Miehen ja naisen eri musiikkimaku.

Miten paljon mielestänne eri musiikkimaut vaikuttaa tapailuun/suhteeseen?
Esim. toinen kuuntelee heviä ja raskasta musiikkia ja toinen konemusiikkia. Tai toinen kuuntelee iskelmää ja toinen hiphoppia.
Onko siinä liikaa eroa vai vaikuttaako se?

 

Yli 10 v ollaan yhdessä lusittu, eikä eri musiikkimaku ole kyllä missään vaiheessa mihinkään vaikuttanut.

 

Musiikkimaku on tärkeä asia parisuhteessa.Me molemmat kuunnellaan metallimusiikkia enkä voisi kuvitellakkaan asuvani miehen kanssa jonka musiikkimaku olisi karitapioo ja mattiajateppoa.
Menis järki molemmilta.

 

No aika teinimeininkii saa olla jos musiikki näyttelee niin tärkeetä osaa suhteessa.

 

En koe, että se on erottava tekijä, mutta yhdistävä tekijä se voi olla... isostikkin...

 

Meillä on han erilainen musiikkimaku ja yhdessä on kuitenkin oltu yli 30 vuotta. Kuunnellaan omaa musiikkiamme kuulokkeilla niin ei tarvi kummankaan kärsiä.

 

Ehkä sitä jotenkin alunperinkin hakeutuu samanlaisen maun piiriin. Ja mitä makueroja on ollutkin, niin joko on opittu pitämään samoista myöhemmin, tai sitten on vaan vaivihkaa jääneet taustalle ne erilaisen maun edustajat, alitajuisesti siis. Enkä kyllä muutenkaan kuuntele aivan samanlaista musiikkia kuin 10v sitten. Yhdessä ja erikseen on löydetty uutta.

 

Mä olen itteasiassa miettinyt ihan samaa... Mulle metallimusiikki on tärkeää, vaikka muutakin kuuntelen. Ja rakastan käydä keikoilla. Entä jos tapaan jonkun miehen joka ei voi sietää metallia, toimiiko se? En osaa todellakaan sanoa tähän mitään.

 

Riippuu ihan siitä, miten tärkeää musiikki näille parisuhteen osapuolille on. Jos musiikki ei näyttele kovin suurta osaa elämässä, eipä sillä parisuhteeseen ole mtn vaikutusta. Jos taas se on iso asia, kuten meillä, on tärkeää, että maut on jossain määrin samansuuntaiset.

 

Mä olen itteasiassa miettinyt ihan samaa... Mulle metallimusiikki on tärkeää, vaikka muutakin kuuntelen. Ja rakastan käydä keikoilla. Entä jos tapaan jonkun miehen joka ei voi sietää metallia, toimiiko se? En osaa todellakaan sanoa tähän mitään.

Entä jos tapaat ihanan miehen, joka kuuntelee intohimoisesti klassista musiikkia? Ajatusleiki niin päin. Sopeutuisitko sinä?

 

Mä olen itteasiassa miettinyt ihan samaa... Mulle metallimusiikki on tärkeää, vaikka muutakin kuuntelen. Ja rakastan käydä keikoilla. Entä jos tapaan jonkun miehen joka ei voi sietää metallia, toimiiko se? En osaa todellakaan sanoa tähän mitään.

Mieti nyt saatko karitapiofanin mörkömusakeikalle =)
Mua ainakaan ei saisi yhteenkään mattijateppohumppakeikkaan voimaan pahoin ja kärsimään.
Kyllä se kummasti helpottaa kun on yhteiset kiinnostuksenkohteet =)

 

No aika teinimeininkii saa olla jos musiikki näyttelee niin tärkeetä osaa suhteessa.

Peesi.

Ja pitää vaan sitten kuunnella kuulokkeilla, jos ei ollenkaan toisen musiikkia kestä.

 

[QUOTE="vieras";24654058]Peesi.

Ja pitää vaan sitten kuunnella kuulokkeilla, jos ei ollenkaan toisen musiikkia kestä.[/QUOTE]

Ei toimisi meillä koska meillä musiikki on hyvin keskeisessä asemassa huushollissa.

 

[QUOTE="akka";24654053]Mieti nyt saatko karitapiofanin mörkömusakeikalle =)
Mua ainakaan ei saisi yhteenkään mattijateppohumppakeikkaan voimaan pahoin ja kärsimään.
Kyllä se kummasti helpottaa kun on yhteiset kiinnostuksenkohteet =)[/QUOTE]
Ei kai parisuhteessa olevien tarvitse mitään siamilaisia kaksosia olla?

Toinen menee humppakeikalle, toinen mörkömusakeikalle, ja molemmat on tyytyväisiä . Yhteistä tekemistä ja yhteisiä kiinnostuksen kohteita varmaan löytyy silti, vaikka nainen ja mies eivät olisikaan toistensa kopioita.

 

Entä jos tapaat ihanan miehen, joka kuuntelee intohimoisesti klassista musiikkia? Ajatusleiki niin päin. Sopeutuisitko sinä?

No nii-in. En tiedä.
Ehkä sitä kuitenkin haluaisi jakaa itselle tärkeän asian myös toisen kanssa.

 

[QUOTE="akka";24654069]Ei toimisi meillä koska meillä musiikki on hyvin keskeisessä asemassa huushollissa.[/QUOTE]
No aikuinen ihminen on sopeutuvainen.

 

Ei kai parisuhteessa olevien tarvitse mitään siamilaisia kaksosia olla?

Toinen menee humppakeikalle, toinen mörkömusakeikalle, ja molemmat on tyytyväisiä . Yhteistä tekemistä ja yhteisiä kiinnostuksen kohteita varmaan löytyy silti, vaikka nainen ja mies eivät olisikaan toistensa kopioita.

Näinpä. Ja harva huomioi, että musiikkimaku muuttuu vuosien myötä, eikä välttämättä yhteiseen suuntaan. Silti se tuskin on aihe parisuhteen kariutumiselle.

 

Kyllähän se voi riitaa aiheuttaa, jos vaikka mies ei siedä naisen musiikkimakua ollenkaan ja nainen ei suostu ottaa miestä siinä asiassa huomioon niin että kuuntelis kuulokkeilla tai sillon ku mies ei ole paikalla. Ja toinen voi tietysti opetella sietämään.

 

Kyllä mä näkisin, että täälläkin mainostetun metallimusiikin kuuntelijoilla se ongelma on. Matti ja Teppokin ovat katu-uskottavampia kuin mörkömusiikki.

 

No usein menee vaan niin, että tietynlaiset ihmiset liikkuu tietynlaisissa piireissä. Esimerkiksi älykkäät ihmiset (elleivät sitten ole harvinaisen epämusikaalisia) harvemmin kuuntelevat mitään humppaa. Eli pakkohan mun olis sanoa, että olis lähes mahdotonta kuvitella mieheksi sellaista kuvatusta, joka kuuntelis vain humppaa. Eläkeläisiä huumorilla olis eri asia.

Edellsillä miehilläni on on ollut hyvin erilainen musiikkimaku keskenään, mutta ei heistä kukaan orjallisesti kuunnellut vain metallia tai konemusaa. Itseasiassa musta tuntuu, että fiksummilla ihmisillä on yleensä monipuolinen musamaku. Mutta se ei tarkoita, että he viitsis kauaa kuunnella Novaa yms.

Lyhyesti: Ihan sama kunhan ei ole humpan turruttama pönäkkä ukko.

 

Kyllähän se voi riitaa aiheuttaa, jos vaikka mies ei siedä naisen musiikkimakua ollenkaan ja nainen ei suostu ottaa miestä siinä asiassa huomioon niin että kuuntelis kuulokkeilla tai sillon ku mies ei ole paikalla. Ja toinen voi tietysti opetella sietämään.

Itsekkyys, joustamattomuus ja kypsymättömyys yleensäkin aiheuttavat riitaa parisuhteessa. Se tuossakin minusta olisi takana, ei suinkaan se että pariskunnalla on erilainen musiikkimaku.

 

Meillä on erilaiset musiikkimaut, tai ovat menneet kauemmas toisistaan vuosien saatossa. Nykyään kuuntelemme kumpikin omiamme itseksemme. Mutta jotain voimme kuunnella yhdessäkin eikä se toisen lempimusiikki aiheuta mitään ongelmia. Klassista kuuntelemme molemmat. Minä kuuntelen monen mielestä tosi huonoa musiikkia, nautin siitä yleensä autossa, ettei se häiritse muita.

 

Itselleni ongelmaksi voisi muodostua lähinnä ihminen joka haluaa kuunnella musiikkia koko ajan. Kun itse en kuuntele juuri koskaan. Siedän kyllä aika monenlaista musiikkia mutta kaipaan myös paljon hiljaisuutta.

 

Mistä tahansa saa tehtyä ongelman jos haluaa.

 

Nyt olen oppinut kuuntelemaan, tai oikeastaan olemaan kuulematta, teinien mielimusiikkia. Ei häiritse nuoremman musiikki, joka kuulostaa korvaani mölinältä. Aikaisemmin en olisi halunnut olla tilassa, jossa kuuluu sellaista. =)