Miksi meillä on niin paljon mielenterveys ongelmia Suomessa?

[QUOTE="nih";28729126]odotukset--

vanhempi polvi eli nyt 50-60v on oikeasti nähneet köyhyyttä ja ovat osanneet tyytyä vähään..
kun taas nykypolvi haluaa kaiken ja sitten ei psyyke riitä kun tajutaan ettei onnistu vaikka mitä tekisi..

-netti paskapalstat kuten esim tämä
joku sanoo että vähän väsyttää, samantien kanalauma alkaa toitottaa masennuksesta tai kilpirauhasesta [/QUOTE]

heh, no joo.. Se on varmaan totta, että täälläkin ihmiset epäilee herkästi toisen kärsivän kilpirauhasen vajaatoiminnasta tai kliinisesta masennuksesta. Mutta toisaalta kun ne on sairauksia siinä missä muutkin (masennus voi johtua aivojen viallisesta aineenvaihdunnasta) niin miksipä ei? Se on sama jos epäilee sairastavan diabetesta ja kaikki oireet viittaa siihen, niin turha sitä on kärvistellä kun se on täysin hoidettavissa oleva sairaus.

Kai se on totta, että nykyään täytyisi saada kaikki heti... Itsellekin oli äärettömän suuri pettymys kun en lukion jälkeen pari vuotta sitten päässyt opiskelemaan. Niin se elämä opettaa!

 

[QUOTE="aapee";28729120]Ei mtn. Samaa mieltä, ennaltaehkäisevä työ on korvaamatonta ja se kantaa pitkälle. Se on vaan jännä kun meillä pitäisi olla loistava koulutus, päivähoito ja yhteiskunnan kaikki palvelut. Siksi itse kallistun tuohon syyhyn, että suomalaiset ovat vain sisäänpäinsuuntautuneempia eikä meillä ole samanlaista avointa, yhteisöllistä kulttuuria, eikä uskonnollisia tapoja. Ne kaikki helpottaa ihan arkielämää ja antaa toivoa. Se paha olo sitten hukutetaan päihteisiin ja oravanpyörä on valmis.[/QUOTE]
Loistava koulutus? Kyllä, niille jotka ovat ottaneet jo peruskoulun tosissaan. Useimmiten niille, joiden vanhemmat ovat aidosti kiinnostuneita lastensa koulunkäynnistä. Ne lapset taas, joilla ei ole kodin tukea koulunkäynnissä, painivat täysin eri sarjassa kuin muut. Tukiopetusta ja pienryhmäopetusta voi saada, mutta näillä ei välttämättä päästä sellaisiin oppimistuloksiin kuin mitä "menestyksekkään tulevaisuuden" kannalta pitäisi päästä.

Päivähoito? Ylisuuret lapsiryhmät, joissa desibelitaso ajoittain ylittää teollisuudessa sallitut melurajat. Erityistukea tarvitsevat lapset, joilla ei kuitenkaan ole tarvitsemaansa avustajaa. On päiväkoteja, joissa asiat ovat loistavasti ja lapset saavat laadukasta varhaiskasvatusta. Ja sitten on niitä päiväkoteja, jossa asiat on toisin.

Yhteiskunnan kaikki palvelut? Ja mitäköhän nämä ovat? Suurin osa nk yhteiskunnan palveluista on nykyisin kuntien vastuulla ja se aiheuttaa kansalaisten eriarvoisuutta palvelujen saannissa sen mukaan, mikä sattuu olemaan kansalaisen kotikunta. Minusta on harmillista, että yksi ihan merkittävä tuki lapsiperheille - nimittäin kodinhoitajat - on lakkautettu. Vielä 1980-luvulla jos pienten lasten äiti väsyi ruuanlaittoon ja siivukseen, niin hänellä oli mahdollisuus saada kunnalta kodinhoitaja laittamaan ruokaa ja siivoamaan. Tänä päivänä tulee joku perhetyöntekijä sohvalle istumaan ja arvioimaan, sujuuko umpiväsyneeltä äidiltä ruuanlaitto ja siivous vai ei.

 

-loistava koulutus- kuka vaan pystyy opiskelemaan vieläpä aikuisiällä valtion piikkiin, tämä on ulkomailla harvinaista.lisäksi hyväpalkkaisiin ammatteihin pääsee parin vuoden koulutuksella.

-päivähoito, ainakin pari vuotta sitten oli varaa valita mihin lapset laittoi (meidän meni yksityiselle)

-yhteiskunnan palvelut. lääkäri/päivähoito/ kodinhoitoon saa tukea..

Tän paremmin ei juui voisi asiat olla, mä en oikeasti tajua mitä te ihmiset haluatte?

Jokaiselle hoitaja joka hoitaa lapsen 24/7 !! ja siivoaaa laittaa ruokaa ym..
lisäksi tohtorin tutkinto kaikkille ja 9000 netto kk ansiot ilman että itse tekisitte mitään..

 

Loistava koulutus? Kyllä, niille jotka ovat ottaneet jo peruskoulun tosissaan. Useimmiten niille, joiden vanhemmat ovat aidosti kiinnostuneita lastensa koulunkäynnistä. Ne lapset taas, joilla ei ole kodin tukea koulunkäynnissä, painivat täysin eri sarjassa kuin muut. Tukiopetusta ja pienryhmäopetusta voi saada, mutta näillä ei välttämättä päästä sellaisiin oppimistuloksiin kuin mitä "menestyksekkään tulevaisuuden" kannalta pitäisi päästä.

Päivähoito? Ylisuuret lapsiryhmät, joissa desibelitaso ajoittain ylittää teollisuudessa sallitut melurajat. Erityistukea tarvitsevat lapset, joilla ei kuitenkaan ole tarvitsemaansa avustajaa. On päiväkoteja, joissa asiat ovat loistavasti ja lapset saavat laadukasta varhaiskasvatusta. Ja sitten on niitä päiväkoteja, jossa asiat on toisin.

Yhteiskunnan kaikki palvelut? Ja mitäköhän nämä ovat? Suurin osa nk yhteiskunnan palveluista on nykyisin kuntien vastuulla ja se aiheuttaa kansalaisten eriarvoisuutta palvelujen saannissa sen mukaan, mikä sattuu olemaan kansalaisen kotikunta. Minusta on harmillista, että yksi ihan merkittävä tuki lapsiperheille - nimittäin kodinhoitajat - on lakkautettu. Vielä 1980-luvulla jos pienten lasten äiti väsyi ruuanlaittoon ja siivukseen, niin hänellä oli mahdollisuus saada kunnalta kodinhoitaja laittamaan ruokaa ja siivoamaan. Tänä päivänä tulee joku perhetyöntekijä sohvalle istumaan ja arvioimaan, sujuuko umpiväsyneeltä äidiltä ruuanlaitto ja siivous vai ei.

Koulutus Suomessa on huipputasoa, Pisa-tutkimukset ja koulumenestys ovat jo pitkään sen osoittaneet. Meillä on korkeatasoinen opettajakoulutus, josta valmistuu motivoituneita ja osaavia opettajia. Lisäksi meillä on aidosti tasavertainen koulutus, eli putkimiehen poika voi opiskella lääkäriksi, raha ei ole este. Kaikilla on samanarvoiset lähtökohdat. Se on maailmanlaajuisesti todettu olevan ainutlaatuista ja Suomi saa credittiä siitä varmasti hamaan tappiin asti.
Jo Englannissa yliopistoon pääsevät vain keskiluokan ja yläluokan vesat, joiden vanhemmilla on varaa maksaa kallis opiskelu.

Päivähoidosta sitten. Me ei voida sille mitään, että osa vanhemmista päättää tuoda 1-vuotiaan lapsensa päiväkotiin, joka ei millään tavalla vastaa sen ikäisen lapsen kehitystä. Se ei ole hyväksi lapselle, se on selvä. Mutta yhteiskunnassa kaikkea ei voi lailla säätää ja kieltää.
Muuten kuin pienten lasten hoito (mikä ei ole kiinni resursseista tai pk:n henkilöstöstä vaan siitä, että vanhemmat tuovat yksikertaisesti liian varhain lapsen pk-hoitoon) niin leikki-ikäisten lasten päivähoito on hyvää.

Muilla palveluilla tarkoitan nuorisotaloja, nuoristyötä (etsivä nuoristyö, rippikoulut) perheneuvolat, äitiysneuvolat, psykiatrinen avohoito, lastensuojelun avohuolto yms. Ne ovat erinomaisia ja meillä on sosiaaliturva.

 

[QUOTE="aapee";28729074]Mitkä sinusta olisivat niitä masennukseen johtavia syitä Suomessa?[/QUOTE]

Et kysynyt minulta, mutta vastaan kuitenkin. Alkoholin käyttö on suurin syy suomalaisten masennukseen. Suomessa ihaillaan alkoholismia, ja sitä pidetään tavoiteltavana tilana. Alholin liikakäyttö moninkertaistaa riskin sairastua masennukseen.

 

[QUOTE="nih";28729198]-loistava koulutus- kuka vaan pystyy opiskelemaan vieläpä aikuisiällä valtion piikkiin, tämä on ulkomailla harvinaista.lisäksi hyväpalkkaisiin ammatteihin pääsee parin vuoden koulutuksella.

-päivähoito, ainakin pari vuotta sitten oli varaa valita mihin lapset laittoi (meidän meni yksityiselle)

-yhteiskunnan palvelut. lääkäri/päivähoito/ kodinhoitoon saa tukea..

Tän paremmin ei juui voisi asiat olla, mä en oikeasti tajua mitä te ihmiset haluatte?

Jokaiselle hoitaja joka hoitaa lapsen 24/7 !! ja siivoaaa laittaa ruokaa ym..
lisäksi tohtorin tutkinto kaikkille ja 9000 netto kk ansiot ilman että itse tekisitte mitään..[/QUOTE]

Mä olen eri mieltä siitä, että kuka tahansa voisi opiskella mitä tahansa. Musta on aika huolestuttavaa, että meiltä pääsee peruskoulusta nuoria, joilla ihan perusasiatkin on hukassa. Joko saaneet sen vitosen todistukseen säälistä tai sitten opettaja ei ole nuorta halunnut enää seuraavana vuonna nähdä. Usein asiat alkavat mennä pieleen jo siellä lapsuudessa ja jos ja kun lapsella ei ole lähellään aikuisia, jotka rohkaisisivat ja kannustaisivat, niin jo hyvin nuoret ajattelevat, että heidän kohdallaan peli on pelattu. Lähdetään kulkemaan vanhempien jalanjälkiä, kun oikein muutakaan mallia ei ole saatu. Mun mielestä peruskoulun viides luokka voisi olla sellainen, jossa todellakin kartoitetaan jokaisen oppilaan kokonaistilanne ja ne, jotka siinä vaiheessa näyttävät riipin raapin selviytyvän, otettaisiin paremman tuen piiriin. Yläasteella voi olla jo vähän myöhäistä, kun on murkkuikä ja kenties ajauduttukin vanhempia ja yhteiskuntaa uhmaten vääriin porukoihin ja puuhiin.

 

[QUOTE="aapee";28729209]Koulutus Suomessa on huipputasoa, Pisa-tutkimukset ja koulumenestys ovat jo pitkään sen osoittaneet. Meillä on korkeatasoinen opettajakoulutus, josta valmistuu motivoituneita ja osaavia opettajia. Lisäksi meillä on aidosti tasavertainen koulutus, eli putkimiehen poika voi opiskella lääkäriksi, raha ei ole este. Kaikilla on samanarvoiset lähtökohdat. Se on maailmanlaajuisesti todettu olevan ainutlaatuista ja Suomi saa credittiä siitä varmasti hamaan tappiin asti.
Jo Englannissa yliopistoon pääsevät vain keskiluokan ja yläluokan vesat, joiden vanhemmilla on varaa maksaa kallis opiskelu.

Päivähoidosta sitten. Me ei voida sille mitään, että osa vanhemmista päättää tuoda 1-vuotiaan lapsensa päiväkotiin, joka ei millään tavalla vastaa sen ikäisen lapsen kehitystä. Se ei ole hyväksi lapselle, se on selvä. Mutta yhteiskunnassa kaikkea ei voi lailla säätää ja kieltää.
Muuten kuin pienten lasten hoito (mikä ei ole kiinni resursseista tai pk:n henkilöstöstä vaan siitä, että vanhemmat tuovat yksikertaisesti liian varhain lapsen pk-hoitoon) niin leikki-ikäisten lasten päivähoito on hyvää.

Muilla palveluilla tarkoitan nuorisotaloja, nuoristyötä (etsivä nuoristyö, rippikoulut) perheneuvolat, äitiysneuvolat, psykiatrinen avohoito, lastensuojelun avohuolto yms. Ne ovat erinomaisia ja meillä on sosiaaliturva.[/QUOTE]
Sä korostat nyt kaikkea sellaista, missä niillä hyvinvoivilla suomalaisilla menee hyvin. Ja meillähän suurin osa kansalaisista voi paremmin kuin konsanaan. Mutta ne,joilla menee huonosti, meneekin sitten tosi huonosti. Heitä ei pisa-tutkimuksissa eikä perheneuvoloissa näy. Nuorisotaloistakin joudutaan monesti alueen asukkaat älähtämään, koska kunnat kovin mielellään laittaisivat laput luukulle säästösyistä.

 

Mä olen eri mieltä siitä, että kuka tahansa voisi opiskella mitä tahansa. Musta on aika huolestuttavaa, että meiltä pääsee peruskoulusta nuoria, joilla ihan perusasiatkin on hukassa. Joko saaneet sen vitosen todistukseen säälistä tai sitten opettaja ei ole nuorta halunnut enää seuraavana vuonna nähdä. Usein asiat alkavat mennä pieleen jo siellä lapsuudessa ja jos ja kun lapsella ei ole lähellään aikuisia, jotka rohkaisisivat ja kannustaisivat, niin jo hyvin nuoret ajattelevat, että heidän kohdallaan peli on pelattu. Lähdetään kulkemaan vanhempien jalanjälkiä, kun oikein muutakaan mallia ei ole saatu. Mun mielestä peruskoulun viides luokka voisi olla sellainen, jossa todellakin kartoitetaan jokaisen oppilaan kokonaistilanne ja ne, jotka siinä vaiheessa näyttävät riipin raapin selviytyvän, otettaisiin paremman tuen piiriin. Yläasteella voi olla jo vähän myöhäistä, kun on murkkuikä ja kenties ajauduttukin vanhempia ja yhteiskuntaa uhmaten vääriin porukoihin ja puuhiin.

Aukkoja on aina. Kaikista ei voi tulla huippuoppilaita eikä koulumotivaatio kaikilla voi olla yhtä hyvä. Nuoruuteen myös kuuluu uhoaminen ja rajojen kokeileminen, rikkominen.

Kuitenkin meillä on erityisopetusta, jossa oppilas saa tuettua ja yksilöllistä opetusta. Lisäksi meillä on kouluterveydenhoitaja, kuraattori sekä koulunkäyntiavustaja. Tukiopetusta järjestyy, jos oppilas sitä tarvitsee. Osaavaa henkilökuntaa koulussa siis on ja siitä ei ole kiinni psyykkiset ongelmat.

 

Sä korostat nyt kaikkea sellaista, missä niillä hyvinvoivilla suomalaisilla menee hyvin. Ja meillähän suurin osa kansalaisista voi paremmin kuin konsanaan. Mutta ne,joilla menee huonosti, meneekin sitten tosi huonosti. Heitä ei pisa-tutkimuksissa eikä perheneuvoloissa näy. Nuorisotaloistakin joudutaan monesti alueen asukkaat älähtämään, koska kunnat kovin mielellään laittaisivat laput luukulle säästösyistä.

Kerroin vain miksi suomalaista koulutusta arvostetaan ja pidetään loistavana.

Lastensuojelulliset tukitoimet tulisi selvittää viipymättä jos lapselle/nuorella on ongelmia ja pahoinvointia. Se on mielestäni isoin ongelma, ettei ls-ilmoitusta tehdä, vaikka huolta lapsesta jo on - tällöin olisi ehdottomasti puututtava ja ennaltaehkäistävä ongelmat. Lasu on Suomessa liian huononossa maineessa ja se on sääli. :/ Mielestäni sinne tulisi antaa resursseja ja rahaa reilusti enemmän!

 

[QUOTE="vieras";28729214]Et kysynyt minulta, mutta vastaan kuitenkin. Alkoholin käyttö on suurin syy suomalaisten masennukseen. Suomessa ihaillaan alkoholismia, ja sitä pidetään tavoiteltavana tilana. Alholin liikakäyttö moninkertaistaa riskin sairastua masennukseen.[/QUOTE]

Kieltämättä Suomessa on kovin outo suhtautuminen alkoholiin, ennemmän joutuu selittämään juomattamattomuuttaan kuin juomistaan... ja osa vanhemmista rahtaa alkoholia jo alaikäisille laspiilleen, jotta sitten "oppivat juomaan oikein"

 

[QUOTE="aapee";28729257]Aukkoja on aina. Kaikista ei voi tulla huippuoppilaita eikä koulumotivaatio kaikilla voi olla yhtä hyvä. Nuoruuteen myös kuuluu uhoaminen ja rajojen kokeileminen, rikkominen.

Kuitenkin meillä on erityisopetusta, jossa oppilas saa tuettua ja yksilöllistä opetusta. Lisäksi meillä on kouluterveydenhoitaja, kuraattori sekä koulunkäyntiavustaja. Tukiopetusta järjestyy, jos oppilas sitä tarvitsee. Osaavaa henkilökuntaa koulussa siis on ja siitä ei ole kiinni psyykkiset ongelmat.[/QUOTE]
No mä taas olen kuullut kouluista, joissa terveydenhoitaja on vain kerran tai kaksi viikossa tavattavissa. Koulunkäyntiavustajia ei riitä kaikkiin luokkiin. Tukiopetusta saa, mutta se ei yksinään riitä.

Meillä on tässä yhteiskunnassa teoriassa vaikka millaisia tukitoimia ja palveluita, mutta missä on vika, että niin moni tipahtaa sen tukiverkon ulkopuolelle? Missä on vika, että jo yläasteelle siirtyvät lapset kokevat, ettei heillä ole kovinkaan kummoista tulevaisuutta? Että peruskoulun päättäneissä on jo syrjäytyneitä?

 

[QUOTE="aapee";28729281]Kerroin vain miksi suomalaista koulutusta arvostetaan ja pidetään loistavana.

Lastensuojelulliset tukitoimet tulisi selvittää viipymättä jos lapselle/nuorella on ongelmia ja pahoinvointia. Se on mielestäni isoin ongelma, ettei ls-ilmoitusta tehdä, vaikka huolta lapsesta jo on - tällöin olisi ehdottomasti puututtava ja ennaltaehkäistävä ongelmat. Lasu on Suomessa liian huononossa maineessa ja se on sääli. :/ Mielestäni sinne tulisi antaa resursseja ja rahaa reilusti enemmän![/QUOTE]
Niin, Suomessa hyvinvoivilla menee hyvin ja heillä on vain taivas rajana toteuttaa unelmiaan ja mahdollisuuksiaan. Sitten on ne, jotka eivät voi hyvin...ja niistä kai tässä ketjussa alunperin oli kyse?

 

Ja suomen sodat suhteutettuna väkilukuun ovat olleet hieman eri tasoa kuin mitä monissa muissa isoissa euroopan maissa.

Isot Euroopan maat menettivät toisessa maailmansodassa myös väkilukuun suhteutettuna huomattavasti suuremman osan kansastaan kuin Suomi. Suomi selvisi sodasta todella helpolla. Ainoastaan Yhdysvallat pääsi Suomea helpommalla.

Kaikki muut sotaa käyvät maat olivat miehitettyjä kuka kenenkin toimesta. Miehittäjät murhasivat, tappoivat, kiduttivat ja raiskasivat siviiliväestöä. Ihmisiä vietiin pakkotyöhön ja keskitysleireille. Naisia joutui seksiorjiksi miehittäjän sotilaille. Suomessa oli tuollaista viimeksi joskus Isonvihan aikaan 1700-luvulla. Muissa Euroopan maissa tuo on tapahtunut 1940-luvulla. Monissa kehitysmaissa nuo asiat ovat tätä päivää.

Suomalaiset eivät voi olla masentuneita sodan takia, jos muissakaan maissa ei olla siitä masennuttu.

 

Niin, Suomessa hyvinvoivilla menee hyvin ja heillä on vain taivas rajana toteuttaa unelmiaan ja mahdollisuuksiaan. Sitten on ne, jotka eivät voi hyvin...ja niistä kai tässä ketjussa alunperin oli kyse?

Milenterveysongelmia voi olla myös taloudellisesti hyvin toimeentulevalla ja hyvin kouluteteulla henkilöllä.

 

Niin, Suomessa hyvinvoivilla menee hyvin ja heillä on vain taivas rajana toteuttaa unelmiaan ja mahdollisuuksiaan. Sitten on ne, jotka eivät voi hyvin...ja niistä kai tässä ketjussa alunperin oli kyse?

Itse ihmettelit ja kyseenalaistit yhteiskuntamme hyvää koulutusta ja palveluita. Siksi vastasin ja perustelin ne. Minusta koulutuksen tai yhteiskunnan palvelujärjeslmän piikkiin ei voi laittaa näitä psyykkisiä ongelmia. Vaan ne on varhaisessa puuttumisessa (lastensuojelua tarvitsevat lapset eivät saa apua ajoissa) ja siinä suomalaisten perusluonteessa.

 

[QUOTE="vieras";28729331]Milenterveysongelmia voi olla myös taloudellisesti hyvin toimeentulevalla ja hyvin kouluteteulla henkilöllä.[/QUOTE]

Todella hyvä pointti! Tämä on aivan totta ja sen olen saanut huomata myös sairaalaharjoitteluissa. Koulutuksella ja perhetaustalla ei ole väliä mitä tulee esim. masennukseen.

 

[QUOTE="aapee";28729334]Itse ihmettelit ja kyseenalaistit yhteiskuntamme hyvää koulutusta ja palveluita. Siksi vastasin ja perustelin ne. Minusta koulutuksen tai yhteiskunnan palvelujärjeslmän piikkiin ei voi laittaa näitä psyykkisiä ongelmia. Vaan ne on varhaisessa puuttumisessa (lastensuojelua tarvitsevat lapset eivät saa apua ajoissa) ja siinä suomalaisten perusluonteessa.[/QUOTE]
Mä vain totesin, että se hyvä koulutus ja palvelut on hyviä niille, joilla muutenkin menee jo hyvin ja jotka niitä palveluita osaavat hakea ja käyttää. Mä olisin huomattavasti enemmän huolissani niistä, jotka tipahtavat kelkasta jo ennenkuin täyttävät 15 vuotta.

 

[QUOTE="vieras";28729331]Milenterveysongelmia voi olla myös taloudellisesti hyvin toimeentulevalla ja hyvin kouluteteulla henkilöllä.[/QUOTE]
Totta, mutta mä ajattelen tuon hyvinvoinnin vähän laajemmin kuin koulutuksena ja rahana, ts yhteiskunnallisena asemana.

 

[QUOTE="vieras";28729331]Milenterveysongelmia voi olla myös taloudellisesti hyvin toimeentulevalla ja hyvin kouluteteulla henkilöllä.[/QUOTE]

Juuri näin. Työskentelen yksityisellä työterveyshuollossa ja siellä näkee toinen toistaan isompaa herraa ja johtajaa, jotka kärsivät masennuksesta. Masennus ja henkinen huonovointisuus ei ole vain ns. alemman tuloluokan ongelma.

 

Mä vain totesin, että se hyvä koulutus ja palvelut on hyviä niille, joilla muutenkin menee jo hyvin ja jotka niitä palveluita osaavat hakea ja käyttää. Mä olisin huomattavasti enemmän huolissani niistä, jotka tipahtavat kelkasta jo ennenkuin täyttävät 15 vuotta.

Suomessa on vähän liiankin hyvä järjestelmä, jos odotetaan, että se apu tulee kotiovelta hakemaan. Kyllä meillä terveydenhuollon ammattilaiset ja kouluissa ammattilaiset osaavat ohjata apua tarvitsevan toiselle taholle ja ihminen pääsee aika helposti avun piiriin. Siitä se ei ole kiinni. Muutenkin tuntuu välillä, että Suomi on holhousyhteiskunta (hyvällä tavalla siis!) niin enempää ei voi vaatia yhteiskunnalta. 15-vuotiaat syrjäytymisuhan alla olevat nuoret ovat huolestuttava asia ja lasun pitäisikin tavoittaa he. Lähipiirin tulisi puuttua siihen ja hakeutua nuoren kanssa yhdessä sosiaalityöntekijän luokse. Siihen ei saa olla liian suuri kynnys.

 

..ketjua lukematta tuli mieleeni, että...

Siksi, kun pitää pärjätä. Ja mieluummin ihan itse ja yksin. Mahdollisimman varhain. Olehan reipas, olehan kiltisti.

Siksi, kun pitää koko ajan tehdä, näyttää ja suorittaa. Äärirajoille. Pitää kelvata. Sopia muottiin ja ajattelutapaan ja perhekuvaan ja idylliin.

Siksi, kun pitää olla tehokas. Pätevä. Tulosvastuullinen ja -vastaava. Pitää saada statusta, hankkia meriittiä - keinolla millä hyvänsä.

Siksi kun pitää olla piin kova. Mennä teräksen läpi, olla tunteeton, laskelmoivuuskin on vain hyväksi. Itkeä pitää salassa, jos sielläkään. Mieluummin vain kasvattaa sisuksiin möykyn, jota kasvattaa.

Siksi, kun heikkoutta ei arvosteta, tunteilua ei hyväksytä, erilaisuutta ei suvaita, väliinputoajia ei rohkaista. Siksi kun sanat vain helisevät.

 

Miksi meillä on niin paljon psyykkisiä sairauksia Suomessa? Itsekin käytän mielialalääkkeitä ja opiskelen sairaanhoitajaksi, joten en missään nimessä väheksy psyykkeen sairauksia. Niihin on onneksi hyvää hoitoa, mutta opettajat sanoo aina, että tulette huomaamaan kuinka ne on suomalaisia kansansairauksia kuten myös alkoholismi.

Mitä mieltä olette miksi meillä vaikka masennus on yleisin sairauspoissaolojen syy? Miksi meillä on psyykkisiä ongelmia enemmän kuin vaikka etelän maissa?
Itse uskon, että suomalaiset ovat vain niin sisäänpäinsuuntautuneita ja ujoja, eikä ongelmista viitsitä puhua edes lähimmäisille vaan hukutetaan paha olo viinaan ja lääkkeisiin. Mitä te ajattelette?

-perimä
-kaamoksen vaikutus mielialaan, ts. valon vähäisyys
-ongelmien hoitaminen alkoholilla, joka masentaa entisestään
-sosiaaliset suhteet suosivat sisäänpäinkääntyneisyyttä ja "pidä huolta omista asioistasi " -asennetta
-erilaisuutta katsotaan kieroon, poikkeavat suljetaan yhteisöstä
-yleinen köyhyys - toisin kuin meillä aina hoetaan, Suomessa on moni asia huonommin ja olemme köyhempiä kuin monet muut länsimaiksi luettavat maat
-kilpailun kiristyminen kaikilla elämänalueilla - tämä on tullut 90-luvulta alkaen yhä selvemmäksi, jopa vakityö on kuin lottovoitto, vaikka se pitäisi olla perusoikeus

 

..ketjua lukematta tuli mieleeni, että...

Siksi, kun pitää pärjätä. Ja mieluummin ihan itse ja yksin. Mahdollisimman varhain. Olehan reipas, olehan kiltisti.

Siksi, kun pitää koko ajan tehdä, näyttää ja suorittaa. Äärirajoille. Pitää kelvata. Sopia muottiin ja ajattelutapaan ja perhekuvaan ja idylliin.

Siksi, kun pitää olla tehokas. Pätevä. Tulosvastuullinen ja -vastaava. Pitää saada statusta, hankkia meriittiä - keinolla millä hyvänsä.

Siksi kun pitää olla piin kova. Mennä teräksen läpi, olla tunteeton, laskelmoivuuskin on vain hyväksi. Itkeä pitää salassa, jos sielläkään. Mieluummin vain kasvattaa sisuksiin möykyn, jota kasvattaa.

Siksi, kun heikkoutta ei arvosteta, tunteilua ei hyväksytä, erilaisuutta ei suvaita, väliinputoajia ei rohkaista. Siksi kun sanat vain helisevät.

Erinomaisia ja niin paikkansa pitäviä asioita kaikki! Tuo on se suomalainen mentaliteetti ja se ei kyllä kovin armollinen yksilölle ole. Ne arvot pitäisi olla inhimillisemmät ja erilaisuutta aidosti arvostavat, työelämää myöten.

 

[QUOTE="aapee";28729389]Suomessa on vähän liiankin hyvä järjestelmä, jos odotetaan, että se apu tulee kotiovelta hakemaan. Kyllä meillä terveydenhuollon ammattilaiset ja kouluissa ammattilaiset osaavat ohjata apua tarvitsevan toiselle taholle ja ihminen pääsee aika helposti avun piiriin. Siitä se ei ole kiinni. Muutenkin tuntuu välillä, että Suomi on holhousyhteiskunta (hyvällä tavalla siis!) niin enempää ei voi vaatia yhteiskunnalta. 15-vuotiaat syrjäytymisuhan alla olevat nuoret ovat huolestuttava asia ja lasun pitäisikin tavoittaa he. Lähipiirin tulisi puuttua siihen ja hakeutua nuoren kanssa yhdessä sosiaalityöntekijän luokse. Siihen ei saa olla liian suuri kynnys.[/QUOTE]
Monesti vaan näillä lapsilla ei ole sellaista lähipiiriä, joka hakeutuisi heidän kanssaan saamaan apua.

Mä ymmärrän ihan hyvin tuon sun ajattelutapasi. Että on tavallaan ihmisen oma vika, jos ei elämässä menekään hyvin. Kun kuitenkin yhteiskunta tarjoaa kaiken mahdollisen, jotta menisi hyvin. Ajattelin kymmenen vuotta sitten suurinpiirtein samalla tavalla. Ja koska minä olin pärjännyt elämässäni ja mennyt eteenpäin vastoinkäymisistäni huolimatta, niin toki kaikki muutkin siihen pystyisivät. Nykyisin ajattelen jo toisin. Tiedän, miten onnekas olen ollut jo siinä, että lapsuudenkodissani kannustettiin opiskelemaan ja kouluttautumaan. Että sain sen tuen, mitä koulunkäyntiäni varten tarvitsin. Enemmänkin. Mua on myös aina kannustettu yrittämään. Nk nostettu pystyyn, kun olen epäonnistunut ja autettu yrittämään uudestaan. Koko lapsuuteni elin ilmapiirissä, jossa oli itsestäänselvää, että pystyn kaikkeen, mihin haluan pystyä. Minua ei vähätelty eikä lannistettu. Kun seurasin omien lasteni kouluaikaa ja kaveripiiriä, niin aloin huomata, millainen merkitys kodilla on. Olen myös viimeisen kymmenen vuoden aikana tutustunut useisiin ihmisiin, joilla elämä ei ole mennyt niinkuin Strömsössä. Ihmisiin, joiden itsetunto on ollut niin nollassa, että sellaisesta on vaikea nousta. Ajatus peruskoulun arvosanojen korottamisesta, lukio- ja yliopisto-opinnoista voi olla sellaiselle ihmiselle ajatustasolla täysin mahdotonta tai ainakin valovuosien päässä, jotta heiltä löytyisi voimia edes yrittää. Kaikilla nyt vaan ei ole samat lähtökohdat, vaikka kovin mielellämme haluasimme niin ajatellakin.

 

-perimä
-kaamoksen vaikutus mielialaan, ts. valon vähäisyys
-ongelmien hoitaminen alkoholilla, joka masentaa entisestään
-sosiaaliset suhteet suosivat sisäänpäinkääntyneisyyttä ja "pidä huolta omista asioistasi " -asennetta
-erilaisuutta katsotaan kieroon, poikkeavat suljetaan yhteisöstä
-yleinen köyhyys - toisin kuin meillä aina hoetaan, Suomessa on moni asia huonommin ja olemme köyhempiä kuin monet muut länsimaiksi luettavat maat
-kilpailun kiristyminen kaikilla elämänalueilla - tämä on tullut 90-luvulta alkaen yhä selvemmäksi, jopa vakityö on kuin lottovoitto, vaikka se pitäisi olla perusoikeus

Tämä on yksi merkittävä tekijä. Osa kansalaisista tipahtaa jo kisan alkumetreillä.