Mielensäpahoittaja-anoppi tulossa meille yökylään

Näin minunkin mielestäni, mutta mies haluaa anopin tulevan meille, vaikka itse ei edes ole iltaisin kotona. Kehtaa vielä ihmetellä, miksi minä en halua anoppia meille moneksi päiväksi.

Anopin vierailujen jälkeen menee ainakin kuukausi, kun yritän löytää tavaroita keittiön kaapeista, kun hän on järjestänyt kaapit uuteen uskoon. Anoppi myös siivoaa oma-aloitteisesti ja saattaa vaikka pyyhkiä pöytiä vessarätillä. Jos sanon jostain asiasta, niin loukkaantuu verisesti ja seuraavat puoli vuotta tulee viestejä siitä, kuinka hän on taas pahoittanut mielensä.

Senkus loukkaantuu. Ei se voi tehdä sun kotona mitä vain haluaa. Mä en antaisi tehdä noin mun kotona. Sanoisin että pitää näppinsä erossa mun kodista tai ei ole kylään tulemista.

 

Jotenki asiat voi varmaan sit kokea niin monella tavalla. Musta tuntuu, että mulla oli esim. viime viikonloppuna aika rentoa ja rauhallista. Meillä oli kuitenkin lasten yövieras, pesin ikkunat, siivosin koko kodin, vaihdoin kaikkien petivaatteet ja pesin ne ja pyyhkeet ja pari koneellista vaatteita, varmaan monta koneellista astioita, pyöräilin kauppaan, istutin kukkia, tein ruokaa ja vaikka mitä muuta, en ees muista.

Astiat ei mee itse koneeseen jne., mutta eihän niiden laittoon kaappiin tai pyykkien viikkailuun nyt ihan kauheita aikoja mee... Vessoja ei tarvii edes mitenkään "hinkata", ruiskauttaa sinne jotain pesuainetta vaikka vessakäynnin jälkeen ja huitasee harjalla. Ja suihkuttaa. Teen itse sitä aika usein.

Mutta ehkä nää on asennoitumisjuttuja. Jotkut kokee asiat raskaammiksi kuin toiset. Sen kyllä ymmärrän, että ärsyttää, jos anoppi laittaa kovasti niitä mielenpahoitusviestejä. Mutta toisaalta, jos te ootte vähentäny niitä käyntejä, niin jospa sä sitten sen kerran tsemppaisit kun se tulee kylään? Jos ei sit taas pitkään aikaan tuu.

Tsemppiä kumminkin

 

[QUOTE="jha";29947955]Mummot, siiskö juurikin tää anoppi? Vai sun oma mummosi?[/QUOTE]

Juurikin tämä anoppi. Hän haluaa olla lastemme kanssa, koska muita lastenlapsia hänellä ei ole ja loukkaantuu siitäkin, jos toinen mummo on saanut hoitaa lapsia enemmän.

Parhaiten tämä yhtälö toimii niin, että lapset lähtevät kesälomalla mummolaan hoitoon, niin vältytään turhilta draamoilta.

 

[QUOTE="jha";29948023]
Mutta ehkä nää on asennoitumisjuttuja. Jotkut kokee asiat raskaammiksi kuin toiset. Sen kyllä ymmärrän, että ärsyttää, jos anoppi laittaa kovasti niitä mielenpahoitusviestejä. Mutta toisaalta, jos te ootte vähentäny niitä käyntejä, niin jospa sä sitten sen kerran tsemppaisit kun se tulee kylään? Jos ei sit taas pitkään aikaan tuu.

Tsemppiä kumminkin [/QUOTE]

Ei se tsemppaaminen auta ajanpuutteeseen. Työt on tänään hoidettava ja kauppaan on päästävä, joten en ehdi vieraita viihdyttämään.

 

Tuntuu että pimahdan kohta, jos joku esittää minulle vielä yhdenkin ylimääräisen vaatimuksen. En hitto vieköön repeä tässä tilanteessa enää anoppia miellyttämään.

Kannattaa antaa tulla anopille täydeltä laidalta, usko pois, että se helpottaa. Voit aloittaa siitä, että voisi sinultakin kysyä sopivaa aikaa vierailulle, eikä sopia sinun selkäsi takana. Kun kerta anoppi pahoittaa mielensä joka tapauksessa, niin sama pahoittaa se kerralla kunnolla.

Kannattaa myöskin lapset opettaa ja laittaa tekemään oma osansa kotitöistä, kuulostavat sen verran isoilta, että jotain osaavat tehdä. Voivat auttaa varmasti tiskikoneen tyhjennyksen kanssa (ainakin aterimet jos ei muuta) ja täytön kanssa varmaan enemmänkin. Ruoan jälkeen jokainen voi omansa laittaa koneeseen, voivat auttaa pyykkien kanssakin. Jos heitä aina passaa, niin odottavat sitä tapahtuvan aina tulevaisuudessakin. Ei tietenkään kaikkea heidän tehtäväkseen voi laittaa, mutta hyvin voi opettaa heitä samalla kun itse tekee, omia vaatteita voivat hyvinkin viikkailla ihan pienestä pitäen ja kuskata kaappiinsa apuna.

 

Ei se tsemppaaminen auta ajanpuutteeseen. Työt on tänään hoidettava ja kauppaan on päästävä, joten en ehdi vieraita viihdyttämään.

Tota, no, kuinka hitsin kauan sulla siellä kaupassa menee...? Mulla menis ehkä vartti itse kaupassa, jos ostaisin muutamaks päiväks ruokatarpeita. Oletan että kauppa on kotimatkan varrella, eli matkaan menee sama kuin menis muutenkin kotiin ajaessa/matkatessa.

Mutta alat vaikuttaa siltä, että vastaus tähänkin on " no kauppa ei oo matkan varrella. Käyn kaupassa muualla, koska lähikaupasta ei saa niitä ruokia joita meillä käytetään".

Tällä tarkoitan, että alat vaikuttaa siltä, ettet oikeesti halua mitään ratkaisuja, etkä edes HALUA "viihdyttää" niitä vieraita (mitä ikinä se "viihdyttäminen" nyt onkaan, meillä riittää kunon paikalla ja jutustelee siinä muiden hommien ohessa). Vaikutat siltä, että oot niin vihanen anoppiin, että ihan sama, sä et ehdi sinne etkä ikinä haluakaan.

Ja se on jopa ihan ok, mutta ei kai sun tänne palstalle tarttis keksiä syyksi muuta kuin just sen, eli että ei vaan huvita.

 

Meillä vastaavassa tilanteessa toimittaisiin ehkä jotensakin näin:

Keskustelisin tämän vierailun jälkeen pitkään, hartaasti ja rauhallisesti mieheni kanssa näistä vierailuista ja mielenpahoittamisita. Kysyisin, onko koti minun koti vai anopin. Kertoisin, kuinka hirveän ikävältä minusta tällainen käytös tuntuu.

Ja mies saisi sitten keskustella asiasta vanhempiensa kanssa.

 

Anoppi kaitsee muksuja kesälomalla, kuinka pitkään?

Yrittäisin itse kaitsea itseäni nyt anopin vierailun ajan.

 

Jotain tällaista ounastelin; anopin hoitoapu kelpaa, sitähän ap oli nytkin vailla, mutta muuten anoppi ei saa näkyä tai kuulua, koska kaksi mielensäpahoittajaa ei mahdu saman katon alle.
Ap, mitä jos toimisit samoin kuin anoppi, ja kertoisit rrehellisesti että haluat vain hoitoapua.
Et luultavasti usko tätä, mutta anopin motiivit tuskin on sen itsekkäämpiä kuin sinunkaan.

 

Ap, ongelma ei ole anopin mielen pahoittuminen. Ongelma on se, että SINÄ otat stressiä anopin tunteista. Mitä hitsin väliä sillä on pahoittaako hän mielensä tyhjästä tai ei? Jos olet itsenäisesti varma siitä että teet ihan oikein ja elät omaa elämääsi itse valitsemallasi tavalla, ei sun tartte välittää siitä miten muut elämääsi reagoi. Anna pahoittaa mielensä ihan rauhassa, se on heidän tunteensa ja HE ovat vastuussa siitä. Sinun stressisi on SINUN tunteesi, ja sinä taas olet vastuussa siitä mistä sinä tunnet stressiä.

Olen ennenkin kertonut tämän esimerkin, joka kannattaa kysyä itseltään: Jos sun naapuri pahoittaa mielensä kun pidät punaista pipoa, kuinka reagoit a) lopetat punaisen pipon pitämisen b) yrität perustella naapurille miksi haluat pitää punaista pipoa, ja stressaat aina ulos mennessäsi että huomaakohan naapuri että sulla on punainen pipo päässä c) annat naapurin pahoittaa mielensä ihan rauhassa, ja pidät pipoasi tasan tarkkaan silloin kun haluat. Tällä hetkellä kuulostaa siltä että sinä valitset b:n - huomaatko, että se ei ole missään nimessä järkevä valinta sinunkaan tapauksessasi?

 

[QUOTE="Hermis";29948012]Senkus loukkaantuu. Ei se voi tehdä sun kotona mitä vain haluaa. Mä en antaisi tehdä noin mun kotona. Sanoisin että pitää näppinsä erossa mun kodista tai ei ole kylään tulemista.[/QUOTE]

Katsokaa yhdessä telkkaria. Tässä teille hyvä ohjelma:
MOT: MOT: Masentavat lääkkeet - traileri | Tv | Areena | yle.fi

 

Ja toivottavasti nyt olet kirjoittelultasi saanut töitä tehtyä, tai ruokaa / siivousta pyykkiä tehtyä.

Ja mun mielestä anoppi on vieras, jonka kanssa sovitaa vierailu sillon kun teillä on aikaa olla hänen kanssaan.

Jos erikseen sovitte etä tulee hoitaa lapsia, niin sit voit mennä kaupoille.
Mutta ymmärräthän nyt itsekin että kuka tahansa vähintää ihmettelis, jos ensin kuvittelee olevansa toivittu vieras, sit emäntä painelee koko ajan jossai, vie lapset mukanaa vaateostoksille (tämänkin olisi voinut tehdä aiemmin, viimisellä viikolla ei enää niin hirveesti ole valinnanvaraa), ylioppilasjuhlatkin olet todennäköisesti tiennyt jo puolivuotta sitten (?).

Ei ei. Ymmärrän ihan hyvin jos "ANOPILLE" (tuolle pahuudelle) jää, paha maku suuhun.

Ja hei oikeesti? Valitat että oon rankkaa eikä apua ole. Anoppi ilmeisesti auttaa koska laittaa astioita kaappeihin. Mutta sinä valitat kun ne nyt ei just ole oikeassa paikassa??? Miten iso keittiö teillä oikein on kun niin kohtuuttoman kauan kestää etsiä ne astiat oikeille paikoilleen.

Sori. En usko että anoppi täsdä nyt on se pahuus.
Laittakaa miehenne kanssa elämän hallinta kuntoon, priorisoikaa, organisoikaa.
Tietokoneen ja telkkarin sulkeminen auttaa jo paljon!!

 

Anoppi kaitsee muksuja kesälomalla, kuinka pitkään?

Yrittäisin itse kaitsea itseäni nyt anopin vierailun ajan.

Mitäs ne anopin kaitsemiset tähän kuuluu? Se on vaatimassa lapsia jatkuvasti luokseen, en ole tunkemassa niitä mummolaan, joten turha yrittää tehdä minusta nyt mitään pahista.

Paras keino estää oma pimahtamiseni on pysytellä mahdollisimman kaukana anopista ja hänen jatkuvista vaatimuksistaan. Eipä minulla ole edes vaihtoehtoja. Töissä on oltava pitkään tänään. Anopin ja miehen sukulaisiet sitäpaitsi voivat ihan hyvin mennä meille kylään jo päivällä, jolloin näkisivät miehenkin. Ei minua siihen tarvita.

 

Mitäs ne anopin kaitsemiset tähän kuuluu? Se on vaatimassa lapsia jatkuvasti luokseen, en ole tunkemassa niitä mummolaan, joten turha yrittää tehdä minusta nyt mitään pahista.

Paras keino estää oma pimahtamiseni on pysytellä mahdollisimman kaukana anopista ja hänen jatkuvista vaatimuksistaan. Eipä minulla ole edes vaihtoehtoja. Töissä on oltava pitkään tänään. Anopin ja miehen sukulaisiet sitäpaitsi voivat ihan hyvin mennä meille kylään jo päivällä, jolloin näkisivät miehenkin. Ei minua siihen tarvita.

Jos olet noin lopussa, soita miehelle, että hoitaa sukunsa, sinä menet hotelliin yöksi.

Näin minä tekisin mieluumin kuin pimahtaisin.

 

[QUOTE="jha";29948188]Jotain tällaista ounastelin; anopin hoitoapu kelpaa, sitähän ap oli nytkin vailla, mutta muuten anoppi ei saa näkyä tai kuulua, koska kaksi mielensäpahoittajaa ei mahdu saman katon alle.
Ap, mitä jos toimisit samoin kuin anoppi, ja kertoisit rrehellisesti että haluat vain hoitoapua.
Et luultavasti usko tätä, mutta anopin motiivit tuskin on sen itsekkäämpiä kuin sinunkaan.[/QUOTE]

Niinhän minä kerroinkin ihan rehellisesti anopille, että voin samalla hyödyntää tilanteen, kun kerran talo on täynnä porukkaa, ja pääsisin lopultakin ostamaan niin tarvittavia asioita, joita en ole ehtinyt moneen viikkoon etsiä. Vain pakkotilanteessa minun olisi pitänyt mennä aikaisin kotiin lasteni takia - ei anopin.

 

[QUOTE="jha";29948053]Tota, no, kuinka hitsin kauan sulla siellä kaupassa menee...? Mulla menis ehkä vartti itse kaupassa, jos ostaisin muutamaks päiväks ruokatarpeita. Oletan että kauppa on kotimatkan varrella, eli matkaan menee sama kuin menis muutenkin kotiin ajaessa/matkatessa.

Mutta alat vaikuttaa siltä, että vastaus tähänkin on " no kauppa ei oo matkan varrella. Käyn kaupassa muualla, koska lähikaupasta ei saa niitä ruokia joita meillä käytetään".

Tällä tarkoitan, että alat vaikuttaa siltä, ettet oikeesti halua mitään ratkaisuja, etkä edes HALUA "viihdyttää" niitä vieraita (mitä ikinä se "viihdyttäminen" nyt onkaan, meillä riittää kunon paikalla ja jutustelee siinä muiden hommien ohessa). Vaikutat siltä, että oot niin vihanen anoppiin, että ihan sama, sä et ehdi sinne etkä ikinä haluakaan.

Ja se on jopa ihan ok, mutta ei kai sun tänne palstalle tarttis keksiä syyksi muuta kuin just sen, eli että ei vaan huvita.[/QUOTE]

Meillä on matkaa kauppaan n. 5 km. Muutaman päivän ruokaostosten tekemiseen menee matkoineen reilu tunti. Pelkkään ruuan pakkaamiseen kassalle ja sieltä kasseihin (n. 4- 5 kassillista ruokaa) vie sen vartin!!!
Eli kerro miten sä teet ton?????

 

Ja mun mielestä anoppi on vieras, jonka kanssa sovitaa vierailu sillon kun teillä on aikaa olla hänen kanssaan.

!

Juuri sitä minäkin olen peräänkuuluttanut. Olen sanonut sekä miehelle että anopille, että voisi ajoissa sopia sellaisen ajankohdan, joka on hyvä kaikille, vaan eipä näytä menevän perille. Minulta mitään kysymättä ovat nyt siis sopineet tulevansa meille ja ajoitus on mahdollisimman huono.

Mies ei esimerkiksi ymmärtänyt sitä, miksei appivanhemmat voi tulle meille kylään, kun olemme menossa koko päivän kestäviin ylioppilasjuhliin. Ei siinä ole aikaa seurustella heidän kanssaan passaamisista puhumattakaan, kun pitää valmistella itsensä ja lapset juhlakuntoon. Toisen lapsen juhlavaatteet edelleen hankkimatta, eikä minulla ole loppuviikolla enää aikaa käydä kaupoissa. Mitä ihmetta he meillä edes tekisivät, kun itse olemme koko päivän poissa? Huomattavasti parempiakin viikonloppuja olisi kyläilyyn, jolloin meillä ei ole mitään menoja.

 

Jos erikseen sovitte etä tulee hoitaa lapsia, niin sit voit mennä kaupoille.
Mutta ymmärräthän nyt itsekin että kuka tahansa vähintää ihmettelis, jos ensin kuvittelee olevansa toivittu vieras, sit emäntä painelee koko ajan jossai, vie lapset mukanaa vaateostoksille (tämänkin olisi voinut tehdä aiemmin, viimisellä viikolla ei enää niin hirveesti ole valinnanvaraa), ylioppilasjuhlatkin olet todennäköisesti tiennyt jo puolivuotta sitten (?).

Ja hei oikeesti? Valitat että oon rankkaa eikä apua ole. Anoppi ilmeisesti auttaa koska laittaa astioita kaappeihin. Mutta sinä valitat kun ne nyt ei just ole oikeassa paikassa??? Miten iso keittiö teillä oikein on kun niin kohtuuttoman kauan kestää etsiä ne astiat oikeille paikoilleen.

En ole päässyt yli kuukauteen kaupoille, kun vatsatauti kiersi perheessä kolme viikkoa ja sen jälkeen lemmikki sairastui.

Anoppi varmaan kuvittelee auttavansa, mutta oikeasti hänestä on enemmän haittaa kuin hyötyä.

 

Ja hei oikeesti? Valitat että oon rankkaa eikä apua ole. Anoppi ilmeisesti auttaa koska laittaa astioita kaappeihin. Mutta sinä valitat kun ne nyt ei just ole oikeassa paikassa??? Miten iso keittiö teillä oikein on kun niin kohtuuttoman kauan kestää etsiä ne astiat oikeille paikoilleen.

Pienessä ahtaassa keittiössä ne tavarat saa paremmin hukkaan, jos eivät ole oikealla paikallaan. En ymmärrä minne joku on voinut tunkea meidän kastikekauhan, oikealta paikaltaan sitä ei löydy, eikä mistään muustakaan järkevästä paikasta. Monesti sellaisesta avusta on usein enemmänkin haittaa kuin hyötyä, mitä ei ole pyydetty. Tulee mieleen anopin muuttopakkausapu, jota oli mennyt itsekseen tekemään. Ei siinä mitään muuta, mutta kun oli mennyt keittiön kaapeista pakkaamaan sellaisia juttuja, joiden tarkoitus oli mennä kierrätykseen, suurin osa pilttipurkkeja ja niiden kansia, jotka oli jättänyt kaappiin, että lopuksi kuskaan ne pihalle keräykseen. Olipa kiva purkaa ne sitten uudessa paikassa muiden roskiin menevien tavaroiden kanssa. Toisaalta oli sitten heittänyt roskiin sellaista tavaraa, jota olisi tarvittu :headwall: Samaten hänen siivousapunsa samassa yhteydessä oli yhtä tyhjän kanssa. Ei voinut kuin ihmetellä, että miten ihminen voi hakea tiskikaapista juuresharjan kylppärin pesuun. Kylppäristä löytyi kyllä ihan vessaharja ja oma tiskiharja siihen kylppärin pesuun.

Eipä silti, appiukon mökillä pesin jättitiskin heidän hillon keitto yms astioita isäntäväen lähtiessä kaupunkimatkalle hoitamaan asioita ja käymään kaupassa ja jätin sitten muutamat astiat puhtaana työpöydälle, kun ei ollut hajuakaan mihin ne kuuluisi laittaa. Kun isäntäväki palasi iltamyöhään takaisin, niin kuului hirveä marmatus siitä, kuinka ei edes olla tiskattu. Hieman siitä loukkaannuin, lasten iltapala-astia jäivät tiskipöydälle eli pari mukia ja lautasta, mutten enää mennyt katsomaan mistä oli kyse kun yksi lapsista siihen heräsikin. Seuraavana aamuna huomasin, että olivat pesseet kaikki pöydälle jättämäni piirakkavuoat, lasikulhot yms uudestaan En viitsinyt vihjailla, että olisi syytä hankkia uudet rillit, kun eivät erottaneet, että puhtaita olivat, eikä näkynyt mitään mustikan yms jälkiä enää. Vielä pahempi mekakkala olisi noussut siitä, jos olisin ne pistänyt jonnekin, minne olisi saanut ne mahtumaan ja he olisivat joutuneet niitä etsimään.

 

Ap, ongelma ei ole anopin mielen pahoittuminen. Ongelma on se, että SINÄ otat stressiä anopin tunteista. Mitä hitsin väliä sillä on pahoittaako hän mielensä tyhjästä tai ei? Jos olet itsenäisesti varma siitä että teet ihan oikein ja elät omaa elämääsi itse valitsemallasi tavalla, ei sun tartte välittää siitä miten muut elämääsi reagoi. Anna pahoittaa mielensä ihan rauhassa, se on heidän tunteensa ja HE ovat vastuussa siitä. Sinun stressisi on SINUN tunteesi, ja sinä taas olet vastuussa siitä mistä sinä tunnet stressiä.

Olen ennenkin kertonut tämän esimerkin, joka kannattaa kysyä itseltään: Jos sun naapuri pahoittaa mielensä kun pidät punaista pipoa, kuinka reagoit a) lopetat punaisen pipon pitämisen b) yrität perustella naapurille miksi haluat pitää punaista pipoa, ja stressaat aina ulos mennessäsi että huomaakohan naapuri että sulla on punainen pipo päässä c) annat naapurin pahoittaa mielensä ihan rauhassa, ja pidät pipoasi tasan tarkkaan silloin kun haluat. Tällä hetkellä kuulostaa siltä että sinä valitset b:n - huomaatko, että se ei ole missään nimessä järkevä valinta sinunkaan tapauksessasi?

Totta.

En ole tottunut siihen, että ihmiset hyökkäävät kimppuuni ilman syytä, joten en voi olla reagoimatta näihin anopin käsittämättömiin syytöksiin ja mielensäpahoittamisiin. Fiksuinta olisi olla stressaamatta niistä, mutta helpommin sanottu kuin tehty. Tunnen jo nyt suurta ahdistusta siitä, millainen epidosi tästäkin vierailusta taas seuraa. Haluaisin vain elää normaalia rauhallista elämää ilman mitään turhaa draamaa.