Mies unohti äitienpäivän

Onko äitienpäivä teillä myös miehen hellittelypäivä vaimolle?
Meillä mies unohti äitienpäivän ja periaate on pohjimmiltaan se että "en ole sun äiti". Mua loukkas tosi paljon etten saanut mitään huomionosoitusta häneltä.
Illalla sitten sain kukkakimpun mutta se oli liian myöhään kun olin jo pahalla päällä ja pettynyt siitä ettei hän muistanut. Lapset kyllä muistivat.
Yhteistä historiaa vasta 4v, hänellä ei yhteyttä omaan äitiinsä. Mutta tämä kun ei ollut ensimmäinen kerta, joululahjankin sain kerran 3 viikkoa myöhemmin!!!
Olenko liian vaativa, en kai? Jotenkin tuntuu niin pahalta...niin pieniä tekoja vois tehdä ja saada hyvän tunnelman aikaan, nyt on vaan riitaa ja mykkäkoulua.
Miten teillä?

t.Hemmottelun tarpeessa :flower:

 

Meillä ei toivottanut edes hyvää äitienpäivää. Yhteinen lapsi vielä mahassa, mulla kaksi edellisestä liitosta. onneksi sain sentäs lapsilta lahjat. No tietääpähähän miten itse käyttäytyy kun on isäinpäivä.

 

Mä oon sitä mieltä, että lahja joka ei tule sydämestä saa jäädä antamatta. Unohtaa sitten vahingossa tai...

 

Olet oikeassa, tästä on monesti täällä keskusteltu, yllätyskukkia ei ole tullut edes hirveiden riitojen päätteeksi jotka Hän on aiheuttanut. Minusta tehdään syyllinen ja vaativa nainen. Minusta toisen huomioiminen on ihanaa, tykkään antaa lahjoja ja tehdä yllätyksiä. Miksi minä en niitä saa? En voi väittää nyt etten koskaan saisi, mutta tällaiset juhlapäivät ovat kyllä tärkeitä. Olen itse hyvin perhe-ja parisuhdekeskeinen ja haluan panostaa läheisiin.
Aivan samaa ajattelin, jos mieheni lapset ovat täällä isänpäivänä en taatusti järjestä mitään!!!! Äitini luona käytiin ja siellä oli ihanat sapuskat =) Äitini osaa kyllä hemmotella kaikkia!
(eri asia on jos sovitaan ettei tällaisia juhlapäiviä juhlita mutta kun hän tietää miten tärkeänä pidän toisen huomioimista...)

 

Meillä ei mies unohtanut, Antoi aamulla kortin, jonka tyttö (2,5) oli tehnyt hoidossa, (tyttö nukkui vielä). Mutta ei kakkua, ei kukkia, ei lahjaa. Jotenkin jäi paha mieli. Varsinkin kun itse lähdin töihin ja ukko ja tyttö anoppilaan kakulle... Ja Täytin joku aika sitten pyöreitä ja en edes korttia saanut...

Ai niin, ei muuten mies muistanut reilu viikko sitten ollutta kihlapäivääkään mitenkään... Enkä ole vieläkään maininnu, että sellainenkin oli. En ois välttämättä lahjoja silloin ollut vailla, hali ja pusu ois riittänyt...<br><br>

 

"Minusta toisen huomioiminen on ihanaa, tykkään antaa lahjoja ja tehdä yllätyksiä. Miksi minä en niitä saa?"

Kaikki eivät tykkää antaa eivätkä saada lahjoja. Kaikki eivät tykkää järjestää yllätyksiä eivätkä siitä, että heille järjestetään yllätyksiä.
Sopeuta odotuksesi tai etsi mies, joka on enemmän kaltaisesi.

 

Meillä samat kuviot. Aamulla ei muistanut lainkaan että on äitienpäivä. Lasten laittaessa aamukahvit heitti kokoajan jotain outoa läppää.
Kukkia, korttia tai edes halausta ei tullut.
Laha jota ei omasta halusta/sydämmestä anneta ei ole oikein.
Pientä hemmotteluakaipailin minäkin, mutta näin meillä.

 

Meillä tuo perhe käänsi kylkeä kun minä äitienpäivän aamuna lähdin töihin, töistä tullessa sain mieheltä viestin, että hae lapsesi mummulasta, olen pelaamassa. No minä hain ja kävin siis anoppiakin katsomassa (omaa äitiäni kävin tervehtimässä perjantaina, mummuani lauantaina) Sen jälkeen mies on katsonut formuloita ja jääkiekkoa herkeämättä. Mutta minulle tärkeintä olikin lapseni halaus ja omin käsin askarreltu lahja.

 

Mä en ole mieheni äiti, joten muistamista en odottanut. Enkä kyllä saanutkaan kun isäntä makaa sairaalassa neljättä päivää... Lapsen tekemä kortti ja laulu oli päivän tärkein juttu! :heart:

 

Kyllä se lasten tekemä kortti onkin tärkein, lasten kanssa olikin niin mukavaa =)
Mutta ymmärrätte varmaan yskän.
Meillä kyllä käy niinkin päin että kun minä järjestän/haluaisin järjestää miehelle jotain hän häkeltyy eikä halua sitä huomiota. On tässä luovimista- rakastamme toisiamme emmekä tämän takia etsi uusia suhteita. Näissä tilanteissa, juhlissa, vaan on opeteltava elämään :\|

 

\

Mä en ole mieheni äiti, joten muistamista en odottanut. Enkä kyllä saanutkaan kun isäntä makaa sairaalassa neljättä päivää... Lapsen tekemä kortti ja laulu oli päivän tärkein juttu! :heart:

Mua sitten ärsyttää toi kommentti. Kyseessä on äitienpäivä (monikko huom), jolloin on tarkoitus muistaa kaikkia ÄITEJÄ, ei pelkästään omaa äitiä. Ja jos ei omien lastensa äitiä halua muistaa niin minusta on aika outoa.. ja annas kun arvaat niin sinä kyllä leivot isänpäivänä kakkua tai jotain? Jotenkin kummasti vain miehillä muka on oikeus olla muistamatta juhlapäiviä..

 

Aivan, olet oikeassa. Jätetään tuo kommentti omaan arvoonsa.
Yleensähän aina on toimittu niin että jos on mitkä vaan juhlat, vaikkapa ÄITIENPÄIVÄ, nainen on se joka kakun leipoo, eipä ole mulle kakkuja juuri valmiiksi tehty... haukkukaa vaan katkeraksi, mutta nykyään kaupan pakastealtaasta löytyy vaikka mitä valmiskakkuja jotka voi vaan vetäistä esille ja Juhla on valmis En ymmärrä jos mies ei viitsi yhtään nähdä vaivaa naisensa eteen - jota väittää rakastavansa. Nyt tuntuu siltä että kunhan itse vaan saa seksiä niin paljon kun haluaa niin hyvä :headwall: :headwall: :headwall:

 

Mun mies antoi mun aamulla nukkua pitkään ja kun heräsin oli kakku ja aamianen pöydässä odottamassa.
Lasten kanssa oli askarrellut kortin, kukkia oli ostanut ja pienen lahjan :heart:
Mä olin niiiin Onnellinen että.. :heart:

Olis tuntunut tosi pahalta jos en olisi mitään hellittelyä saanut :/

 

Mun mielestä miehen todellakin on turha sanoa, että ET OLE MINUN ÄITINI. Jos mies rakastaa lastensa äitiä, hän on tosiaankin valmis näkemään sen pienen vaivan, että ilahduttaa vaimoaan edes jollain lailla.
Jos vaimo muistaa miestään isäinpäivänä, luulisin jokaisen järjellä varustetun miehen käsittävän, että nainen haluaa myös muistamista äitienpäivänä.
Näitä päiviä toitotetaan kuitenkin viikko etukäteen, että turha selitellä ettei muistanut..

 

meil kyl toi naistenpäivänä ja mun synttäreinä kukkia ja lahjoja mut nyt kun vielä odotan hänen lasta niin ei mitään...no voi olla et mun viime päivien kiukuttelulla on osuutta asiaan... :ashamed:

 

Meillä kanssa äitienpäivä alkanut toisenlailla kun olisin kuvitellut. Isä ja poika nukkua körnöttivät pitkään ja sen jälkeen pelkkää riitaa. Mä en haluaisi olla kiittämätön, mutta ehkä hieman mielikuvitusta olisin kaivannut. Itse tehty kortti, valkovuokkoja ja vaikka leivospala jos ei koko kakkua raaski ostaa, mut ei.

Osittain varmasti johtuu miehen kotioloista. Niillä ei koskaan juhlittu mitään. Olen kuitenkin kertonut miten mä tykkäisin että muistettaisiin ja olen kertonut miten mun kodissa on muistettu. Mut ei mene jakeluun. Sit tuntuu niin tyhmältä suuttua ja sanoa aina samoista asioista, kun sellaiset asiat pitäis tulla omasta tahdosta. Tulee vaan huono mieli :\|

 

meillä mies on muistanut aina ,jopa silloin kun muksu kellisteli vielä masussa .... jollain pienellä asialla ,ei se raha tai kalleus mutta se ele =) :flower:

 

Mä olen vaan sitä mieltä, että oman miehen muistaminen hääpäivänä, kihlajaispäivänä, syntymäpäivänä ja naistenpäivänä riittää. Mutta mä en olekaan mikään pakkojuhlien kannattaja, juhlitaan silloin kun on aihetta eikä silloin kun kalenterissa niin käsketään...

 

Meilläkään mies ei muistanut minua mitenkään nyt äitienpäivänä; kaksi lasta löytyy, kolmas syntymässä noin viikon sisällä. Aluksi olin tosi loukkaantunut ja itkeskelin yksinäni vessassa (en siis kertonut pettymyksestäni miehelleni), mutta tarkemmin asiaa mietittyäni se ei enää tuntunut ollenkaan maailmanlopulta.

Ensinnäkin, kaksi lastamme olivat tehneet minulle aivan ihania juttuja. Toisekseen, oma perheeni ja mieheni perhe ovat monessa asiassa hyvin erilaisia. Meillä tällaisina päivinä on aina ollut tapana muistaa toista, mieheni perheessä ei useinkaan juhlita edes pyöreitä vuosia. Kolmanneksi, en voi sanoa, ettei mieheni koskaan tee hyväkseni mitään tai ettei hän arvosta minua. Päivistä riippumatta hän toisinaan (harvoin, mutta kumminkin! =) ) on saattanut ostaa minulle esimerkiksi korun tai hajuvettä, lisäksi kaikenlaista tarpeellista hän myös ostelee, jos hänestä tuntuu, että jotain tarvitsen; mainitaan nyt esimerkkeinä vaikka suunnistuskengät, goretexpuku, talvikengät yms. Neljänneksi, hän osallistuu ympäri vuotta tasapuolisesti kotimme ja lastemme hoitoon. Häneltä sujuu niin pyykkäys, silitys, ruuan tekeminen, iltasatujen lukeminen, lasten kanssa puuhailu kuin siivoaminenkin. Ja hän myös jokapäiväisessä arjessamme huolehtii minun ohellani kyseisistä asioista.

Päädyin siihen tulokseen, että vaikkei hän minua juuri tänään millään tavalla muistanutkaan, niin minulla on silti maailman paras (lue minulle sopivin) mies! :heart: =)

 

Nyt on kyl pakko vastata tähän.Toi on tosi tyhmää mieheltä sanoa ettet oo mun äiti eikä näin ollen muista vaimoa.Meillä ihanaa kun sain aamulla nukkua ja sitten mies lapsineen leiponeet kakun ja toivat aamiaisen sänkyyn ja yhdessä lauloivat ja sain lapsilta tekemiään lahjoja ja mieheltä ihanan kukkakimpun.Ihana päivä kun ei tarvinnut tehdä ruokaa ja sai vaan huomiota.Näin sen pitää mennä. :hug:

 

Taidan nyt vetää pohjat tässä ketjussa..

MEILLÄ MIES HUKKASI LAPSEN TEKEMÄN KORTIN!

Ja voitte kuvitella että sitten minä en ollut ainut joka oli pettyny, vaan lastakin harmitti. Eipä sit auttanu kuin niellä oma pettymys ja sanoa, et ei se mitään

 

Niin ja lisäys vielä - ei ollut sitten mitään muutakaan muistamista! Aika ankealta tuntui.

 

Meilläkin juhlapäivä meinasi unohtua aamulla, mutta unohdusta on sitten paikkailtu koko loppupäivä noloin mielin :ashamed: :heart:

 

meillä on äitienpäivä marraskuussa viimenen sunnuntai.
se ei ole niin iso juhla kun naistenpäivä joka on enempi tärkeä.

 

No, meillä tulee kesällä 3v hääpäivä, ja tänään oli ensimmäinen juhlapäivä kun mies jotenkin muisti! Toi kahvit ja pullat sänkyyn.. Tähän mennessä ei ole jouluna ei synttäreinä ei hääpäivinä eikä minään merkki- tai juhlapäivänä muistanut yhtikäs mitenkään.. (Jos ei lasketa sitä kun ensimmäisenä yhteisenä jouluna laittoi äitinsä asialle hakemaan mulle lahjaa ja sain sitten numeroa liian pienet aamutossut mistä en edes tykännyt ja tiedän että mies ei olis ikipäivänä itse ostanut sellaisia! Olen siitä vieläkin niiiiin katkera!!! :ashamed: )

Nyt kuukaus sitten kun itse täytin vuosia, mies soitti töistä onnittelut, ja ensimmäinen mitä suustani ulos sain oli että kuka sua muistutti!? Eipä tuo tunnustanut että kukaan olis muistuttanut mutta sen kyllä tiedän että itse sei olis sitä ainakaan muistanu!!