Mietin tyhmiä ja tahtoisin jonkinmoisia vastauksia

Miksi on tytär ja poika? Miksi pojasta ei voi olla toista nimitystä, kerta tytöstäkin on?

Ja miksi on vaimo ja mies? Miks miehestä ei voi olla toista nimitystä? ( tai no onhan aviomies, mut ei se ole sama asia kuin vaimo :ashamed: )

Joo tylsää on
:snotty:

 

totta. jossain asioissa suomenkieli on kòyhàà

 

Niin ja että tuoksu=hyvä ja haju=paha, kuitenkin hajuvesi.
Olen joskus tuota miettiny ja tullu siihen tulokseen, et johtuuko siitä et sillä on alunperin peitetty sitä pahaa hajua, kun ei ole niin usein peseydytty...

 

Niin ja että tuoksu=hyvä ja haju=paha, kuitenkin hajuvesi.
Olen joskus tuota miettiny ja tullu siihen tulokseen, et johtuuko siitä et sillä on alunperin peitetty sitä pahaa hajua, kun ei ole niin usein peseydytty...

Tätä en olekaan koskaan tajunnut

 

Koska naista määritellään aina sen kautta, kenen omaisuutta hän on. Ensin nainen on jonkun tytär ja sitten jonkun vaimo.

Sen takia en tykkää, että joku rouvittelee tai neidittelee, koska mieshän on aina herra, oli kyse naimattomasta tai naimisissaolevasta. Ei ole tasa-arvoista.

 

Entäs sitten se, että suomen kielessä ei ole hän-sanoja erikseen miehelle ja naiselle, niinkuin monessa muussa kielessä, mutta sitten pitää olla erikseen äidin veli ja isän veli eli eno ja setä. Selittäkääpä se!

 

Entäs sitten se, että suomen kielessä ei ole hän-sanoja erikseen miehelle ja naiselle, niinkuin monessa muussa kielessä, mutta sitten pitää olla erikseen äidin veli ja isän veli eli eno ja setä. Selittäkääpä se!

Tätäkin muuten yks kerta mietin että miks just miehestä on nuo kaksi sanaa, setä ja eno ja nainen on vain täti

No nyt mulla menee sit koko päivä tällaisia miettiessä :headwall: Että pitikin ottaa puheeksi

 

Suomenkielessä on joitakin erikoispiirteitä verrattuna muihin, kuitenkaan kovin speciaali se ei ole, uusimmassa Tiede lehdessä oli juttua tuosta (2/09 s.38->), mm. sijamuotoja on aika paljon, ei kuitenkaan mitenkään poikkeuksellisen kamalasti.

Toinen poiminta, sana "hän" joka siis ei ole sukupuolisidonnainen niin vaikka ympärillämme vaikuttavissa kielissä se on aika harvinainen, useimmat erittelevät miehen ja naisen niin artikkelin mukaan kuitenkaan 67% kielistä ei tee eroa miehen ja naisen välillä.

Oikeastaan vain taipuvat kieltoverbit ovat harvinaisuus, vain 4-10% maailman kielistä omaa sellaisen ja monet niistäkin meidän uralilaisia sukukieliämme.

Kiinostuneille tuolla "kielikartta" wals.info

Juu taisi taas liittyä asiaan, mutta tuli mieleen kun tuon vasta lukaisin.

 

Suomenkielessä on joitakin erikoispiirteitä verrattuna muihin, kuitenkaan kovin speciaali se ei ole, uusimmassa Tiede lehdessä oli juttua tuosta (2/09 s.38->), mm. sijamuotoja on aika paljon, ei kuitenkaan mitenkään poikkeuksellisen kamalasti.

Toinen poiminta, sana "hän" joka siis ei ole sukupuolisidonnainen niin vaikka ympärillämme vaikuttavissa kielissä se on aika harvinainen, useimmat erittelevät miehen ja naisen niin artikkelin mukaan kuitenkaan 67% kielistä ei tee eroa miehen ja naisen välillä.

Oikeastaan vain taipuvat kieltoverbit ovat harvinaisuus, vain 4-10% maailman kielistä omaa sellaisen ja monet niistäkin meidän uralilaisia sukukieliämme.

Kiinostuneille tuolla "kielikartta" wals.info

Juu taisi taas liittyä asiaan, mutta tuli mieleen kun tuon vasta lukaisin.

Kiitti vaan linkistä. Taas tuli tehtyä jotain mielenkiintoista, mutta ei hyödyllistä. :|

 

Entäs sitten se, että suomen kielessä ei ole hän-sanoja erikseen miehelle ja naiselle, niinkuin monessa muussa kielessä, mutta sitten pitää olla erikseen äidin veli ja isän veli eli eno ja setä. Selittäkääpä se!

sità muuten joutuu joskus selittàmààn tààllàkin. aika vaikea selittàà kun kysymys kuuluu sitten,mistà tiedàtte kummasta sukupuolesta on kysymys?!