Merkonomi vai datanomi? Kumpaa lähtisin opiskelemaan?

Kummalla on paremmat työllisyysnäkymät yms...

 

Data

 

Huonot on kummalakin..merkonomi ainakin pääsee kaupan kassalle

 

Huonot on kummalakin..merkonomi ainakin pääsee kaupan kassalle

No en kyllä välttämättä kaupan kassalle haluasi. Mulla on parikin tuttua valmistunut merkonomiksi ja molemmat saivat koulutusta vastaavaa työtä. Siksi meinasin että merkonomit saisivat nykyään vähän paremmin töitä kuin ennen. Datanomien työllisyystilanteesta ei ole mitään hajua...

 

Huonot näkymät molemmilla. Sijaintikin vaikuttaa.

 

Sitä minäkin tässä ihmettelen kun juuri opiskelen datanomiksi, että onkohan niitä töitä sitten saatavilla.

 

Sitä minäkin tässä ihmettelen kun juuri opiskelen datanomiksi, että onkohan niitä töitä sitten saatavilla.

Riippuu suuntautumisesta ja missä päin maata sen työpaikan pitäisi olla.

 

Mitä noi kaikenmaailman nomit tekee työkseen?

 

Mitä noi kaikenmaailman nomit tekee työkseen?

No datanomi voi tehdä esimerkiksi sellaista hommaa kuin minä eli sairaaloille tietojärjestelmiä.

 

Mitä noi kaikenmaailman nomit tekee työkseen?

No datanomi voi tehdä esimerkiksi sellaista hommaa kuin minä eli sairaaloille tietojärjestelmiä.

Mitä osaamista pitää olla tietojärjestelmien tekemiseen? Millaisia ne tietojärjeselmät ovat noin suunnilleen?

 

Mitä osaamista pitää olla tietojärjestelmien tekemiseen? Millaisia ne tietojärjeselmät ovat noin suunnilleen?

No jos puhutaan ainoastaan ohjelmistoista, niin pitää osata ohjelmoida. Ja olla kohtuullisen nopea oppimaan uusia ohjelmointikieliä. Tietokannat on syytä olla hallinnassa. Mä olen ollut tekemässä kahta äitiyshuollon järjestelmää ja yhtä radiologian järjestelmää. Paljon riippuu työpaikasta, joutuuko olemaan asiakkaiden kanssa tekemisissä ja missä määrin. Mitä pienempi firma, sitä enemmän pitää olla. Isoissa firmoissa voi olla niinkin, ettei joudu koskaan kasvotusten asiakkaiden kanssa. Sitten riippuu paljon siitä ohjelmistosta, pitääkö hallita sanomaliinennettä yms. Useimmat spesiaaliosaamiset oppii kyllä sitä työtä tekemällä, oleellista on hyvä pohja näiden asioiden oppimiseen.

 

Mitä osaamista pitää olla tietojärjestelmien tekemiseen? Millaisia ne tietojärjeselmät ovat noin suunnilleen?

No jos puhutaan ainoastaan ohjelmistoista, niin pitää osata ohjelmoida. Ja olla kohtuullisen nopea oppimaan uusia ohjelmointikieliä. Tietokannat on syytä olla hallinnassa. Mä olen ollut tekemässä kahta äitiyshuollon järjestelmää ja yhtä radiologian järjestelmää. Paljon riippuu työpaikasta, joutuuko olemaan asiakkaiden kanssa tekemisissä ja missä määrin. Mitä pienempi firma, sitä enemmän pitää olla. Isoissa firmoissa voi olla niinkin, ettei joudu koskaan kasvotusten asiakkaiden kanssa. Sitten riippuu paljon siitä ohjelmistosta, pitääkö hallita sanomaliinennettä yms. Useimmat spesiaaliosaamiset oppii kyllä sitä työtä tekemällä, oleellista on hyvä pohja näiden asioiden oppimiseen.

tarkoitatko tietokannoilla accessia, mitä muita on mitkä pitäisi osata?

 

tarkoitatko tietokannoilla accessia, mitä muita on mitkä pitäisi osata?

Access on kotikäyttäjän tietokanta eikä se riitä mihinkään laajempaan käyttöön. Oracle ja SQL Server lienevät tavallisimmat tioetokannat, sairaalamaailmassa myös sellainen kuin Cache on aika yleisesti käytössä. Ohjelmointikieli ja tietokanta riippuvat siitä, millaisia sovelluksia olet tekemässä. Varsin usein asiakas päättää, minkä kannan päälle sovelluksensa haluaa, haluavatko webbisovelluksen jne. Tietokantojen suunnittelun taito yhdistettynä SQL:n osaamiseen riittää vastavalmistuneelle ihan hyvin, valitun tietokannan hienoudet oppii sitten työssä. Ohjelmointikieliäkään ei tarvitse osata montaa, kunhan vaan kohtuullisen helposti oppii uusia. Kannattaa jo opiskeluaikana saada jalkaa ovenrakoon johonkin alan firmaan harjoittelupaikan ja kesätöiden muodossa. Työkokemus ja osaaminenhan on niitä ratkaisevia asioita, joskin joskus työpaikkailmoituksissa haetaan sellaisia osaajia, että koko luetellun litanian osaaminen on melkoinen mahdottomuus. Tai sitten pitää maksaa aika suurta liksaa ja tarjota muita työsuhde-etuja, että saa jonkun gurun kilpailevasta firmasta vaihtamaan työpaikkaa.

 

kummassakin on hyvät jatko-opintomahdollisuudet. merkonomilla ehkä laajemmat mahikset, koska voi suuntautua erilaisiin aloihin ja jos lukee tradenomiksi, niin a vot mitkä mahikset hakea vaikka minne. ite pitää päättää, mikä kiinnostaa.

 

Keittiönoita, voitko vielä kertoa minkätyyppiselle ihmiselle tuo ohjelmointihomma sopii? Siis lähinnä nyt mietin että pitääkö olla matemaattisesti lahjakas että oppii ohjelmoimaan vai minkälaisia taitoja se vaatii?

 

Keittiönoita, voitko vielä kertoa minkätyyppiselle ihmiselle tuo ohjelmointihomma sopii? Siis lähinnä nyt mietin että pitääkö olla matemaattisesti lahjakas että oppii ohjelmoimaan vai minkälaisia taitoja se vaatii?

Loogista päättelykyä se kyllä vaatii, mutta ei tarvitse olla mikään haka matematiikassa. Olen ollut tällä alalla nyt 8 vuotta ja vain 2 kertaa olen joutunut mitään matikan kaavaa käyttämään. Mä opiskelin aikoinaan amk:ssa ja siihen aikaan ko koulussa oli mahdollista suuntautua joko ohjelmisto- tai verkkopuolelle. Kummankin alueen opintoja oli jo heti alussa ja yleensä kävi niin, että ne, joille ohjelmointi tuotti vaikeuksia valitsivat verkkopuolen ja ne taas, joille tietoverkot olivat hepreaa, valitsivat ohjelmointipuolen.

 

Keittiönoita, voitko vielä kertoa minkätyyppiselle ihmiselle tuo ohjelmointihomma sopii? Siis lähinnä nyt mietin että pitääkö olla matemaattisesti lahjakas että oppii ohjelmoimaan vai minkälaisia taitoja se vaatii?

Loogista päättelykyä se kyllä vaatii, mutta ei tarvitse olla mikään haka matematiikassa. Olen ollut tällä alalla nyt 8 vuotta ja vain 2 kertaa olen joutunut mitään matikan kaavaa käyttämään. Mä opiskelin aikoinaan amk:ssa ja siihen aikaan ko koulussa oli mahdollista suuntautua joko ohjelmisto- tai verkkopuolelle. Kummankin alueen opintoja oli jo heti alussa ja yleensä kävi niin, että ne, joille ohjelmointi tuotti vaikeuksia valitsivat verkkopuolen ja ne taas, joille tietoverkot olivat hepreaa, valitsivat ohjelmointipuolen.

Kiitos vastauksesta! Mulle on vain jostain jäänyt mieleen että pitäisi olla hyvä matikkapää. Hyvä kun selvensit

 

datanomi on tietotekniikan perustutkinto..siis nimenomaan perustutkinto: perustiedot on tallessa mutta ei vielä mikään nörtti ole (lähelläkään).
Valitse se kumpi tuntuu ominaisemmalta alalta.

 

Huonot on kummalakin..merkonomi ainakin pääsee kaupan kassalle

No en kyllä välttämättä kaupan kassalle haluasi. Mulla on parikin tuttua valmistunut merkonomiksi ja molemmat saivat koulutusta vastaavaa työtä. Siksi meinasin että merkonomit saisivat nykyään vähän paremmin töitä kuin ennen. Datanomien työllisyystilanteesta ei ole mitään hajua...

Koulutusta vastaavaa? Eikö merkonomin tutkinto ole juuri kaupanalan perustutkinto eli kaupan myyjä. Hyvällä tuurilla voi päästä johonkin toimistotyöhön.

 

No jos puhutaan ainoastaan ohjelmistoista, niin pitää osata ohjelmoida. Ja olla kohtuullisen nopea oppimaan uusia ohjelmointikieliä. Tietokannat on syytä olla hallinnassa. Mä olen ollut tekemässä kahta äitiyshuollon järjestelmää ja yhtä radiologian järjestelmää. Paljon riippuu työpaikasta, joutuuko olemaan asiakkaiden kanssa tekemisissä ja missä määrin. Mitä pienempi firma, sitä enemmän pitää olla. Isoissa firmoissa voi olla niinkin, ettei joudu koskaan kasvotusten asiakkaiden kanssa. Sitten riippuu paljon siitä ohjelmistosta, pitääkö hallita sanomaliinennettä yms. Useimmat spesiaaliosaamiset oppii kyllä sitä työtä tekemällä, oleellista on hyvä pohja näiden asioiden oppimiseen.

Osaan itse lukea ja vähän kirjoitaa javaa ja c++ ymmärrän jotenkuten, mutta ajattelin opiskella datanomiksi ja kysyisin käydäänkö kurseilla läpi koodi kieliä ja jos käydään niin miten laajasti ja mitä kieliä?

 

Osaan itse lukea ja vähän kirjoitaa javaa ja c++ ymmärrän jotenkuten, mutta ajattelin opiskella datanomiksi ja kysyisin käydäänkö kurseilla läpi koodi kieliä ja jos käydään niin miten laajasti ja mitä kieliä?

Itse en ole opiskelemassa datanomiksi, mutta IT-alalla kuitenkin.

Kyllä meillä ainakin opintojen alussa lähdettiin siltä pohjalta, että oletuksena on että ei ole koskaan ennen ohjelmoinut. Opeteltiin kaikki ohjelmoinnin perusteet aluksi (muuttujat, parametrit, silmukat, toistorakenteet, tietueet, taulukot yms.) ja niiden käyttämiset ja sitten ruvettiin muilla kursseilla laajempiin hommiin, kuten olio-ohjelmointiin ja tietokantoihin. Jos osaa yhdellä kielellä perusteet, on helpompi oppia muitakin kieliä. Esimerkiksi Javan ja C-kielen syntaksit ovat hyvin pitkälti samankaltaisia. Perusteet on omasta mielestäni helpointa opetella ehkä Pynthonilla, C-kielellä tai Javalla.

 

Itse en ole opiskelemassa datanomiksi, mutta IT-alalla kuitenkin.

Kyllä meillä ainakin opintojen alussa lähdettiin siltä pohjalta, että oletuksena on että ei ole koskaan ennen ohjelmoinut. Opeteltiin kaikki ohjelmoinnin perusteet aluksi (muuttujat, parametrit, silmukat, toistorakenteet, tietueet, taulukot yms.) ja niiden käyttämiset ja sitten ruvettiin muilla kursseilla laajempiin hommiin, kuten olio-ohjelmointiin ja tietokantoihin. Jos osaa yhdellä kielellä perusteet, on helpompi oppia muitakin kieliä. Esimerkiksi Javan ja C-kielen syntaksit ovat hyvin pitkälti samankaltaisia. Perusteet on omasta mielestäni helpointa opetella ehkä Pynthonilla, C-kielellä tai Javalla.

Hyvä kuulla Mutta millä kielellä/kielillä perusteet opetettiin?

 

Hyvä kuulla Mutta millä kielellä/kielillä perusteet opetettiin?

Vastaan tähän, vaikket kysynytkään. Nyt, kun olen jo 11 vuotta työkseni ohjelmoinut, pidän tärkeänä ohjelmoinnin osaamista pseudokielellä. Tarkoittaa siis sitä, että itse kielen syntaksiin ei kiinnitetä huomiota vaan siihen, mitä ohjelmassa pitää tapahtua, jotta ongelma ratkeaa. Esimerkkinä voisi antaa vaikka tapauksen, jossa a:n arvon ollessa pienempi kuin 10 pitää sanoa "hei" ja sen ollessa 10 tai suurempi kuin 10 pitää sanoa "moi". Ja pseudona se menisi näin:

if a<10
{
sano "hei"
}
else
{
sano "moi"
}

Kun sisäistää ohjelmoinnin näin, ei loppujen lopuksi ole kovinkaan vaikeaa opetella jotain sellaista ohjlemointikieltä, mitä ei aikaisemmin ole käyttänyt. Perus C on mun mielestäni helpoin ensimmäiseksi kieleksi siis silloin, kun ei tarvitse vielä miettiä olioita vaan siirtyy tekemään pseudokoodistaan jotain toimivaa ohjelmaa.

C++ ja C# lienevät edelleen ne tämän hetken tavallisimmat kielet Windows-maailmassa. Web-maailmassa on sitten Java ja uusia - huom, siis mun mielestäni uusia - kieliä.

 

Koulutusta vastaavaa? Eikö merkonomin tutkinto ole juuri kaupanalan perustutkinto eli kaupan myyjä. Hyvällä tuurilla voi päästä johonkin toimistotyöhön.

Juuri näin.

 

Vastaan tähän, vaikket kysynytkään. Nyt, kun olen jo 11 vuotta työkseni ohjelmoinut, pidän tärkeänä ohjelmoinnin osaamista pseudokielellä. Tarkoittaa siis sitä, että itse kielen syntaksiin ei kiinnitetä huomiota vaan siihen, mitä ohjelmassa pitää tapahtua, jotta ongelma ratkeaa. Esimerkkinä voisi antaa vaikka tapauksen, jossa a:n arvon ollessa pienempi kuin 10 pitää sanoa "hei" ja sen ollessa 10 tai suurempi kuin 10 pitää sanoa "moi". Ja pseudona se menisi näin:

if a<10
{
sano "hei"
}
else
{
sano "moi"
}

Kun sisäistää ohjelmoinnin näin, ei loppujen lopuksi ole kovinkaan vaikeaa opetella jotain sellaista ohjlemointikieltä, mitä ei aikaisemmin ole käyttänyt. Perus C on mun mielestäni helpoin ensimmäiseksi kieleksi siis silloin, kun ei tarvitse vielä miettiä olioita vaan siirtyy tekemään pseudokoodistaan jotain toimivaa ohjelmaa.

C++ ja C# lienevät edelleen ne tämän hetken tavallisimmat kielet Windows-maailmassa. Web-maailmassa on sitten Java ja uusia - huom, siis mun mielestäni uusia - kieliä.

Kiitos loistavasta ja selkeästä vastauksesta