Meillä on avomiehen kanssa ihana suhde, tosin vasta 1,5v. Meillä on usein seksiä ja hyvää sellaista, tulemme juttuun hyvin.
Viimeaikoina meillä on kuitenkin ollut paljon ongelmia, etenkin minun vuokseni. Hän aloitti juuri näyttelijäkoulutuksen (1v) ja haaveilee tästä urasta. Minulle se on ollut rankkaa, sillä mieheni tykkää esityksissään paljon kaksimielisestä huumorista, mikä sisältää siis jotain orgiakohtauksia yms. Hän on näistä aina päivien jälkeen hymysuin kertonut. En ole ymmärtänyt moista, joten riidelty on paljon, nyt ollaan sovittu, ettei kerro minulle tuollaisista asioista, kun niitä tapahtuu.
Nyt puhuimme mieheni kanssa näyttelyn suuteluosuudesta. Järkytyin kuullessani, että hän suutelee ihan mielellään ja on olemassa mahdollisuus, jopa suuri todennäköisyys että tunteitakin herää vastanäyttelijää kohtaan. Minä siihen sitten itkin, että eihän tuo ole kannaltani ollenkaan mukavaa, miltä tuntuisi jos minä ihastelen ihmisiin ja alan heitä suutelemaan yms. Hän vastaili vain, että olen "tyhmä". Hän sanoi kyllä, että jos tunteita herää, ne helpottavat näyttelyn suoritusta, mutta hän aikoo miettiä tuolloi,n että hänellä on jo minut, eikä hän aio vaihtaa minua toiseen. Silti minulls on tuskainen tieto siitä, että jos hän menestyy ja saa hyviä rooleja, joissa suudelmia vaihdellaan, saatan menettää osan miehestäni toiselle naiselle. Aiemmin hän on minulle vannottanut rakkautta...
Olen äärinmäisen masentunut, ja mieheni ei ymmärrä minua. Mietin jopa eroa, koska pääni tuntuu hajoavan. Suhteemme on muuten täydellinen, mutta tämä tuntuu liian isolta palalta nieltäväksi. Olen muutenkin mielenterveysongelmista kärsivä (masennus) ja tämä ei ole helpottanut. Välillä olen tuskastunut niin, että haluan lopettaa elämäni vain hänen vuokseen. Minulle pettäminen ja intiimiys muiden kanssa on ollut aina isoin ongelma. Syitäkin on, huono lapsuus, edelliset pettäneet yms, mutta sillä ei ole väliä. Olen ollut alusta asti peloissani, että minut petetään. Mieheni on minulle väittänyt, ettei niin tekisi, ja että haluaa olla kanssani ikuisesti, perustaa perheen jne.
Minusta tuntuu, että hänellä on vaikeuksia sitoutua, ja siitäkin olemme puhuneet. Hän ei juuri nyt tiedä sanojensa mukaan, onko hänellä tarjota suhteelleemme enää mitään. Minä haluan elämältä perheen, vakauden, mutta hän haluaa juuri nyt vain tehdä mitä lystää, silti raahata minut mukana. Olemme toki todella nuoria (minä 19, hän 23) joten olen valmis odottamaan aikani, mutta jos oikeasti joudun odottamaan tulevalta mieheni ihastelua muihin, miksi haluaisin elää hänen kanssaan? Hän sanoi, että 5vuoden sisällä voisi asettua alas, mutta välillä epäilen. Hän kuvasikin elämäämme, että en ole hänelle tärkeintä. Hänen elämässään on neljä asiaa, koulu/työ, minä, ystävät ja harrastus. Minä olen siitä kuullemma 26%. Enemmän kuin muut, mutta minulle hän on ollut koko 1,5v aina väh. 80%. Huolehdin kämpän, ruoat, tuon rahat talouteen ja teen töitä mieleni kanssa rankasti, että hän olisi onnellinen kanssani.
Rakastan miestäni yli kaiken ja haluaisin löytää sovun, mutta mitä te ajattelette tilanteesta?
Viimeaikoina meillä on kuitenkin ollut paljon ongelmia, etenkin minun vuokseni. Hän aloitti juuri näyttelijäkoulutuksen (1v) ja haaveilee tästä urasta. Minulle se on ollut rankkaa, sillä mieheni tykkää esityksissään paljon kaksimielisestä huumorista, mikä sisältää siis jotain orgiakohtauksia yms. Hän on näistä aina päivien jälkeen hymysuin kertonut. En ole ymmärtänyt moista, joten riidelty on paljon, nyt ollaan sovittu, ettei kerro minulle tuollaisista asioista, kun niitä tapahtuu.
Nyt puhuimme mieheni kanssa näyttelyn suuteluosuudesta. Järkytyin kuullessani, että hän suutelee ihan mielellään ja on olemassa mahdollisuus, jopa suuri todennäköisyys että tunteitakin herää vastanäyttelijää kohtaan. Minä siihen sitten itkin, että eihän tuo ole kannaltani ollenkaan mukavaa, miltä tuntuisi jos minä ihastelen ihmisiin ja alan heitä suutelemaan yms. Hän vastaili vain, että olen "tyhmä". Hän sanoi kyllä, että jos tunteita herää, ne helpottavat näyttelyn suoritusta, mutta hän aikoo miettiä tuolloi,n että hänellä on jo minut, eikä hän aio vaihtaa minua toiseen. Silti minulls on tuskainen tieto siitä, että jos hän menestyy ja saa hyviä rooleja, joissa suudelmia vaihdellaan, saatan menettää osan miehestäni toiselle naiselle. Aiemmin hän on minulle vannottanut rakkautta...
Olen äärinmäisen masentunut, ja mieheni ei ymmärrä minua. Mietin jopa eroa, koska pääni tuntuu hajoavan. Suhteemme on muuten täydellinen, mutta tämä tuntuu liian isolta palalta nieltäväksi. Olen muutenkin mielenterveysongelmista kärsivä (masennus) ja tämä ei ole helpottanut. Välillä olen tuskastunut niin, että haluan lopettaa elämäni vain hänen vuokseen. Minulle pettäminen ja intiimiys muiden kanssa on ollut aina isoin ongelma. Syitäkin on, huono lapsuus, edelliset pettäneet yms, mutta sillä ei ole väliä. Olen ollut alusta asti peloissani, että minut petetään. Mieheni on minulle väittänyt, ettei niin tekisi, ja että haluaa olla kanssani ikuisesti, perustaa perheen jne.
Minusta tuntuu, että hänellä on vaikeuksia sitoutua, ja siitäkin olemme puhuneet. Hän ei juuri nyt tiedä sanojensa mukaan, onko hänellä tarjota suhteelleemme enää mitään. Minä haluan elämältä perheen, vakauden, mutta hän haluaa juuri nyt vain tehdä mitä lystää, silti raahata minut mukana. Olemme toki todella nuoria (minä 19, hän 23) joten olen valmis odottamaan aikani, mutta jos oikeasti joudun odottamaan tulevalta mieheni ihastelua muihin, miksi haluaisin elää hänen kanssaan? Hän sanoi, että 5vuoden sisällä voisi asettua alas, mutta välillä epäilen. Hän kuvasikin elämäämme, että en ole hänelle tärkeintä. Hänen elämässään on neljä asiaa, koulu/työ, minä, ystävät ja harrastus. Minä olen siitä kuullemma 26%. Enemmän kuin muut, mutta minulle hän on ollut koko 1,5v aina väh. 80%. Huolehdin kämpän, ruoat, tuon rahat talouteen ja teen töitä mieleni kanssa rankasti, että hän olisi onnellinen kanssani.
Rakastan miestäni yli kaiken ja haluaisin löytää sovun, mutta mitä te ajattelette tilanteesta?