Mies pakottaa aborttiin – perheen ja parisuhteen jatko?

Tässä aidon mallin mukaiset sikiönuket viikoilta 9, 10, 11 ja 12.

12 viikkoa ei ole sama kuin "muutama viikko".

 

JA kaltaisesi kutsutte itseänne kunnollisiksi äideiksi? Eli mieheltä vielä yksi siemen (ja elarit) ja sitten eroon? Miksi ehkäisy ei kuulu sullekin jos aborttia et tahdo tehdä? Ja tiedät miehesi kannan?

Ja jos miehesi kanta on sinulle hyväksymätön paikka, niin miksi et eroa ja hanki uutta miestä panemaan sut paksuksi, vapaasta tahdosta?

vaan nainen on näin itsekäs. Ja samalla leikkii jotain pyhää madonnaa. Mites olis jos oman navan sijaa miettisit edes kerran niiitä olemassa olevia lapsia?

No jos minä olen tehnyt kantani selväksi miehelle (eli haluaisin vielä lapsen) ja hän käyttäytyy noin vaikka oma kantansa on, ettei enää lapsia, niin miksi ihmeessä se olisin minä jonka täytyisi huolehtia ehkäisystä?

Minulle ei sovi mikään hormonaalinen ja kondomi on ainut vaihtoehto, sitä ei mies ole kertaakaan käyttänyt, vaan on vedellyt paljaalla.

Ehkä miehelle sitten olisikin ok se, että yksi lapsi tulisi. Miksei mieheni mene vasektomiaan, kerran ei niitä lapsia lisää halua?

Jos mieheni käytöksestään huolimatta sitä aborttia ehdottaa, niin siinä tapauksessa en halua moista saman katon alle kanssani. Ihan sama joutuuko naisensa kaavintaan ja kärsimään mahdollisista komplikaatioista aivan turhaan, kunhan saa vedellä paljaalla?

Jos ei miestä vauva kiinnosta, niin pärjään kyllä yksinkin ja mies voi lähteä ja olla kuin ei mitään vauvaa olisikaan.

 

Ei! Mä pidän itse elämää tärkeänä. Mä olisin halunnut syntyä vaikka mulla ei ois ollut vanhempia lainkaan. Ja tottakai toimin siltä pohjalta -oletan, että muutkin haluavat elää. Mä en voisi tappaa, mulle se ei olisi edes tappo vaan murha.

En mä pystyisi elämään sen kanssa. Mä joutuisin hoitoon tai vetäisin viina tai huumeita turruttaakseni syylisyyden. Perhe hajoaisi joka tapauksessa.

Kai on kuitenkin parempi, että sen jälkeen kaikilla lapsilla on isä ja tervepäinen äiti? Vaikka sitten elettäisiin erossa.

Niin kahdella vanehmmalla lapsella isä. Mites kolmannen kanssa? mitäs luulet, haluaisiko isä viettää aikaa tuon kolmannen kanssa jota ei ole halunnut? Vai meniskö homma niin että isä viikonloppuina tms. vain kaksi menis isälle ja kolmas jäisi äidille? Joo menee hemmetin hyvin, kunnes se viimeinen kasvaa isommaksi ja tajuaa ettei ole haluttu? Vai pitääkö miehen alkaa vaan leikkiä isää lapselle jota ei todella halunnut? Ja meinaatko ettei se näy käytöksessä?

Ihania elämiä on meillä laitokset täynä. Suomi pullollaa kauniita tarinoita joissa kärsijänä on lapset....kun vanhemmat eivät osanneet ajatella asioita ja kantaa vastuutaan.

 

No jos minä olen tehnyt kantani selväksi miehelle (eli haluaisin vielä lapsen) ja hän käyttäytyy noin vaikka oma kantansa on, ettei enää lapsia, niin miksi ihmeessä se olisin minä jonka täytyisi huolehtia ehkäisystä?

Minulle ei sovi mikään hormonaalinen ja kondomi on ainut vaihtoehto, sitä ei mies ole kertaakaan käyttänyt, vaan on vedellyt paljaalla.

Ehkä miehelle sitten olisikin ok se, että yksi lapsi tulisi. Miksei mieheni mene vasektomiaan, kerran ei niitä lapsia lisää halua?

Jos mieheni käytöksestään huolimatta sitä aborttia ehdottaa, niin siinä tapauksessa en halua moista saman katon alle kanssani. Ihan sama joutuuko naisensa kaavintaan ja kärsimään mahdollisista komplikaatioista aivan turhaan, kunhan saa vedellä paljaalla?

Jos ei miestä vauva kiinnosta, niin pärjään kyllä yksinkin ja mies voi lähteä ja olla kuin ei mitään vauvaa olisikaan.

No jos mies on noin turha jo muutekin niin oleppa sitten aikuinen ja eroa ennen vahinkoa. HANKI se mies joka haluaa vielä yhden lapsen sun kanssa ja ole sitä kautta aikuinen. En mä haluaisi olla sun mies jos olisin noin tyhjänpäiväinen sun elämässä. Mut anna mä arvaan? Se elättää sut?

 

Tämän ketjun luettu arvostaa taas sitä kuinka ihanassa parisuhteessa elää. Parisuhteessa jossa molempien sana painaa, jossa osataan tehdä kompromisseja syyttelyn sijaan. Jossa osataan ottaa vastuu elämästä, omasta parisuhteesta joka on lasten kasvualusta perusta. Ja kantaa vastuu olemassa olevista lapsista.

Mä suunnattomasti toivon että nämä minäminä-parisuhteet on harvinaisuus. Joskin ihmisten pahoinvoinnista voi päätellä että eivät taida olla.

 

Itse - ei toivottuna lapsena -sanoisin etten ikinä hankkisi ei toivottua lasta. Ja siitä taatusti pidän huolen. Ei, ettenkö pystyisi elämään tätä elämään kun täällä nyt olen. Mutta ei se homma ollut mistään kotoisin lapsuudessakaan. Varsinkin kun oli "äidin keplottelun" tulos. Salasi isältäni raskauden kunnes alkoi näkyä... En mä voi äitiäni koskaan oikein arvostaa. Ei siinä ole auttanut silitetyt vaatteet ja puhdas koti.

 

Mun mielestä mies on menettänyt oikeutensa "päättää" tässä asiassa siinä vaiheessa, kun on päättänyt käyttää ehkäisynä "varmoja päiviä". Kyllä aivan jokaisen normaaliälyisen aikuisen tulisi tietää, ettei tuo ole mikään oikea ehkäisykeino ja sopii vain tilanteisiin, joissa raskaus ei olisi ongelma. Abortti ei ole mikään pikkujuttu, jota käytetään jälkiehkäisynä. Tässä tilanteessa mies on mielestäni pitänyt omaa haluaan vedellä paljaalla paljon kumppaninsa hyvinvointia tärkeämpänä.

Ap sinuna en tekisi aborttia, jos et sitä aidosti itse halua. Miehesi käytöksen vuoksi parisuhteeseenne on jo tullut melkoinen särö, jonka korjattavuus selviää vasta ajan kanssa. On ihan totta, että Ap:n mies on tehnyt kantansa lapsiin jo selväksi aiemmin, mutta hän ei ole kuitenkaan kantanut vastuutaan sen toteuttamiseksi=käyttänyt kondomia. Ei se vastuullisuus tarkoita sitä, ettei käytetä ehkäisyä ja sitten tehdään aina vain abortti kun sattuukin tärppäämään. Pahimmassa tapauksessa ap menettää sekä vauvan, että miehen. Pitäessään vauvan hän saattaa menettää miehen, muttei vauvaa.

 

[QUOTE="memmi";30771094]Niin kahdella vanehmmalla lapsella isä. Mites kolmannen kanssa? mitäs luulet, haluaisiko isä viettää aikaa tuon kolmannen kanssa jota ei ole halunnut? Vai meniskö homma niin että isä viikonloppuina tms. vain kaksi menis isälle ja kolmas jäisi äidille? Joo menee hemmetin hyvin, kunnes se viimeinen kasvaa isommaksi ja tajuaa ettei ole haluttu? Vai pitääkö miehen alkaa vaan leikkiä isää lapselle jota ei todella halunnut? Ja meinaatko ettei se näy käytöksessä?

Ihania elämiä on meillä laitokset täynä. Suomi pullollaa kauniita tarinoita joissa kärsijänä on lapset....kun vanhemmat eivät osanneet ajatella asioita ja kantaa vastuutaan.[/QUOTE]

Kai se nyt on pare että kahdella vanhemmala lapsella on sekä isä että terve äiti. Ja nuorimmalla sit ehkä aluksi vain terve äiti. Myöhemmin voi vaikka pariutua uudelleen ja kuopuskin saa isähahmon.

Kyllä tässä maailmassa miehiä -isäksikin soveltuvia- riittää. Mut lasta, jonka ei annettua syntyä, ei saa takaisin.

 

Itse - ei toivottuna lapsena -sanoisin etten ikinä hankkisi ei toivottua lasta. Ja siitä taatusti pidän huolen. Ei, ettenkö pystyisi elämään tätä elämään kun täällä nyt olen. Mutta ei se homma ollut mistään kotoisin lapsuudessakaan. Varsinkin kun oli "äidin keplottelun" tulos. Salasi isältäni raskauden kunnes alkoi näkyä... En mä voi äitiäni koskaan oikein arvostaa. Ei siinä ole auttanut silitetyt vaatteet ja puhdas koti.

No sinä varmaankin pidät siitä huolen ehkäisyllä? Et siten, että teet abortin sen jälkeen, kun olet harrastanut suojaamatonta seksiä ja tullut raskaaksi. Ap:n tapauksessa ei ole kyse mistään keplottelusta, vaan siitä, että on käytetty hyvin epävarmaa ehkäisykeinoa, joka on johtanut raskauteen. Ap:n miehenkin on ollut pakko tämä tiedostaa ja hän on silti halunnut sen riskin ottaa. Jos hän ihan oikeasti on sitä mieltä, ettei halua lapsia enempää, olisi hänen pitänyt huolehtia kunnollisesta ehkäisystä.

 

Ihan hullua syyttelyä keskustelut. Vahinko mikä vahinko. Mies ei ite ollut huolehtinut ehkäisyä eikä nainenkaan silloin molemmat on vastuussa. Itse pitäisin varmaan lapsen, vaikka rankkaahan se olis yksin. Kyllä lapselle riittää edes 1 rakastava vanhempi. Mies joutuu onneksi maksamaan 3 elatusmaksut erotessa että silleen. Jos parisuhde mättää niin yleensä uus lapsi ei pelasta tilannetta, päin vastoin. Nyt molempien pitäisi olla aikuisia ja kantaa vastuu tulevasta lapsesta!

 

Tätä ketjua kun lukee, niin tulee mieleen, että elättekö te ja oletteko te perustaneet perheen vihamiehenne kanssa?!

Kiitos näistä kommenteista, tajuan eläväni ilmeisesti poikkeuksellisen onnellisessa parisuhteessa.

Suurimmalta osalta teistä kommentoijista voisin kysyä, miksi ette jo eroa valmiiksi jos suhteen/miehen arvostus on tota luokkaa? Pelkkää aggressiivista nokittelua ja voittaja/häviäjä - asetelmaa. Vai joko olette eronneet ja sairastuneet ikuiseen miesvihaan?

 

Pakko vielä kommentoida miehen osallistumista perheen arkeen lasten kanssa.
Otetaan esimerkiksi yksi vapaa viikonlopun päivä:
Aamulla herään aikaisin lasten kanssa, syön aamupalan jatkuvien keskeytysten kera jne. Mies tulee parin tunnin päästä alakertaan, keittää kahvit ja lukee lehden kaikessa rauhassa. Samaan aikaan minä teen lasten kanssa aamutoimet jne. Sitten lähden lasten kanssa ulos, mies jää kotiin tietokoneelle. Tullaan sisälle, teen ruokaa (joskus nakitan sen homman miehelle), sitten nuorempi päikkäreille. Mies keittää kahvit ja vetäytyy omaan nurkkaansa. Vanhempi lapsi jää katsomaan videota, itse lähden lenkille. Tultuani nuorempi herää. Mies lähtee kuntosalille/peliin tms. Minä leikin lasten kanssa. Illalla saunassa, hoidan lapsille iltapalat. Lapset nukkumaan. Oma aika alkaa…

Minäkin voin kertoa esimerkin yhdestä viikonlopun päivästä:
Heräsin lasten kanssa 6:30, aamupala jne. Ruokin ja ulkoilutan koiran. Teen tulet lämmityskattilaan, lataan pyykkikoneen ja astianpesukoneen. Imuroin.
Mies herää klo 9
Kuulostaa karseelta vai mitä? Mutta tämäpä olikin vain yksi aamu. 9 aamua 10:stä tai enemmän mies nousee lasten kanssa ja hoitaa hommat minun nukkuessani… Minä nousen todella harvoin viikonloppuisin lasten kanssa vaan mies tekee sen. Mutta kun kerron vaan tästä aamusta niin kylläpä sädekehäni kiiltää

 

[QUOTE="...";30771164]Tätä ketjua kun lukee, niin tulee mieleen, että elättekö te ja oletteko te perustaneet perheen vihamiehenne kanssa?!

Kiitos näistä kommenteista, tajuan eläväni ilmeisesti poikkeuksellisen onnellisessa parisuhteessa.

Suurimmalta osalta teistä kommentoijista voisin kysyä, miksi ette jo eroa valmiiksi jos suhteen/miehen arvostus on tota luokkaa? Pelkkää aggressiivista nokittelua ja voittaja/häviäjä - asetelmaa. Vai joko olette eronneet ja sairastuneet ikuiseen miesvihaan?[/QUOTE]

jaa miehen arvostuksestako tässä nyt onkin kyse? Kyllä tässä on kyse naisen arvostuksesta, jos mies tietää mitä abortti on ja mitä siitä voi pahimmillaan seurata ja SILTIKIN panee ilman kondomia. Ei arvosta naistaan pätkän vertaa jos vahingon sattuessa on heti aborttia ehdottamassa.

Itse en todellakaan tee aborttia ja mieheni tietää kantani, silti pannut ilman ehkäisyä.

Kyllä mulle tässä kohtaa on tärkeämpi se mahdollisesti isätön lapsi kuin se itse isä. Uskon kyllä, että mieheni ei mitään aborttia tule siltikään ehdottelemaan, mutta aapeen viestiä lukiessani tuli sekin vaihtoehto mieleen.

 

Paska tilanne kaikin puolin, jompi kumpi joka tapauksessa pakotetaan ratkaisuun jota ei missään nimessä halua. Kumpi se sitten onkin.

 

Ei, vaan parisuhteen laadusta. Lähinnä ihmettelen tätä aggressivisuuden tasoa kommentoijista. Kuten jo kirjoitukseen, ihan kuin asuisivat ja eläisivät vihamiehensä kanssa. Jos luet tän ketjun läpi niin pointtini kyllä valkenee sulle.

 

Ja minusta myös nämä, jotka haluavat ehdoin tahdoin pitää lapsen tuossa tilanteessa, ajattelevat kovin vähän ketään muuta kuin itseään. Oikeasti ajattelevat enemmän omaa haluaan, kuin edes sitä syntymätöntä lasta. Ja vielä vähemmän näitä jo olemassa olevia lapsia!

 

[QUOTE="...";30771211]Ja minusta myös nämä, jotka haluavat ehdoin tahdoin pitää lapsen tuossa tilanteessa, ajattelevat kovin vähän ketään muuta kuin itseään. Oikeasti ajattelevat enemmän omaa haluaan, kuin edes sitä syntymätöntä lasta. Ja vielä vähemmän näitä jo olemassa olevia lapsia![/QUOTE]

Nainen on itsekäs jos ei pysty tekemään aborttia. Ei helvetti.

 

Eikä se raha-asioiden miettiminenkään ole mikään pikkujuttu. Mies maksaa joka tapauksessa siitä lapsesta mitä ei halua seuraavat 18 vuotta.

 

Joo..näinhän mä sanoin 'nainen on itsekäs jos ei pysty tekemään aborttia'...vai hetkinen, sanoinko sittenkään? No, fiksut varmaan tajuaa.

 

Olemassa olevista lapsistakin on varmaan tosi kivaa kun äiti on näin itsekeskeinen. Minäminäminä...Luojan kiitos, itsellä on puoliso joka ja jota raksataa eikä vaan siittäjä. Toki sullekin ilmeisesti rinnalle kelpasi pelkkä siitoskone, koska ainoa tarve oli saada lapsi. Viis siitä haluaisiko lapsi isän jne.

Se verran kommentoin vielä, että olen ollut tämän "siitoskoneen" kanssa 25 vuotta yhdessä, rakkaudesta. Tämä 12-vuotias ei ollut perheen ensimmäinen lapsi, mutta tuli haasteelliseen elämäntilanteeseen. Olisin ollut valmis hoitamaan kaikki lapset itse, mikäli mies olisi halunnut jättäytyä pois. Turha siis syyttää itsekkääksi.

Ja by the way. Meidän viidestä lapsesta tämä lapsi on läheisin isälleen

 

Jos mies ei halua lapsia, hänen pitää hoitaa, että niitä ei tule. Hän olisi voinut mennä vasektomiaan, hän olisi voinut olla olematta yhdynnässä. Mies on itse aktiivisesti toiminut niin, että raskauden mahdollisuus on ollut olemassa. On todella uskomatonta, että hän nyt sitten käyttäytyy näin. Lasta ei olisi ilman hänen aktiivista osallistumistaan lapsen tekemiseen ja passiivista suhtautumistaan vasektomiaan.

 

[QUOTE="...";30771164]Tätä ketjua kun lukee, niin tulee mieleen, että elättekö te ja oletteko te perustaneet perheen vihamiehenne kanssa?!

Kiitos näistä kommenteista, tajuan eläväni ilmeisesti poikkeuksellisen onnellisessa parisuhteessa.

Suurimmalta osalta teistä kommentoijista voisin kysyä, miksi ette jo eroa valmiiksi jos suhteen/miehen arvostus on tota luokkaa? Pelkkää aggressiivista nokittelua ja voittaja/häviäjä - asetelmaa. Vai joko olette eronneet ja sairastuneet ikuiseen miesvihaan?[/QUOTE]

En tiedä, kehen viittaat, mutta ihaninkin parisuhde lakkaa olemasta ihana siinä vaiheessa, kun toinen alkaa painostaa ja pakottaa aborttiin vastoin kumppaninsa tahtoa ja täysin ottamatta huomioon kumppaninsa kantaa asiaan. Jos olisin itse sellaisessa suhteessa, eroaisinkin - kuten olen useamman kerran kirjoittanut. Tuo ap:n tilanne ei kauhean hääviltä kuulosta muutenkaan: hänhän kirjoitti, ettei mies edes tukenut yhtään aiemman abortin aikana. Tässä on enemmänkin otettu kantaa ap:n tilanteeseen, aika harva on avautunut omasta parisuhteestaan - ja mitä hyötyä siitä olisikaan. Esim. suhteessa, jossa aina otetaan toinen huomioon, ei kuvatunlaista tilannetta edes pääsisi syntymään, joten turhahan siinä on silloin oman suhteen näkökulmasta kommentoida yhtään mitään.

 

Ikävä tilanne molempien kannalta, mutta nää on näitä, missä pitää ottaa huomioon koko perheen ja lasten hyvinvointi.

Joskus abortti on suurinta vastuunkantoa ja epäitsekkäin vaihtoehto.

Itse raskauspelkoisena ymmärrän myös täysin, jos ja kun miehelle uusi lapsi on aivan ehdoton no-no ja vaatii keskeytystä.
Ihminen, joka ei oikeasti HALUA lisää lapsia, voi mennä jopa hirveeseen paniikkitilaan kuullessaan raskaudesta ja käyttäytyä sen(kin) vuoksi törpösti.
Ei tuollaisen takia kannata eroa edes harkita, vaikka ap:n parisuhteessa työsarkaa vaikuttaa olevan.

 

Täällä kyllä taas paistaa joiden oman elämänsä pyhimysten kaksinaismoralismi. Tähän sopii hyvin lainaus George Carlinilta:

Boy, these conservatives are really something, aren't they? They're all in favor of the unborn. They will do anything for the unborn. But once you're born, you're on your own. Pro-life conservatives are obsessed with the fetus from conception to nine months. After that, they don't want to know about you. They don't want to hear from you. No nothing. No neonatal care, no day care, no head start, no school lunch, no food stamps, no welfare, no nothing. If you're preborn, you're fine; if you're preschool, you're fucked. Conservatives don't give a shit about you until you reach military age. Then they think you're just fine. Just what they've been looking for. Conservatives want live babies so they can raise them to be dead soldiers. Pro-life... pro-life... These people aren't pro-life, they're killing doctors! What kind of pro-life is that? What, they'll do anything they can to save a fetus but if it grows up to be a doctor they just might have to kill it? They're not pro-life. You know what they are? They're anti-woman. Simple as it gets, anti-woman. They don't like them. They don't like women. They believe a woman's primary role is to function as a brood mare for the state.

Kyllä täällä mammat parkuisivat ap:nkin miehen oikeuksien, tunteiden, rakkauden ja hyvinvoinnin vuoksi, jos mies olisi sikiö. Vaan kun ei. Mies on jo olemassaoleva ja karvaiseksi aikuisolennoksi kasvanut sika, jonka olemassaolo on vääryys kaikkea vaaleanpunaista ja ihanaa kohtaan.

Mutta siitä viattomasta, hengellisen pyhästä sikiöstäkin voi kasvaa paskasikamies, joka juo ja hakkaa, koska joutui syntymään epähaluttuna, ilman isän roolimallia ja tiedostaen, että hajotti olemassaolollaan perheensä. Mutta siitä viis. Elämä on pyhä. Siis silloin vain kun se on kohdussa. Kohdun ulkopuolella se on menetetty peli, jolla ei ole mitään arvoa verrattuna taas tuleviin syntymättömiin pyhyyden ja kirkkauden lapsiin.

Henk.koht. olen edeellenkin sitä mieltä, että sillä kohdunaikaisella elämällä ei ole yhtikäs mitään merkitystä verrattuna siihen, millainen elämä lapsella kohdun ulkopuolella tulee olemaan. Ja jos se elämä tulisi suurella varmuudella olemaan kärsimystä täynnä, miksi, MIKSI, joku itsekeskeinen naisenkuvatus voi vihata lastaan niin paljon, että haluaa väkisin sen lapsensa synnyttää? Kun vauvat on niin söpöjä? Miettikää sen enkelisikiön asemesta sitä aikuista ihmistä, jollaiseksi se ihana vaaleanpunainen vauva kasvaa.

 

Ja joku täällä niin mielensä pahoitti siitäkin, että joku KEHTAA ajatella rahaa ja taloudellista vastuuta lastenhankinnasta. "Onhan raha kuitenkin täysin toissijainen asia, kun mietitään lapsen oikeutta elää."
No, ei se ole.

Kypsää, vastuullista ja rakastavaa on myös miettiä, että voi pitää huolta syntyvästä lapsestaan.