Mennyt lapsen kasvatus "pieleen"

Älkää nyt ottako liian tosissaan, mutta onhan tää aika hassua. Meillä on aina ollut kasvatuksessa perustana se, että ajatellaan omilla aivoilla ja tehdään omia valintoja joista itse vastataan. Rajat on ollut aina tietysti tärkeät, mutta mitä enemmän ikää lapsille tullut, niin tietenkin vastuukin kasvanut. Ja hyvin on mennyt.

Eka pikkuylläri vanhimmalta pojalta tuli kun hän meni armeijaan. On mun miehenkin intin käynyt, mutta aina suhtautunut siihen kriittisesti. Meidän arvomaailma on pasifistinen.

Poika meni intiin ja kävi sitten RUKinkin. Sitten kun kotiutui, niin lähti opiskelemaan yliopistoon tietojenkäsittelytieteitä. No nyt sitten ilmoitti, että ei sitä nappaa toi tietojenkäsittelytiede ja se pitää välivuoden kesäduunipaikassaan ja hakee sitten.... ta-daa... Maanpuolustuskorkeakouluun !!!

Enkä yhtään epäile etteikö se pääsis. Hyvät paperit lukiosta ja intistä ja lisäksi vielä urheilullinen. Mutta siis... voiko tää nyt näin mennä... No kai sitä pitää sit sopeutua ajatukseen... Välivuosi on mulle ok ja toki poika saa tehdä mitä haluu, mutta mun on pakko myöntää, että mä salaa toivon, että "poika tulis järkiinsä" vuoden aikana...

 

Meillä on aina ollut kasvatuksessa perustana se, että ajatellaan omilla aivoilla ja tehdään omia valintoja joista itse vastataan.

Tässä te olette selvästikin onnistuneet, etenkin, kun poika rohkenee tehdä tuollaisen ratkaisun tietäen, mikä on teidän kantanne asiaan. Ole tyytyväinen, älä murehdi. Hän olisi voinut valita paljon, paljon huonomminkin.

 

Ja tässä oli ongelma mikä?!

 

Ilman armeijaa muilla ihmisillä ei ole mahdollisuutta pasifismiin. Pitää olla toimiva esivalta.

 

Hyvä, että tuonne hakeutuu myös sellaiset, joita ei ole kotona jo aivopesty sotahulluiksi. Hyvä hyvä.

 

[QUOTE="Joops";24496305]Ja tässä oli ongelma mikä?![/QUOTE]

Ongelmapalstako tämä oli? Mä vaan kerron, että joskus asiat menee hiukan yllättäen ja kummallisesti. Ja toinen puoli minusta on ylpeä ja iloinen pojan puolesta. Hyvähän se on, että on päämääriä. Ja toinen puoli ihmettelee, että mistä se on tuollaiset asiat päähänsä saanut

Ja jos ihan rehellisiä ollaan, niin minä uskon, että hän ei tuonne kouluun sittenkään lopulta hae. Mutta jos hakee ja jos pääsee, niin onnea valitsemallaan tiellä.

 

Hyvä, että tuonne hakeutuu myös sellaiset, joita ei ole kotona jo aivopesty sotahulluiksi. Hyvä hyvä.

Tää on ihan totta. Ja toisaalta musta tuntuu, että tonne hakee nykyisin hiukan erilaista porukkaa muutenkin.

Mä vaan jotenkin ajattelin ihan käytännön puoltakin. Jotenkin aina ollut sellainen haave, että Suomessa ei olis puolustusvoimia lainkaan. No mun poikahan olis sitten työtön. No, tuskin tämä "toive" toteutuu ihan heti. Ja jos taas tulee se ammattiarmeija, jota kannatan enemmän kuin yleistä asevelvollisuutta, niin sittenhän töitä riitää...