Miksi erosit/lähdit?

Itse lähdin, ehkä jonkun mielestä itsekkäästä syystä. Avomies teki vuorotyötä, aamu-, ilta- yö. Ainoastaan aamuvuoroviikkoina oli mun ja pojan kanssa pari tuntia illassa, iltavuoroviikkoina aamupäivät keskittyi itseensä=meni punttisalille. Yövuoroviikkoina nukkui iltapäivään ja punttikselle pariksi tunniksi.

Ei luopunu harrastuksistaan, rakastaa eniten omaa ulkonäköään. En ole lähtöäni katunu. Vaikka mies on luvannu muuttua, tuskin muuttuu miksikään.

 

Lähdin pienen tyttäreni kanssa samantien, kun sain tietää avomiehen pettäneen mua monta kuukautta...
Ero on ollut aika vaikea, mutta en uskonut että meillä enää mitään suhteesta tulisi, eikä mieskään tehnyt mitään yrittääkseen edes saada mua takas. Paljastui ihan erilaiseks ihmiseks mitä olin luullut...

 

1. Teinisuhde olisi saanutkin jäädä teinisuhteeksi mutta tulipa lapset tehtyä ja kotileikkiä leikittyä, sarkastisesti sanottua.

Mies oli kaappijuoppo, tissutteli kaiket illat. Rahaa meni!
Henkistä väkivaltaa, haukkui, mitätöi, mollasi, kontrolloi ja rajoitti, vähätteli joka päivä, kaiken aikaa. Mitään hyvää ei minussa ollut.
Minä vastasin yksin aivan kaikesta, lapsista, kodista, mies oli yksi lapsi lisää, ei osannut edes valmista ruokaa itselleen lämmittää vaan huusi ja haukkui jos en ollut kotona passaamassa sapuskaa kun tuli töistä. Nostan sitten kattilan jääkaapista: täällä on, etkö sinä osaa lämmittää. Ja edessäni oli pieni onneton poika. "Siis sinä et osaa lämmittää tätä?" " Siis sinä et osaa nostaa tätä liedelle ja laittaa levyä päälle ja lämmittää, ja laittaa itse lautaselle??"
Ja tätä rataa, aivan kaikki.
Palautuin äidilleen, kirjaimellisesti.
Muutaman vuoden mietin asiaa, en jaksanut, ei ollut enää rakkautta, en voinut enää muuttua toisenlaiseksi, olin yrittänyt vuosikausia enkä onnistunut, olin aina vaan vääränlainen.

2. Mies meni kanssani naimisiin kuvitellen, että minä muutun toisenlaiseksi hänen rakkautensa voimasta. Edellinen ero miehellä (nainen petti) oli käsittelemättä, samoin eroon (pettämiseen) johtanut miehen oma trauma, joka oli seksuaalisuuteen liittyvä.
Mies siis toi oman ja saman onglemansa tähänkin liittoon.
Minä toin omat traumani edellisestä liitosta mukanani.
Uuvuin, omat lapset oli varhaisteini-ikäisiä, riitoja , huutoa.
Minä olinkin ihan vääränlainen, pitäisi muuttua, olla toisenlainen; eikö olisi jo aika muuttua, kun kaikki niin sanovat, kannattaisi ehkä kunnella, eikä sulla ystäviäkään ole, sanoi mies suhteen loppuaikana.

Mies halusi erota. Minulle se järkytys, olisin halunnut korjata liiton, mies oli mukana näennäesesti terapioissa, joissa kuultiin, että minun pitää yhä vaan ymmärtää jne. Mies Oli pettänyt (ei myöntänyt mutta epäilin jo tuolloin ja jälkeenpäin osasin ynnätä asioita) ja eron aikoihin oli jo uusi katsottuna, vaikka kiisti kaiken, puhui mulle pehmosia..

:heart:
Nyt on mies, jonka kanssa on tämä "minä olen vääränlainen" -asia keskustelut moneen kertaan. Ilmoitin, etten muutu pätkääkään, olen just tätä. Mies sanoo, ettei hän mitään tossukkaa hissukkaa haluakaan, vaan juuri tällaisen.
Stressi tekee minusta samanlaisen entisenlaisen kamalan ihmisen, normaali tasaisessaa oloissa olen muuttunutkin ja seison sujuvasti miehen selän takana,siellä on turvallista :heart:

 

Sain parempaa moloa naapurista ja
tienaa enemmän jes