[QUOTE="aapee";28732183]Se on totta, että pahoinvointia silti on paljon ja ne jotka putoavat, putoavat usein hyvin alas. Itsekin tunnen omassa lähipiirissä ihmisen kuka on tuon Kallen kaltainen ja meidän omaisten täytyy suoraan sanottuna tehdä työtä sen eteen, että vahdimme ja valvomme, että hoitohenkilöstö käy antamassa kädestä suuhun hänelle lääkkeet (hänellä on skitsofrenia). Se on kauhean surullista ja väärin, mutta nyt olemme ko. hoitotaholle tehneet selväksi, että kerrankin jos lääkkeet jää antamatta ja tämä ihminen niitä ei saa, asia lähtee eteenpäin satavarmasti. Meillä on mielenterveyslaki ja heidän on hoidettava työtehtävänsä, niin minäkin sh-keikkaa tehdessäni tiedän vastuuni joka kerran.
Näitä on ja sen olen huomannut, että jos omaiset eivät pidä sairaan puolia ja tarvittaessa VAADI asioita, niin jos huono tuuri käy ihminen on heikoilla. Silti en sano, että syy on yhteiskunnassa vaan yleisessä välittämisen kulttuurissa (annetaan tilanteiden kärjistyä ja osan porukkaa vaan kärsiä.) Se ei minusta ole yhteiskunnasta kiinni, vaan meistä tavan pulliaisista![/QUOTE]
Mutta kerro mulle, tämän uljaan upean yhteiskunnan edustaja, miksi meillä omaisten täytyy VAATIA? Minullakin on sairaanhoitajan koulutus ja melkein 20 vuotta ehdin työskennellä terveydenhuollossa ennen alan vaihdosta. Minäkin olin joskus idealisti ja kuvittelin, että hoitoon auttamani seinänaapuri ei ole neljän tunnin päästä oveni takana Diapam-resepti taskussa ja ranteet auki viilleltynä. Mutta siellä se vaan oli. Mä voin ihan suoraan sanoa, että välillä turhauttaa tämä meininki, kun hyväosaiset saavat hyvinvointipalvelut ja ne huono-osaiset tipahtavat sellaiseen monttuun, ettei sieltä kukaan ole enää ylös auttamassakaan. Itse koen kuuluvani onnekkaisiin, koska voin käydä just niin usein yksityisellä psykologilla kuin itse haluan. Vaikka joka päivä, jos siltä tuntuu. Mutta läheskään kaikilla ei ole sellaiseen varaa.
