Minulle tulee tuosta sinun kirjoituksestasi Kohtalontoveri mieleen sellainen ajatus ,että entäpä jos miehesi on masentunut?
Tuo työn menettäminen on monille sen verta itsetunnon päälle käyvä juttu varsinkin jos se on sitä ennen ollut koko elämä ja itsetunnon mittari.
Tuo kotona jurottaminenkin viittaisi äkkiä jonkinlaiseen itsensä /tilanteensa häpeilyyn.
Ja vaikka elämme tätä vuosituhatta niin monelle on kuolemaakin suurempi häpeä kun lanttu alkaa brakata.
Entäs mahdollinen testosteronivajaus johon liittyy alentunut libido ,potenssihuolet , unettomuutta ,ahdistusta ym ?
Mites voisiko hänellä olla päällä jokin mielialaläkitys ,josta et ole tietoinen?
Ainakin Cipralexilla on haluja hävittävä vaikutus toisille.
Osaako miehesi muuten puhua tunteistaan sanoin ( aleksitymia)?
Koeta pysyä rauhallisena alkamatta syytellä.
Tiedän mistä puhun sillä olen ollut joskus parisuhteessa vuoden ilman ja loppuajasta jo jokainen alusvaatemainos alkoi muistuttaa kipeästi siitä mitä oli vailla...
Eikö kannattaisi kuitenkin ehdottaa esim parisuhdeterapiaa ennen lusikoiden jakoa?
Pistät vaikka kovan kovaa vastaan että lähdet terapiaan tai sinä lähdet.
Kuullostaa kovalta mutta monesti oman pahan olonsa ympärille käpertyneille on helpotus päästä purkautumaan ulkopuoliselle kun heidä ensin saa sinne.
OLen varma ettei kyse ole sinun viehättävyydessäsi tai kiloissasi. Miehelläsi on vain jokin ongelma jota hän ei pysty itse ratkaisemaan .
Lykkyä pyttyyn teille ,josko ne vällyt alkaisivat taas heilua