Mikä joitakin lapsia riivaa nykyään?

ku pitää kokoajan huutaa/puhua liian kovalla äänellä. Ei mitään kunnioitusta vanhempia/hoitajia/opettajia kohtaan. Lyödään, potkitaan ja huidotaan muita lapsia ja jopa hoitajia. Alkaa olemaan jaksaminen lopussa kun meidän ryhmä tuntuu tänä vuonna olevan täynnä näitä "ongelma" tapauksia. Tuntuu että mun ammattitaito ei nyt oikein enää riitä näihin tapauksiin.

 

Kai ne on ne lisäaineet ja ympäristömyrkyt jotka ovat tehneet lapsista ihan pimeitä riiviöitä.

 

ennemmin kovaääninen kuin joku hiljanen hissukka. lyöminen ja potkiminen on jo eriasia, huonoa käytöstä. siihen voi puuttua ihan hyvin.

 

Kai ne on ne lisäaineet ja ympäristömyrkyt jotka ovat tehneet lapsista ihan pimeitä riiviöitä.

 

Kai ne on ne lisäaineet ja ympäristömyrkyt jotka ovat tehneet lapsista ihan pimeitä riiviöitä.

Ne einekset, ne einekset.

 

Liiallinen pelaaminen tietsikalla yms. laitteilla, väkivaltaiset lastenohjelmat ja aikuisen vähäinen aika lapsille ja se ettei aikuinen uskalla laittaa lapselle rajoja, siinäpä syitä.

Suosittelen sullekin Carolyn Webster-Strattonin kirjaa Kuinka edistää lasten sosiaalisia ja emotionaalisia taitoja. Itse olen kokeillut noita tapoja jo vuosia tietämättä tästä kirjasta ja nyt syksyllä kävin asiasta kurssin ja kas meillä on ollut tosi rauhallista joulun jälkeen ryhmässä ja saamme jo nauttia työn tuloksista tässä vaiheessa vuotta, kun yleensä tähän ollaan päästy vasta huhti-toukokuussa ja sitten porukka hajaantuukin lomille ja vaihtuu elokuussa.

 

Vanhemmat eivät komenna, antavat lapsen hyppiä silmille ja yrittävät mennä helpoimman kautta. Tai sitten lapsi on saanut vääränlaisia vaikutteita ympäristöstä. Itsenikin asia ärsyttää!

 

Ehkä se on se, että kaikki tehdään nykyään lasten ehdoilla? En mä usko, että ennen on otettu lapsien mielipiteitä ja toiveita huomioon yli kaiken, tyylillä jos lapsi jotain haluaa, niin sitten niin tehdään. Tuntuu, että vanhemmilla ei nykyään ole minkäänlaista sananvaltaa perheissä ja se on ilmeisesti ihan ok? Pääasia on se, ettei lapset kohtaa elämässään pettymyksiä. Sitten tuleekin iso itku kun ensimmäinen takaisku tulee ja joku muu kuin lapsi itse päättää mitä tehdään. Ja vanhemmat ovat kauhuissaan ja vihaisia päivähoitajalle/opettajalle/kerhonvetäjälle/muulle aikuiselle auktoriteetille, kun kehtasi kieltää lapsukaista tekemästä niin kuin itse halusi. Kauhulla odotan sitä aikaa, kun näin kasvatetut lähtevät työelämään yms. Mahtavat olla hankalia työkavereita.

 

Vanhemmat on jotenkin tosi voimattomia ja avuttomia. Ei oikein tiedetä, uskalleta mitään, edes pistää rajoja sille miten lapsen isäpuoli huutaa ja terrorisoi kotona. Monet lapset on kuin tikittäviä aikapommeja.

 

Ei osata kasvattaa lapsia, vaan niitä kihdellaan kotona tasavertaisina aikuisina.

 

Kohdellaan

 

Voi mitä asiantuntijoita täällä taas on.
Meillä on kolme tervettä lasta ja yks tuollainen kuvatunlainen. Kaikki on kasvatettu ja rajoitettu juuri samalla lailla, ruokittu, hellitty, komennettu, rakastettu ja opetettu samalla lailla. Yksi on vaan jollain lailla vähän viallinen. Toisilla ihmisillä vika on näkyvä, toisilla ei.

 

Ehkä se on se, että kaikki tehdään nykyään lasten ehdoilla? En mä usko, että ennen on otettu lapsien mielipiteitä ja toiveita huomioon yli kaiken, tyylillä jos lapsi jotain haluaa, niin sitten niin tehdään. Tuntuu, että vanhemmilla ei nykyään ole minkäänlaista sananvaltaa perheissä ja se on ilmeisesti ihan ok? Pääasia on se, ettei lapset kohtaa elämässään pettymyksiä. Sitten tuleekin iso itku kun ensimmäinen takaisku tulee ja joku muu kuin lapsi itse päättää mitä tehdään. Ja vanhemmat ovat kauhuissaan ja vihaisia päivähoitajalle/opettajalle/kerhonvetäjälle/muulle aikuiselle auktoriteetille, kun kehtasi kieltää lapsukaista tekemästä niin kuin itse halusi. Kauhulla odotan sitä aikaa, kun näin kasvatetut lähtevät työelämään yms. Mahtavat olla hankalia työkavereita.

Jep ja tää lähtee jo vauva-ajasta asti, ei saisi unikouluttaa edes isoa vauvaa joka heräilee kymmenen kertaa yössä, pitäisi vaan taipua ja taipua ja taipua vauvan ehdoille, sen jälkeen taaperon ehdoilla ja siitä eteen päin. Aina kehuskellaan kuinka mennään "lapsen ehdoilla" että muuten vanhemmat on itsekkäitä. Nykyäänhän kaikki itsens' ajattelu on tätä paheksuttavaa itsekyyttä. Nyyh et anna vauvasi olla vauva, nyyh lapset ei saa olla lapsia nyyh.

Vittu koskaan ei ole lapsia hemmoteltu ja pidetty ikuisinä vauvoina niin paljon kuin nyt enkä ihmettele näitä ongelmia.

 

Vanhemmat on jotenkin tosi voimattomia ja avuttomia. Ei oikein tiedetä, uskalleta mitään, edes pistää rajoja sille miten lapsen isäpuoli huutaa ja terrorisoi kotona. Monet lapset on kuin tikittäviä aikapommeja.

Sun onkin hyvä puhua. Kuinka monta olet kasvattanut?

 

Sun onkin hyvä puhua. Kuinka monta olet kasvattanut?

Usein ulkopuolelta osaa arvioida objektiivisesti.

 

Voi mitä asiantuntijoita täällä taas on.
Meillä on kolme tervettä lasta ja yks tuollainen kuvatunlainen. Kaikki on kasvatettu ja rajoitettu juuri samalla lailla, ruokittu, hellitty, komennettu, rakastettu ja opetettu samalla lailla. Yksi on vaan jollain lailla vähän viallinen. Toisilla ihmisillä vika on näkyvä, toisilla ei.

Et näköjään ymmärrä ettei kaikkia lapsia voi kasvattaa samalla muotilla.

 

Usein ulkopuolelta osaa arvioida objektiivisesti.

Ai kakara osaisi analysoida objektiivisesti vai? Hyvä kun oman äitinsä tissistä on irtautunut.

 

[QUOTE="ville";29469760]Ai kakara osaisi analysoida objektiivisesti vai? Hyvä kun oman äitinsä tissistä on irtautunut.[/QUOTE]

22-vuotias kakara? Musta tuntuu, että tällä palstalla on tuon ikäisillä jo ekaluokkalaisiakin.

 

22-vuotias kakara? Musta tuntuu, että tällä palstalla on tuon ikäisillä jo ekaluokkalaisiakin.

Tuolla ei ole lapsia ja en tosiaan lähtisi tuon ikäisen 'elämänkokemuksen' tuomaan pohjaan luottamaan aiheessa.

 

[QUOTE="ville";29469768]Tuolla ei ole lapsia ja en tosiaan lähtisi tuon ikäisen 'elämänkokemuksen' tuomaan pohjaan luottamaan aiheessa.[/QUOTE]

Mutta et varmaan voi sinäkään väittää, etteikö aika moni vanhempi olisi voimaton lastensa kasvatuksen suhteen?

 

Sun onkin hyvä puhua. Kuinka monta olet kasvattanut?

Mitä siihen omia lapsia tarvitsee, että näkee, tapaa ja hoitaa muiden lapsia?

 

Mutta et varmaan voi sinäkään väittää, etteikö aika moni vanhempi olisi voimaton lastensa kasvatuksen suhteen?

Tunnen muutaman perheen, joissa on ongelmia lasten kanssa. Kahdessa niistä lapset ovat add/adhd -diagnosoituja, parissa aikuiset eivät osaa/välitä kasvattaa.

 

[QUOTE="ville";29469768]Tuolla ei ole lapsia ja en tosiaan lähtisi tuon ikäisen 'elämänkokemuksen' tuomaan pohjaan luottamaan aiheessa.[/QUOTE]

Ja mitenköhän sun on vaikea ymmärtää, ettei elämänkokemus tuo oikeanlaista kokemusta, tietotaitoa ja maalaisjärkeä välttämättä? Ihminen voi olla vaikka kokenut äiti ja iäkäs, mutta silti hukassa.

 

Ja mitenköhän sun on vaikea ymmärtää, ettei elämänkokemus tuo oikeanlaista kokemusta, tietotaitoa ja maalaisjärkeä välttämättä? Ihminen voi olla vaikka kokenut äiti ja iäkäs, mutta silti hukassa.

En ole mitään tällaista väittänytkään, ainoastaan sen, ettei sinun 'kokemuksesi' vielä anna kovinkaan uskottavaa pohjaa.

 

[QUOTE="ville";29469782]En ole mitään tällaista väittänytkään, ainoastaan sen, ettei sinun 'kokemuksesi' vielä anna kovinkaan uskottavaa pohjaa.[/QUOTE]

Voi kun valitettavasti lastentarhoissa, kouluissa, lastenkodeissa yms., työskentelee paljon lapsettomia ja vastavalmistuneita sekä nuoria opiskelijoita. Lasten kasvatus ei ole mitään tähtitiedettä. Ei kannata olla noin asenteellinen ja ennakkoluuloinen ihan itsesi takia, yllättyisit monien kohdalla.