mikä vaivaa lasta joka tunkee vieraiden aikuisten iholle kiinni?

lapsen tarhassa on yksi tämmöinen tyttö. ihan kuka tahansa siellä pihalla on, vaikka joku työmies niin se lapsi roikkuu sen housunlahkeessa kiinni ja höpöttää taukoamatta. jos lastenvaunuja on pihassa niin se tunkee ittensä liki sinne vaunuihin sisälle. itse koen tuon aika kiusallisena, en jaksaisi työpäivän päätteeksi kuunnella vieraan mukulan pulputusta vaan keskittyä siihen omaan lapseeni. hoitajat yrittää selvästi saada tytön mielenkiinnon muualle, mutta eipä tuo tunnu onnistuvan. mikä tommosta lasta vaivaa?

 

ei lasta mikààn vaivaa. entà sinua? mukula jne... et sillee

 

ei lasta mikààn vaivaa. entà sinua? mukula jne... et sillee

tehdäänkö jatkumo ja kysytään vielä että mikä sinua vaivaa? älä kommentoi ketjuun jos sua ärsyttää, okei?

 

ei lasta mikààn vaivaa. entà sinua? mukula jne... et sillee

tehdäänkö jatkumo ja kysytään vielä että mikä sinua vaivaa? älä kommentoi ketjuun jos sua ärsyttää, okei?

ei mua àrsytà, jatka vaan. sua àrsyttàà, jopa lapset. miksi lapsista pitàisi kasvattaa tuppisuita, ehkà kuvailemasi lapsi on vaan avoimempi kuin normilapsi?

 

anna sen lapsen olla rauhassa millainen on

 

Joko se on vaan sosiaalinen luonne tai sitten ei saa tarpeeksi huomiota. Aika vaikea sanoa sillä perusteella, että se ärsyttää jotakuta. Varmaan jokainen lapsi on jonkun mielestä ärsyttävä.

 

pikkasen vaikee arvioida noin lyhyen kuvauksen perusteella mikä vaivaa. Sanoisin että hyvin utelias lapsi on, ja siinähän ei mitään normaalista poikkeavaa ole.

 

Sillä voi olla jonkinlainen hätä, läheisyyden tai huomion tarve

 

Mun lapset on ainakin sosiaalisia ja kovia juttelemaan ihmisille. En voi mitään jos sellainen jotakuta heikkohermoista tai introventtiä aikuista ahdistaa.

 

jos se ei saa siellä päiväkodissa tarpeeksi huomiota?

 

Jotkut lapset vaan on kiinnostuneita tutustumaan vieraisiin ihmisiin, ei siinä mitään outoa ole. Ap voit tietysti halutessasi olla lapselle juuri niin tyly kuin vain kehtaat olla, se on sinun asiasi.

Minusta lapsissa on suloista se kuinka vilpittömästi he voivat uskoa itseensä ja siihen että kaikki ihmiset pitävät heistä.

 

Lapsi kerjää huomiota, tai sitten on vain tottunut puhua pulputtamaan jokaisen vastaantulijan kanssa. Jos haluat olla epäystävällinen, niin et reagoi tähän lapseen mitenkään. Kyllä se pian lopettaa, kun huomaa ettei sinulta saa vastakaikua. Minusta ei kuitenkaan pitäisi olla ylivoimaista vaihtaa muutama sana vieraankin lapsen kanssa.

 

Mun lapset on ainakin sosiaalisia ja kovia juttelemaan ihmisille. En voi mitään jos sellainen jotakuta heikkohermoista tai introventtiä aikuista ahdistaa.

myòs suurin osa italialaisista lapsista on kuten lapsesi, ja ihan normaaleja ovat.

 

Minä olin lapsena semmoinen tuppautuja. Olin vain niin utelias ja sosiaalisesti kömpelö, etten tajunnut olevani "hankala" tai "häiriö". Tietenkään siitä ei tykätty ja jänkin sitten aina ulkopuoliseksi, niin koulussa, harrastuksissa kuin muissakin paikoissa. Nykyään minä olenkin sitten hyvin sulkeutunut. En osaa ihmisten kanssa ystävystyä, kun aina vaan pelkään tuppautuvani turhaan.

 

asperger-lapselle tuo olisi ihan normi käytöstä

 

siis en ole ikinä missään tavannut noin "sosiaalista" lasta. ja se puhetulva on jotain ihan uskomatonta. jos mä juttelen hoitajan kanssa oman lapseni asioita niin tää tyttö tunkee kirjaimellisesti siihen meidän väliin ja hyppii ja huutaa päälle niin kauan että jompi kumpi meistä kiinnittää siihen huomiota. samoin toi lahkeessa roikkuminen on ihan konkreettista, siis pitää kiinni ventovieraan aikuisen jalasta, vaikkapa sen huoltomiehen joka hiekottaa pihaa. ja sinne lastenvaunuihin (missä nukkui vauva ) tää tyttö oikeasti myös oli kiipeämässä sisälle, sieltä kävi hoitaja sen nostamassa pois hetkeä ennen kuin vaunut ois kaatuneet.

 

Sillä voi olla jonkinlainen hätä, läheisyyden tai huomion tarve

voi olla niinkin päin että on koko ajan huomion keskipisteenä kotona ja kylässä, ja vaatii sitä sitten muuallakin.

Sellanen pointti tuli mieleen et yleensä lapsilla on kyllä se tietty varaus outoja ihmisiä kohtaan, ja se on ihan hyvä jos lapsi tietää ettei ihan keneen tahansa voi luottaa jne. Jos siellä aletaan outojen raksamiesten syliin pyrkimään niin voi siinä mahdollisesti jotain outoa olla.

 

Sillä voi olla jonkinlainen hätä, läheisyyden tai huomion tarve

Tai sitten on kotona kaiken keskipiste ja tottunut saamaan kokoajan kaiken huomion, jos tosiaan konkreettisesti roikkuu aivan vieraissa ihmisissä.

 

Sillä voi olla jonkinlainen hätä, läheisyyden tai huomion tarve

Tai sitten saavat mutta toiset lapset ovat kyltymättömiä. He tahtovat olla esillä, se on ihan tietty luonnetyyppi, eikä mikään vika päänsisällä. Ja heistä sellaistasta varmaan todennäköisimmin tulee ihmisiä jotka rakastavat esiintyä juuri sen ominaisuutensa vuoksi jota meillä kaikilla ei ole. Voi tietysti olla myös, että sosiaalinen lapsi kärsii päiväkodissa, koska ei voi saada niin paljoa huomiota kun kaipaisi ja näyttää sen sitten noin tulemlla lähelle.

 

Lapsi on sosiaalisesti kömpelö, se sitä vaivaa, ei ymmärrä mikä on normaalia tutustumista eikä käsitä, ettei aina ole toivottua seuraa.

 

asperger-lapselle tuo olisi ihan normi käytöstä

Samaa mieltä. Usein lapsella on myös kiintymisongelma kotona eli ei ole turvallisesti kiintynyt kotiinsa ja vanhempiinsa. Moni aikuisena masennusta ja ahdistusta kokeva, on kuvaillut olleensa lapsena tälläinen hölisijä ja kaikkien vieraiden lahkeessa roikkuja. Usein lapsi lähtee kenen tahansa mukaan, joka kiinnittää häneen huomiota. Se on lapselle vaarallista. Vanhempana olisin huolissani. Sosiaalisuus ja ulospäinsuuntautuneisuus on ihan eri asia, kuin tälläinen käytös.

 

asperger-lapselle tuo olisi ihan normi käytöstä

Tai adhd-lapselle. Mnulla on adhd ja olin lapsena myös ylisosiaalinen tuppautuja.

 

siis en ole ikinä missään tavannut noin "sosiaalista" lasta. ja se puhetulva on jotain ihan uskomatonta. jos mä juttelen hoitajan kanssa oman lapseni asioita niin tää tyttö tunkee kirjaimellisesti siihen meidän väliin ja hyppii ja huutaa päälle niin kauan että jompi kumpi meistä kiinnittää siihen huomiota. samoin toi lahkeessa roikkuminen on ihan konkreettista, siis pitää kiinni ventovieraan aikuisen jalasta, vaikkapa sen huoltomiehen joka hiekottaa pihaa. ja sinne lastenvaunuihin (missä nukkui vauva ) tää tyttö oikeasti myös oli kiipeämässä sisälle, sieltä kävi hoitaja sen nostamassa pois hetkeä ennen kuin vaunut ois kaatuneet.

No nyt olet tavannut. Voi olla ihan normaali tavallista sosiaalisempilapsi tai sitten taustalla voi olla jotain "diagnosoitavaa". Ja sehän ei kyllä sulle kuulu. Kuvailemasi perusteella enpidä lasta mitenkään kauhean erikoisena. Toki taustalla voi olla jotain sosiaalisien tilanteiden pulmia, yli vilkkautta, yli sosiaalisuutta, aspergeria... yms yms... Mutta kuuluuko se meille? Ja onko se edes tärkeää meidän tietää!?

 

Ei tuo nyt ihan normaalilta sosiaalisuudelta kuulosta. Ja itselläni on kaksin kappalein varsin avoimia ja sosiaalisia lapsia, mutta eivät kyllä silti tuppaudu vieraiden iholle kiinni.

 

asperger-lapselle tuo olisi ihan normi käytöstä

Samaa mieltä. Usein lapsella on myös kiintymisongelma kotona eli ei ole turvallisesti kiintynyt kotiinsa ja vanhempiinsa. Moni aikuisena masennusta ja ahdistusta kokeva, on kuvaillut olleensa lapsena tälläinen hölisijä ja kaikkien vieraiden lahkeessa roikkuja. Usein lapsi lähtee kenen tahansa mukaan, joka kiinnittää häneen huomiota. Se on lapselle vaarallista. Vanhempana olisin huolissani. Sosiaalisuus ja ulospäinsuuntautuneisuus on ihan eri asia, kuin tälläinen käytös.

Toivottavasti olet oikeasti asiantuntija väittämään tuollaista...