Miksi kieltäytyä epiduraalista?

Monet sanoo, ettei halua epiduraalia. Ymmärrän, että siinä on riskinsä, mutta onhan sillä etunsakin. Mulla ei tullu mitäään repeämiä ja voimat oli tallella synnytyksen jälkeen. Sain hoitaa pienokaistani vierihoidossa ja häntä ei tarvinnut viedä hetkeksikään pois luotani. sama kakkosen kanssa. En olisi antanut, sillä on tärkeää olla läsnä ja lähellä heti. Äiti on se turva ja lämpö pienelle. läheisyys ja tuttu ääni. Onhan se synnytys hirveen iso juttu sille lapsellekin. Pelottavaa tulla ulos turvallisesta lämpimästä massusta kylmään maailmaan, missä kaikki on ihan uutta.

Musta on ainakin ihan sika tärkeetä, että äiti jaksaa hoitaa lastaan heti enkä hyväksy ollenkaan sitä, että vauva viedään hoitajien huomaan, jotta äiti saa nukkua. Jos ei kertakaikkiaan jaksa ja pysty kun on epiduralistakin kieltäytynyt ja synnytys ollut sen vuoksi erityisen rankka, niin ei se ole nasta vaihtoehto sille vastasyntyneelle vauvalle sekään.

 

En mie oo koskaan edes tarvinnut sitä. Kaverilla jouduttiin ottamaan imukupilla pois, kun ei tuntenut mitään tarvetta ponnistaa eikä siis "osannut" epiduraalin jälkeen.

Tiedätkö mitä kaikkia riskejä siinä on? Tiedätkö mitä ainetta?

 

Se vei kaiken tunnon alapäästä ponnistustunteen myös. Eli olin jalaton ja tunnoton ja jouduin sektioon. Eli todellakin kieltäydyin ja tulen kieltäytymään seuraavassa synnytyksessä.

 

KYSYMYS: (4.12.2007)
Saako synnyttäjä epiduraalipuudutuksen silloin kun haluaa vai onko sairaalassanne jokin rajoitus, missä vaiheessa epiduraalia ei enää anneta?
VASTAUS:
Hei!
Synnyttäjä saa epiduraalipuudutuksen sitä pyytäessään mikäli ehdottomia vasta-aiheita ei ole (esim. veren hyytymishäiriö). Synnytyksen tulee olla selkeästi ja varmasti käynnissä ja supistusten tulee olla säännöllisiä. Tämän tilanteen arvioi kätilö; luota hänen ammattitaitoonsa. Epiduraalipuudutusten on todettu pitkittävän synnytysten kestoa ja lisäävän operatiivisen synnytyksen mahdollisuutta, joten on tärkeää, että synnytys on varmasti käynnissä. Selkeitä senttirajoja ei ole olemassa. Useimmiten kohdunsuu on auki 3 senttiä puudutusta laitettaessa. Lisäannoksia voidaan periaatteessa laittaa vielä vaikka kohdunsuu olisi täysin aukikin, jos esimerkiksi tarjoutuva osa on korkealla eikä aktiivista ponnistamista voida vielä aloittaa. Tällöin puuduteaineseokseen ei enää kuitenkaan voi lisätä opiaattia, koska se kulkeutuu nopeasti istukan läpi ja voi aiheuttaa vastasyntyneen hengityslaman.

Epiduraali- ja spinaalipuudutukset eivät ole riskittömiä toimenpiteitä ja synnyttäjän on hyvä tiedostaa riskit. Puudutusten laittoon liittyy kohonnut riski sikiön tarjontavirheeseen, äidin verenpaineen laskuun ja sen myötä sikiön sydänäänten laskuun. Vakavia komplikaatioita esiintyy suhteessa 1/4000 (esim. epiduraalinen hematooma tai infektio, neurologinen ohimenevä tai pysyvä vamma). Puudutuksia voidaan kuitenkin pitää turvallisina ja niillä on hyödyllisiä vaikutuksia mm. istukkaverenkiertoon ja sen myötä sikiön hapetukseen. Tärkeintä on, että synnyttäjällä on asiallinen informaatio kivunlievitysmenetelmistä, jotta hän pystyy tekemään tietoisen päätöksen niiden käytöstä. Synnytyksenhoidon ammattilaiset osaavat yhdessä kanssasi toteuttaa juuri sinun tarpeiden mukaisen kivunlievityksen.

Lämpöistä joulunalusaikaa sinulle!

Millariikka Kuosa
kätilö
synnytysosasto, Hyvinkään sairaala

 

En nyt ollenkaan ymmärtänyt miten se epiduraalista kieltäytyminen tai sen hyväksyminen liittyy vierihoitoon???

Yleensä ei ole äidin päätettävissä saako vauvan heti viereen vai viedäänkö se ensin osastolle. En kyllä tiedä yhtään äitiä, joka olisi kieltäytynyt ottamasta vauvaa viereensä. Ehkä joku, joka antaa lapsensa adoptioon?

 

en mäkää tuntenu ponnistamisen tarvetta,mutta jotenki sain tytön 9minuutissa ulos :heart:

 

Tiedätkö mitä kaikkia riskejä siinä on? Tiedätkö mitä ainetta?

Kyllä ja kyllä.

 

Syitä on monia, jos katson taaksepäin synnytyksiäni niin jos olisin tästä viimeisestä tiennnyt miten tuo epi vaivaa vuoden synnytyksen jälkeen olisin turvautunut muihin vaihtoehtoihin. MInulla nimittäin epi meni hermoon ja ja vieläkään ei ole oikea puoli selästä kunnossa eikä oikea jalka toimi normaalisti. Kuntoutusta kuntoutusta se auttaa

 

Kääk noita vaaroja.Mulla oli epiduraali ja vei kyllä kaikki kivut todella hyvin en oo edes ajatellut et siitä olisi haittoja enkä kyllä muista et ois kukaan synnärillä niitä kertonutkaan..ja jos luoja vie joskus vauvan suo niin epiduraalia vaan kehiin mulle ei mitään tarvetta tuntea mitään!

 

En mie oo koskaan edes tarvinnut sitä. Kaverilla jouduttiin ottamaan imukupilla pois, kun ei tuntenut mitään tarvetta ponnistaa eikä siis "osannut" epiduraalin jälkeen.

Tiedätkö mitä kaikkia riskejä siinä on? Tiedätkö mitä ainetta?

No, epiduraali pitää kyllä osata antaa potilaallekin oikein ja oikeaan aikaan. Voidaan siinäkin ryssiä, mutta se ei ole epiduraalin vika, vaan antajan.

Mulla ei tullu supistuksia ollenkaan yhdessä synnytyksistäni eikä silläkään ollut mitään tekemistä epiduraalin kanssa kun sitä ei oltu annettu. Koska ei ollut supistuksia, ja tilanne kiireellinen, piti sit lopulta leikata. Mutta niinkin voi käydä, ettei tuu supistuksia ollenkaan vaikka lapsivedet menny aikaisemmin ja kun ei supista, ei synnytys etene ollenkaan, ei kohtu avaudu eikä tule tarvetta ponnistaa. Ja tosiaan tälläkään ei ollu mitään tekemistä epiduraalin kanssa.

 

Kyllä se homma normaalisynnytyksessä menee luomuna, ei niillä missää Ambomaallakaan oo epiduraaleja käytössä.

Epiduraalissa vauvat on monesti tosi unisia synnytyksen jälkeen. Morfiini menee epistä myös vauvaan. Luomuna vauva saa normaalit adrenaliinit ja muut, mitä äidin keho luonnostaan erittää. Nainen on nerokkaasti suunniteltu. Tunto ei katoa ja keho tietää, miten toimia.

Kaksi lasta oon luomusti vääntänyt, ei yhtään repeämää, molemmista oon itse kävellyt salista lapsen kanssa osastolle, hoitanut vauvan, vauva ei hetkeäkään kätilöiden hoidossa ja istunut persiilläni salissa jo.

Ja epiduraali ei todellakaan ole riskitön.

 

Monet sanoo, ettei halua epiduraalia. Ymmärrän, että siinä on riskinsä, mutta onhan sillä etunsakin. Mulla ei tullu mitäään repeämiä ja voimat oli tallella synnytyksen jälkeen. Sain hoitaa pienokaistani vierihoidossa ja häntä ei tarvinnut viedä hetkeksikään pois luotani. sama kakkosen kanssa. En olisi antanut, sillä on tärkeää olla läsnä ja lähellä heti. Äiti on se turva ja lämpö pienelle. läheisyys ja tuttu ääni. Onhan se synnytys hirveen iso juttu sille lapsellekin. Pelottavaa tulla ulos turvallisesta lämpimästä massusta kylmään maailmaan, missä kaikki on ihan uutta.

2 synnytystä, ei tikin tikkiä, olin loistokunnossa luomusynnytyksen jälkeen.

 

Epiduraali pysäytti mulla ekan synnytyksen - ei tapahtunu mitään vaikka siihen asti oli edistyny hyvin. Sit puhkastiin kalvot, jotta tapahtuis jotain ja se aiheutti sellassen supistushelvetin, että mä en enää millään lailla hallinnu ite sitä hommaa. Ja siihen ei enää epiduraalin lisäannos auttanu.
Toisella kierrokselaa en sitä halunnut ja synnytys oli nopeampi ja kivuttomampi sekä paremmin omassa hallinnassa.

 

Muistaako joku vielä sen uutisen, kun synnyttäjä halvaantui epiduraalin saatuaan? Hitsi kun en muista miten siinä lopulta kävi

 

No sain epiduraalin 17h jälkeen, joka nopeutti synntystä. Vauva tuli ihan väärässä asenossa napanuora ties miten, meikäläinen repes ties miten. En ollut nukkunu 30 tuntiin, minut vietiin vauvan kanssa osastolle ja tuli vierihoitoon. Vauva nukkui 2h jonka jälkeen aloitti itkemisen, sairaalassa nukuin kolmessa päivässä jotain 5h, vauva oli vierihoidossa. Miten toi liittyy epiduraaliin?

 

En nyt ollenkaan ymmärtänyt miten se epiduraalista kieltäytyminen tai sen hyväksyminen liittyy vierihoitoon???

Yleensä ei ole äidin päätettävissä saako vauvan heti viereen vai viedäänkö se ensin osastolle. En kyllä tiedä yhtään äitiä, joka olisi kieltäytynyt ottamasta vauvaa viereensä. Ehkä joku, joka antaa lapsensa adoptioon?

ei kun äidit on niin puhki että eivät jaska muuta kuin nukkua ja sitten hoitajat hoitaa vauvoja sillä välin, että äidit saa nukkua. Vierhihoito on sitä, kun vauva on aina lähellä eikä viedä koskaan pois edes nukkumisen ajaksi. Kun synnyttää itensä aivot pellolle kondikseen, niin ei siinä jaksa vauvaa hoitaa. Tiedän monia, jotka antanu vauvat hoitajien huoneeseen jotta voivat itse nukkua. Ja se on musta ihan hirveetä sille lapselle. ev voi ymmärtää.

 

Jos ei kertakaikkiaan jaksa ja pysty kun on epiduralistakin kieltäytynyt ja synnytys ollut sen vuoksi erityisen rankka, niin ei se ole nasta vaihtoehto sille vastasyntyneelle vauvalle sekään.

Johan on tekstiä. Teknosynnyttäjä äänessä?

 

No mä en kokenut tarvitsevani ja jos ponnistamisen tarvekin vähenee niin ei kiitos. Mulla ei ollut sitä oikein kunnolla ilman puudutteitakaan. Ja toisella kertaa ponnistusvaihe ei kestänyt siitä huolimatta ku 3 min. Mä pelkäsin eniten et verenpaine laskee, koska epiduraali laskee verenpainetta, ku mulla muutenkin oli yläpaine jotain 95- max. 110 luokkaa.

 

Mulla se epiduraali ei oikeastaan toiminut juurikaan kipua lievittävästi ekassa synnytyksessä, joten nyt ajattelin että tällä toisella keikalla en sitä ottaisi, vaan sitten kenties jonkun muun kivunlievitysmenetelmän. Sinänsä minusta se on ihan jokaisen oma asia miten kipua kestää ja haluaako kivunlievitystä vai ei.

 

Olen synnyttänyt alakautta. Ponnistusvaihe 10 min joskin en kyllä tuntenut tarvetta ponnistaa. ei kyllä ollut periduraaliakaan. Ponnistin kuitenkin ohjeiden mukaan ja hyvin meni. Onko ponnistustarve siis pakollinen? Ei mulle ollu.

 

Miksi ottaisin jotain ylimääräistä lääkettä jos en koe tarvitsevani sitä? Ja enemmän pelkään isoa piikkiä kun supistuskipua. Olin jo ennen synnytystä päättänyt etten epiduraalia halua, enkä sitä myöskään tarvinnut.

 

Omalla kohdallani meni niin että esikoisen synnytyksessäotin epiduraalin j siitä tuli huono ja tokkurainen olo, olin synnytyksen jälkeen ihan omissa maailmoissani enkä jaksanut hoitaa vauvaa.
Toisen lapsen synnytyksessä en halunnut epiduraalia, synnytys oli tietenkin kivuliaampi mutta tällä kertaa olo olikin loistava synnytyksen jälkeen. Jaksoin hoitaa vauvaa ja repeämiäkään ei tullut.

Epiduraali ei kyllä liity mitenkään repeämiin eikä synnytyksen jälkeiseen jaksamiseen. Itse en halunnut sitä juuri siksi että siitä tuli huono olo ja eikä se kyllä ole ihan riskitön sille vauvallekaan.
Jos vielä kolmannen joksus saan niin luomuna menen edelleen, tuntee ainakin mitä kehossa tapahtuu. Ponnistuksen tarpeen ym. muun.

 

Kaksi lasta oon luomusti vääntänyt, ei yhtään repeämää, molemmista oon itse kävellyt salista lapsen kanssa osastolle, hoitanut vauvan, vauva ei hetkeäkään kätilöiden hoidossa ja istunut persiilläni salissa jo.

Oliko lapset minkä kokoisia, pituus, paino ja päänympärys?

 

Mie olen tullut siihen tlokseen et jos epiduraali on pistetty väärin tai siis väärään kohtaan,niin silloin ponnistamisen tarve ei tunnu.
Itselleni näin käynyt kaksi kertaa,ja monelle tutulleni.

Sitä en ymmärtänyt miten se liittyisi vierihoitoon tai siihen repeääkö paikat.

 

Kyllä se homma normaalisynnytyksessä menee luomuna, ei niillä missää Ambomaallakaan oo epiduraaleja käytössä.

Epiduraalissa vauvat on monesti tosi unisia synnytyksen jälkeen. Morfiini menee epistä myös vauvaan. Luomuna vauva saa normaalit adrenaliinit ja muut, mitä äidin keho luonnostaan erittää. Nainen on nerokkaasti suunniteltu. Tunto ei katoa ja keho tietää, miten toimia.

Kaksi lasta oon luomusti vääntänyt, ei yhtään repeämää, molemmista oon itse kävellyt salista lapsen kanssa osastolle, hoitanut vauvan, vauva ei hetkeäkään kätilöiden hoidossa ja istunut persiilläni salissa jo.

Ja epiduraali ei todellakaan ole riskitön.

mitä se haittaa, jos lapsi on uninen synnytyksen jälkeen?