten meillä käyttäydytään. Miten teillä on toimittu vastaavassa tilanteessa?

 

Mun mielestä opastit ihan hyvin lasta, ei ketään saa koskaan nimitellä miksikään missään tilanteessa! Itse noudatan kans nollatoleranssia ja jos nimittelee, niin sitä on pyydettävä anteeksi. Ei oo paljon meillä nimittelyä kuulunut.

 

mun mielestä ei oo yhtään liioittelua, ja vielä kun et nyt pistänyt, vaan sanoit että seuraavasta nimittelystä tulee. Kyllä tyhmä on loukkaava sana.

 

Ihan samaa mieltä, että ketään ei nimitelllä. Mutta kyllä meillä on anteeksipyyntö äidille vastaavissa tilanteissa riittänyt.

 

Ei todellakaan ole liikaa. Sieltähän se kaikki lähtee. Meillä on vanhin 7v eikä uskalla enää kokeilla nimittelyä, ollut tosi tiukka kuri nimittelyasiassa. Kauheaa kuunnella kun lapset nimittelevät vanhempiaan, se on silloin lapsi joka pyörittää perhettä.

Murrosikää odotellessa.

 

Olen sitä mieltä, että tiukka linja alusta saakka. Muuten käy kuiten meillä: lähes täysi-ikäinen haukkui minut vanhaksi horoksi.

 

No huh, ajattelin taas olleeni tiukkis kun mies oli lievemmän suhtautumisen kannalla, mutta näköjään muitakin on samoilla linjoilla tässä asiassa.

Lapsi ei oikeastaan varmaan tajunnut edes nimittelevänsä, vaan aamupalapöydässä vaan ykskaks sanoi, että "äiti, sä oot tyhmä". Siitä sitten juteltiin ja en tietenkään hermostunut. Sanoin vaan ihan toteamuksena, että jatkossa toisten nimittelystä seuraa jäähy.

 

Olen mies ja mielestäni ainoa mikä tuossa jää nyt hieman häritsemään on se mitä tapahtuu jos lapsi sanoo noin miehellesi heidän ollessa kahden.

 

Jäähylle tietty tuossa tapauksessa!

 

[QUOTE="vieras";22876533]Olen mies ja mielestäni ainoa mikä tuossa jää nyt hieman häritsemään on se mitä tapahtuu jos lapsi sanoo noin miehellesi heidän ollessa kahden.[/QUOTE]

Oppii varmaan, että iskää saa sanoa tyhmäksi mutta äitiä ei...

 

Miksi se sanoi sua tyhmäksi? Lapsen ajatukset jäi nyt selvittämättä, kun heti keskityttiin rankaisuun.

 

olisin enemmän kiinnostunut, että miksi sanoi äitiä tyhmäksi? Mistä oli kuullut sanan ja ymmärtääkö edes sitä?

Monesti tuon ikäiset hokee juuri kuulemaansa; ehkäpä äiti tai isä on huomaamattaan sanonut jotain tyhmäksi? Tai tarhakaveri tai?

Minä ensin juttelisin lapsen kanssa siitä mitä se tyhmä tarkoittaa. Ja kertoisin, että toiselle voi tulla tosi paha mieli jos sanotaan tyhmäksi. Vähän isommalle joka varmasti tietää mitä sana tarkoittaa muistuttaisin, että muistathan perineesi puolet itsestäsi äidiltäsi

 

[QUOTE="vieras";22876533]Olen mies ja mielestäni ainoa mikä tuossa jää nyt hieman häritsemään on se mitä tapahtuu jos lapsi sanoo noin miehellesi heidän ollessa kahden.[/QUOTE]

Tuskin mieskään antaisi mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, vaan pitäisi vähän puhuttelua. Hän vaan piti tuota jäähyllä uhkaamista liioitteluna.

Meillä vaan se, että kun olen kahden pienen lapsen kanssa kotona päivät, niin tietyissä asioissa on vaan pidettävä tiukka linja, koska muuten asiat leviävät käsiin. Lapset tottelevat minua paremmin kuin isäänsä, mutta toisaalta miehelläni onkin ihan lehmänhermot noiden kanssa.

 

[QUOTE="vieras";22876554]Miksi se sanoi sua tyhmäksi? Lapsen ajatukset jäi nyt selvittämättä, kun heti keskityttiin rankaisuun.[/QUOTE]

Et tainnut lukea kunnolla... Asiasta keskusteltiin lapsen kanssa. Kerroin, että tyhmäksi haukkumisesta tulee todella paha mieli ja siksi ketään ei saa nimitellä. Lapsi lähinnä kuunteli kun ei vielä osaa sillä tavalla keskustella asioista. Mutta selvästi halusikin testata reaktiotani asiaan, näin sen ilmeestä ja äänensävystä. Sekään ei selvinnyt, mistä oli sanan oppinut. Vasta keskustelun lopuksi kerroin jäähystä. En kai nyt heti ala jäähystä meuhuamaan, kun lapsi ensimmäisen kerran tekee jotain kiellettyä, jota tosin ei edes vielä tiedä kielletyksi...

 

Aivan oikein, että puuttuu sanomisiin heti tiukasti. Olen seurannut kymmenen vuotta hyvän ystäväni lasten kasvatusta juurikin tähän nimittelyn ja muun suhteen. Tyyli on nykyään nuorimmankin kohdalla ( 5 v ), äiti sä ole k**ipää ja h****a p***a. Ja isommilta tulee vieläkin pahempaa tekstiä. Ja äiti ja isä vaan kohauttelee olkiaan. Olenkin joskus sanonut, että jos mun lapset puhuisi ( 3kpl ) tuolla tavoin minulle tai kenelle tahansa, niin rankkua tulis ja lujaa. Meillä on vanhin nyt 14 v ja vaikka kuinka suuttuu tai muuten hermostuu, niin ikinä ei suustansa haistatteluja päästä.

 

Meillä loppui nimittely siihen kun sanoin lapselle, että se joka sanoo on ite...

Lapsellista ehkä mutta toimi.

 

Meillä on juuri 3v täyttänyt poika. Hän tuntuu sanovan ihan mitä vain koska on vastikään alkanut puhua enemmän. Jos hän sanoisi minulle noin, niin korjaisin vain että "ei kulta, äiti on fiksu".

 

No munkin mielestäni saa ja pitää olla tiukka, mutta mun mielestäni kolmevuotiaan uhkailu jäähyllä on aivan turhaa. Ei lapsi ymmärrä sitä.

 

mun mielestä sä toimit ihan oikein. ensin kielsit ja kerroit mitä tapahtuu, jos seuraavan kerran tekee tuota

 

No munkin mielestäni saa ja pitää olla tiukka, mutta mun mielestäni kolmevuotiaan uhkailu jäähyllä on aivan turhaa. Ei lapsi ymmärrä sitä.

Miten niin ei ymmärrä?

 

Meillä otettiin erään Kaapo-jakson jälkeen toi tyhmä-sana käyttöön. Oppivat siis siitä telkkariohjelmasta. Jakson asiasisältö taisi jäädä heiltä ymmärtämättä ja vain tuo sana jäi mieleen. Kerroin, että siitä tulee paha mieli ja ettei kenellekään pitäisi sanoa noin. En tehnyt isompaa numeroa, niin unohtui aika pian koko sana heidän sanavarastostaan. Meillä lapset 3 v ja 1,5 v. Nykyään hokevat toisilleen tuhma-sanaa, aina kun joku asia ei mene mielen mukaan.
Kiinnitän enemmän huomiota lasten tekoihin kuin sanoihin eli puutun fyysiseen kiusaamiseen välittömästi ja sanalliseen sitten, jos eivät itse ymmärrä kohtuudella lopettaa.

 

Kyllä ymmärtää. Eri asia muistaako sitten enää, jos seuraava mahdollinen haukkumistilanne tulee myöhemmin eikä siinä samassa yhteydessä.

Joo, eli tarkoitin juuri tätä. Eli jäähyn lapsi kyllä mielestäni ymmärtää, mut se uhkailu ja viittaus tulevaan käytökseen ei tehoa.

No, tosin mä ajattelen nyt omaa poikaani, joka ei ole kuin vajaa 3v :saint: