miehen huono muisti

Onkos muiden miehillä muistiongelmia? Mun mies ei muista useinkaan, jos pyydän sitä tekemään jonku asian, tai tuomaan kaupasta jotain tiettyä. Alkaa potuttaa ja tulee nalkutettua, mutta SYYSTÄ! Hän juo kahvia usein olohuoneessa tai tietokoneen ääressä ja olen pyytänyt, että veisi kahvimukin sitten pois kun on juonut. Olen sanonut sen jo niin usein ja kuppeja löytyy ympäri taloa, kun ei mies muista!!! Ja hän lukee wc:ssä lehtiä ja siitäkin olen sanonut, että tuo lehden pois veskistä kun tulee itsekin sieltä pois, ei muista!!! ja että ei lue lehtiä ruokapöydässä, en halua että lapsemme oppivat tota tapaa, aika usein saan sanoa siitäkin. ja kun hän laitta takkaan tulet, niin voisi imuroida puun moskat sitten lattialta pois, etteivät leviä ympäri taloa, ei muista!!!! ja jos itse lähden jonnekin ja pyydän antamaan lapsille ruokaa, saattaa jopa unohtaa sen!!!!!!!!!!! Näitä on vaikka kuinka paljon!!!! Ottaa välillä niin päähän, en tiedä miten asiat pitäisi esittää, että hän muistaisi ne. Itse hän vain puolustelee, että ei hän voi sille mitään ettei hän muista! Minä joudu aina organisoimaan meidän menemiset, milloin käydään kaupasta hakemassa ruokaa, milloin täytyy auto katsastaa, milloin tulee miehen lempiohjelma tv:stä. Töihin muistaa mennä ja omat harrastukset muistaa harrastaa, mutta kaikki muu on aivan surkeaa. Muuten on kyllä hyvä mies, ei polta, ei juo, osaa rakastaa ja jaksaa hoitaa lapsiamme, eikä valita siitä että minä valitan. Hän kyllä muutenkin elää aina nyt ja tässä, eikä paljon mieti tulevia. Mutta mistä apua huonoon muistiin??

 

Ei se ole muistista kiinni. Hän on vaan niin tottunut siihen, että sinä teet/päätät jokaisen asian hänen puolestaan. Anna välillä ukon huolehtia itse omista asioistaan, äläkä tee kaikkea valmiiksi.

 

Samaa mieltä kuin edellinen. Hänen 'ei tarvi muistaa' , kun joku hoitaa asian kumminkin hänen puolestaan.

Mitäpä jos vähään aikaan olis hänen pyykit pesemättä, jos kysyy, vastaat, en muistanut. Samoin muut häntä koskettavat asiat. Josko muisti paranisi!

 

Mä oon ihan eri mieltä teidän kanssa. Oletteko kotiäitejä?

Miettikää mikä paine miehellä on töissä. Miehet ei osaa näitä asioita purkaa kuin me naiset. Ne hautautuu stressin alle niin, että niiden aivot käsittelee vain välttämättömät (eli työasiat) sekä lepotilan (eli seksin ja tietokonepelailun yms.).

Ei mies ole laiska, miettikää miltä se tuntuu kun on ylikuormitettu ja sitten toinen vain nalkuttaa ja joka puolelta tulee paineita? Tai nainen on miehen silmissä kotona turvassa, kun hän joutuu olla tuolla työelämän viidakossa elantoa taistelemassa. Joku teistä voi siis itsekin olla työssä, mutta näin meillä.

Mä jouduin kantapään kautta tämän oppimaan. Burn Out oli tilan nimi, syynä se että minä hoidin kotona lapsia ja mies painoi meidän eteen kahta työtä. Kotona jätti juuri kahvikuppeja pöydille, tietokoneiden viereen, lehtiä vessaan. Sanoi, että paskalla ollessa on ainoa hetki jolloin voi rentoutua, kuvitelkaa, enkä mä nähnyt siinä mitään outoa :ashamed:

Samoin sukkia hän ei löytänyt koskaan, jouduin joka aamuksi hänelle etsimään sukkaparin valmiiksi kun muuten nousi kunnon myrsky. Eikä tässä ole kyse tyhmästä ihmisestä, laiskaksikaan ei voi sanoa kun toinen painaa ympärivuorokauden töissään!

Antakaa miehelle ymmärrystä. Yrittäkää edes. Siihen ymmärtämättömyyteen kaatuu moni liitto, jopa molempien terveys. Ottakaa meistä opiksi ja hoitakaa miestä. Se ei ole ylihuolehtimista kysyä toiselta miten tämä jaksaa. On niin helppoa haukkua miestä oireista, ja olla hoitamatta sairautta taustalla.

Me ollaan varoittava esimerkki, mutta silti yhä yhdessä. Nyt toimivampi yksikkö kuin koskaan

:heart:

 

En mäkään usko, et se on oikeesti muistista kiinni... Onhan nuo useimpien miesten poikamiesboksitkin aikanaan olleet sen näköisiä, et ei siellä oo joka kuppia tiskiin kiikutettu, saati takan edustoja puunailtu...
Taitaa olla se kromosomiero...

 

Jos se mies on joskus kelloa oppinut lukemaan niin kyllä sen aivokapasiteetti sitten kestää siihen päälle vielä kahvikupin keittiöön vienninkin oppia. Eri asia sitten on kuinka hyödyllisenä asiana se sitä päättää pitää. Itse säilyttelen siellä sun täällä kupposia ja kipposia eikä ne meikäläisen päässä ole hirveän korkealla elämästä hengissä selviämisen prioriteettijärjestyksessä

Aikani kaiken näkösiä kummajaisuuksia kattelleena en voi muuta sanoa kuin, että ei meidän kenenkään elämän yhteenveto lusikan lentäessä nurkkaan ole paljoa sen parempi vaikka kuinka olis ollu kupit kaapissa ja että oma apu on paras apu.

Elämä se on tämmönen hassu juttu mikä sattuu immeiselle matkalla hautaan eikä tästä kukaan selviä hengissä joten kannattaa vaikka vaan pikku jutuissa nöyrtyä ja viedä ne kupit sinne kaappiin jos risoo niin herra talossa käy sitten paljon mielummin siellä töissä kun kukaan ei napise kotona ja palkinnoksi kuskaa teikäläisen mallorkalle paistamaan pakarat ja ajelemaan mopolla auringonlaskuun...

Ps. kuppi mulla ittellä on ollu nurin jo pitkään

 

mä en kylläkään tee näitä asioita hänen puolestaan vaan joudun kokoajan niistä hänelle muistuttelemaan ja sitten hän tekee ne itse, kun olen tarpeeksi muistutellut. En siis passaa mieheäni. Kotiäiti olen ja teen ruokaa ja siivoilen ja pesen pyykkiä niinkuin kotiäidit nyt yleensäkin tekevät. Kaippa hän ei pidä sitten näitä muistuttamiani asioita niin tärkeinä, että vaivautuisi ne muistamaan itse.

 

kuka sulle on sanonut että sun pitäisi nääasiat tehdä???