Andy Mccoy on keksitty hahmo, vaikka huumeet ja vastoinkäymiset onkin osittain totta. Andy pukeutuu outoihin vaatteisiin ja käyttäytyy kuin taiteilijarenttu. Kuitenkin kotiinpäästyään hänen puhekielensä selkeytyy, hutera kävely muuttuu tasapainoiseksi ja rokkikledjut vaihtuu shortseihin sekä t-paitaan. Tämmöinen sketsihahmo ideologia on musiikin alalla hyvin yleistä varsinkin amerikoissa, että liioitellaan kaikki negatiiviset asiat suuremmiksi lehdistön ja suosion vuoksi. "tylsät artistit ei myy" ja "mitä sikamaisempi/rentumpi, sitä arvostetumpi rock-piireissä" Tätä samaa ilmiötä on huomattu iskelmätähtien kohdalla 50 ja 60- luvuilla. Iskelmätähdet joilla ei ollut alkoholiongelmaa, eivät olleet yhtä kiinnostavia ja levyt eivät myyneet yhtä hyvin kuin humalaisten, agressiivisten, naistenkaatajalaulajien. Joten monet laulajat saattoivat keikan jälkeen esittää humalaista, että saavuttavat kunnioituksen "isojen poikien" keskuudessa. Andy on silti luova kaveri rakentamaan biisejä, ja hän on elävä rocklegenda.