Miksi naiset jäävät nykyään tytön näköisiksi?

[QUOTE="vieras";27948414]Paitsi tyyliltään. Mistä päästään taas jo ekan sivun aiheisiin: 30v voi pukeutua kuin 20v ja luulla näyttävänsä muutenkin samalta kuin 20-vuotiaat.[/QUOTE]

mutta kun ei voi sitäkäänntietää jos joku oikeesti vaan näyttää niin nuorelta, eikä vaan luule niin. Ei voi sanoa näkemättä toisesta. Kun täällä on sanottu, ettei kukaan voi näyttää 10 vuotta nuoremmalta, mutta kyllä semmosia ihmisiä on. Ainakaan näkemättä ei voi sanoa jonain faktana.

 

Tai sitten te vaan kuvittelette näyttävänne alle 20-vuotiailta
35 ei vaan koskaan näytä alle 20-vuotiaalta.
Kyllä se todellisuus vaan iskee kohta kovalla kädellä. Itse olen aina näyttänyt ikäistäni reilusti nuoremmalta, mutta nyt 42-vuotiaana olen mielestäni vanhentunut nopeasti. Tosin suurin osa veikkaa 35-vuotiaaksi, johtuen varmaan pukeutumisesta.

Pituus ei tähän vaikuta, ennemmänkin käytös ja kropan malli jne.

peesi.

 

mutta kun ei voi sitäkäänntietää jos joku oikeesti vaan näyttää niin nuorelta, eikä vaan luule niin. Ei voi sanoa näkemättä toisesta. Kun täällä on sanottu, ettei kukaan voi näyttää 10 vuotta nuoremmalta, mutta kyllä semmosia ihmisiä on. Ainakaan näkemättä ei voi sanoa jonain faktana.

jaa, suurin osa ihmisistä näyttää vielä 30-vuotiaana 20-vuotiaalta, eroa ei useinkaan tiedä, tämähän johtuu siitäkin että 20-vuotias vielä harvoin tietää mikä pukee häntä ja mikä hänelle sopii. vaatteiden meikkien jne osalta.

sen sijaan 30-vuotias useimmiten jo tietää. 20-vuotiasta ei lähes koskaan erota 30-vuotiaasta, ja toisinpäin.

40-vuotiaana suurin osa ihmisistä näyttää jo ikäisiltään. eli on yhtäkkiä vanhentunut paljon.

on poikkeuksia, nämä usein miehissä, jotka vielä 50-vuotiaana näyttävät 30-vuotiaalta.

 

siksi varmaan nykyään kysyellään paperit alle 30-vuotiailta, koska ei välttmättä 15-vuotiasta erota 30-vuotiaasta eikä ole koskaan erottanut. ei ihminen vanhene yleensä kovin pahasti alle 30-vuotiaana. harvalla on pahoja ryppyjä tai kasvoissa ikäluomia tai juonteita suupielissä, leuassa, silmien välissä.

40-vuotiaalla usein on.

 

Ihmiset taitaa olla tosi huonoja arvioimaan toisten ikää tai heillä on omituiset kuvitelmat siitä miltä mikäkin ikäinen näyttää. Täällä oli kerran ketju jossa kysyttiin että arvellaanko sua yleensä ikäiseksesi/nuoremmaksi/vanhemmaksi niin suurin osa vastasi että nuoremmaksi, tosi harva vastasi että vanhemmaksi tai ikäisekseen.

Johtunee tosin siitäkin että yleensä toisten ikää arvaillessa kaunistellaan arvausta Varsinkin jos joku silmät säihkyen kysyy 'arvaa mun ikä, et muuten ikinä arvaa?!' ja naamasta näkee minkälaista vastausta odotetaan.

 

Ihmiset taitaa olla tosi huonoja arvioimaan toisten ikää tai heillä on omituiset kuvitelmat siitä miltä mikäkin ikäinen näyttää. Täällä oli kerran ketju jossa kysyttiin että arvellaanko sua yleensä ikäiseksesi/nuoremmaksi/vanhemmaksi niin suurin osa vastasi että nuoremmaksi, tosi harva vastasi että vanhemmaksi tai ikäisekseen.

Johtunee tosin siitäkin että yleensä toisten ikää arvaillessa kaunistellaan arvausta Varsinkin jos joku silmät säihkyen kysyy 'arvaa mun ikä, et muuten ikinä arvaa?!' ja naamasta näkee minkälaista vastausta odotetaan.

päinvastoin, ihminen on huono arvioimaan omaa ikää. suurin osa näkee peilissä nuoren ja nätin ihmisen, toisten ikä kyllä nähdään paljon realistisemmin, sama juttu mitää tulee omiin virheisiin versus toisten.

 

Ihmiset taitaa olla tosi huonoja arvioimaan toisten ikää tai heillä on omituiset kuvitelmat siitä miltä mikäkin ikäinen näyttää. Täällä oli kerran ketju jossa kysyttiin että arvellaanko sua yleensä ikäiseksesi/nuoremmaksi/vanhemmaksi niin suurin osa vastasi että nuoremmaksi, tosi harva vastasi että vanhemmaksi tai ikäisekseen.

Johtunee tosin siitäkin että yleensä toisten ikää arvaillessa kaunistellaan arvausta Varsinkin jos joku silmät säihkyen kysyy 'arvaa mun ikä, et muuten ikinä arvaa?!' ja naamasta näkee minkälaista vastausta odotetaan.

Täysi peesi tälle.

Olen, kuten jo aiemmin sanoinkin, todella harvoin erehtynyt iän arvioimisessa. En tiedä miten ammattini (lääkäri) vaikuttaa tähän, vai onko ehkä toisin päin - siis että olen päätynyt lääkäriksi osittain tämän iän (ja monien muidenkin asioiden) "oikein arvaamisen" ts. hyvän päättelykyvyn ansiosta.

Mutta tosiaan, eipä sitä juuri parane ihmisille mennä sanomaan, että joo, olet varmaan 38 mutta näen tietysti että toivoisit vaikuttavasi 20-vuotiaalta. Niin sitten sitä heittää arvauksen jonnekin sinne mihin sen toivotaan osuvan.

En myöskään tarkkaan tiedä miltä ihmiset kuvittelevat keskimäärin sitten kolmekymppisten näyttävän. Kun täälläkin joku väitti, että itse näyttää varmasti nuoremmalta mutta muuta kaikki varmaankin ikäisiltään. Kolmekymppinenhän oikeasti siis on aika nuori henkilö kuitenkin.

Jos mä joskus olen joskus joutunut yllättymään oikeasti oman arvaukseni mennessä pieleen, niin se on ollut juuri toisin päin. Eli olen kuvitellut ihmisen paljon vanhemmaksi kuin hän oikeasti sitten onkaan. Mutta todella harvoin on näinkään käynyt. Joillain eletty elämä kun näkyy aika rankasti, niin silloin sitä alkaa nopsaan näyttää ikäistään vanhemmalta.

 

[QUOTE="hmmm";27948937]päinvastoin, ihminen on huono arvioimaan omaa ikää. suurin osa näkee peilissä nuoren ja nätin ihmisen, toisten ikä kyllä nähdään paljon realistisemmin, sama juttu mitää tulee omiin virheisiin versus toisten.[/QUOTE]

Toi nyt ei oikeen sovi yksiin sen kanssa että useimmat täällä kertoivat heidän ikänsä arvioitaneen reilusti alakanttiin...

 

Vai voisiko olla niin pain, etta tytot nayttavat naisilta?

 

Vai voisiko olla niin pain, etta tytot nayttavat naisilta?

Niin. Tähän vähän viittailin kun aiemmin pohdin, miksi nimenomaan nuoruus on asia, joka on must. Sitä pyritään venyttämään kummastakin päästä: lapsilla on kiire näyttää nuorilta naisilta, ja oltuaan hetken nuoria naisia yritetään pysyä nuorina naisina vielä keski-iässä (joka siis varsinaisesti alkaa siinä nelissäkymmenissä, joidenkin mielestä jo kolmeviitosena).

 

Niin. Tähän vähän viittailin kun aiemmin pohdin, miksi nimenomaan nuoruus on asia, joka on must. Sitä pyritään venyttämään kummastakin päästä: lapsilla on kiire näyttää nuorilta naisilta, ja oltuaan hetken nuoria naisia yritetään pysyä nuorina naisina vielä keski-iässä (joka siis varsinaisesti alkaa siinä nelissäkymmenissä, joidenkin mielestä jo kolmeviitosena).

Vanhemmalla ihmisella ei ole mitaan arvoa nykymaailmassa. Enaa heita ei tarvita lapsenlapsia hoitamaan tai siirtamaan hankkimaansa viisautta ja elamankokemustaan nuoremmilleen. Ei kai auta muu, kuin yrittaa pysya riittavan nuorena, etta kelpaa...

 

Vanhemmalla ihmisella ei ole mitaan arvoa nykymaailmassa. Enaa heita ei tarvita lapsenlapsia hoitamaan tai siirtamaan hankkimaansa viisautta ja elamankokemustaan nuoremmilleen. Ei kai auta muu, kuin yrittaa pysya riittavan nuorena, etta kelpaa...

Jaa, mun havaintojen mukaan myöskään vanhemmat eivät arvosta nuorempiaa. Ei nykymaailmassa kukaan arvosta kuin itseään.

 

[QUOTE="hmmm";27949054]Jaa, mun havaintojen mukaan myöskään vanhemmat eivät arvosta nuorempiaa. Ei nykymaailmassa kukaan arvosta kuin itseään.[/QUOTE]

Miksi arvostaisivatkaan, ellei toinen ole arvostusta ansainnut omalla kaytoksellaan? Siis patee kumpaankin suuntaan...

 

ja ei vanhemmalla välttämättä ole mitään elämänkokemusta tai viisautta jaettavaksi.
otetaan nyt vaikka viimeisimmät selviytyjät esimerkiksi.

lapsellisin, ilkein ja typerin oli tyypeistä vanhin. dan. kiukutteli ihan helvetisti kun hänet tiputettiin, suorastaan solvasi muita kilpailijoita ja halusi kostaa ihan loppuun saakka. leuhki rahallaan, kulki kalliissa kengissä kilpailun ajan.

sen sijaan paljon parjatut kaunit nuoret tytöt olivat mukavia, kohteliaita, hvyäkäytöksisiä, hyväksyivät että peli on peli ja oman tippumisensa.

tietty toi on vaan telkkarisarja, mutta usein vanhat miehet ovat ilkeitä, tyhmiä, katkeria, elämäänsä pettyneitä. eivät todellakaan viisaita. sama juttu vanhat naiset.

 

Vanhemmalla ihmisella ei ole mitaan arvoa nykymaailmassa. Enaa heita ei tarvita lapsenlapsia hoitamaan tai siirtamaan hankkimaansa viisautta ja elamankokemustaan nuoremmilleen. Ei kai auta muu, kuin yrittaa pysya riittavan nuorena, etta kelpaa...

Onneksi elämää voi sentään ajatella toisinkin.

Siinä nuoruuden ja vanhuuden välissä on vaihe nimeltään aikuisuus. Tärkeää vahvuuden, voimavarojen ja kasvun aikaa sekin. Aikuisuuden välttely on huomattavan suosittua kulttuurissamme.

Itse olen siis viisikymppinen, ja aikuinen olen ollut jo melko nuoresta asti. Ja iloisesti, rikkaasti aikuinen. Mutta nyt alan pikku hiljaa jo odotella jotain esivanhuutta. Tunnustan, että odotan lapsenlapsia, vaikka niitä nyt ei ihan tähän hätään ole vielä syntymässä. Ja nautin matkustelusta, parisuhteestani sekä kyvykkyydestäni ja osaamisestani työelämässä. Ja mietin mitä seuraavaksi opiskelisin, mikä kiinnostaisi.

Ehkä mulla vain on sitten ollut siunaus saada jo myötälahjana semmoinen kelpaamisen kokemus... ettei ole koskaan tarvinnut miettiä "kelpaamista".

 

Jos ajatellaan esimerkiksi kolmekymppisiä, niin onhan heitä laidasta laitaan. Itse ainakin tunnen paljon juuri sen ikäisiä ja suurin osa heistä on kyllä ihan kolmekymppisten näköisiä. Kuitenkin useampi tuntemistani kolmekymppisistä näyttää huomattavasti nuoremmilta, jopa parikymppisiltä ja muutama vanhemmalta, jopa nelikymppisiltä. Näiden vanhemmilta näyttävien kohdalla epäterveelliset elämäntavat ovat varmaan syy, miksi he näyttävät niin paljon vanhemmilta.

Minä en ymmärrä minkä takia jotkut eivät voi myöntää sitä, että kyllä ihminen voi näyttää nuoremmalta mitä onkaan. Ehkä nämä ovat niin rupsahtaneita itse, etteivät suostu uskomaan, että joku toinen samanikäinen voi näyttää nuoremmalta. Ja sitäkään en ymmärrä, että se nuoremmalta näyttäminen olisi jokin tavoiteltava asia. Se voi tosiaan olla joskus jopa riesa työelämässä.

 

[QUOTE="Mies";27946445]Minäpä kerron teille, arvon naiset. Joka helvetin aamu kun katson peiliin, olen se sama vetävän näköinen nuori mies jota te tytöt piirititte. Kun katson itsestäni otettua valokuvaa huomaan, että olenkin nykyään yli viiskymppinen äijä. Hiukset tosin on edelleen ponnarilla, mutta muuten alkaa elämän merkit näkymään..[/QUOTE]

Mikä siinä onkin että miehillä on tuollainen raudanluja itsetunto. Naiset laittautuu, meikkaa, koristelee ja parantelee itseään ja silti miettivät, mahtaako kelvata miehille. Rumillakin miehillä on ihan hemmetin hyvä itsetunto, uskovat olevansa kulmakunnan vetävimmän näköisiä uroksia. Ja naiset murehtii ryppyjä, selluliittia, kiloja, ties mitä. On se niin väärin : /

 

On muakin sanottu paljon nuoremman näköseks mitä olenkaan (35), papereita kysytään alvariinsa jos ostaa savukkeita tai alkoa (ja nythän niitäkään ei tule ostettua, ku miehelle)... Ja tämä jo ennen sitä kolmenkympin sääntöä.

Mutta khyll mä itte oon sitä mieltä, etten mikään parikymppisen näkönen enää ole, vaikka pukeudunki nuorekkaasti, en käytä meikkiä kuin harvoin, se pilaa naaman ihon ym... Enkä mä edes haluais olla parikymppisen näkönen.

 

Mä olen 28v ja vasta viime viikolla mulle yritti bussikuski myydä lasten lipun. Papereita kysytään koko ajan, ja hauskinta oli kun kävin ekan kerran mun miehen uudella työpaikalla, kaksi eri kolleegaa oli seuraavana päivänä moralisoineet miestäni ettei kolmekymppinen voi seurustella alaikäisen kanssa. Eivät siis vielä silloin tienneet et meillä on lapsi ja ollaan kihloissakin oltu jo viis vuotta.

 

[QUOTE="vieras";27949497]Mikä siinä onkin että miehillä on tuollainen raudanluja itsetunto. Naiset laittautuu, meikkaa, koristelee ja parantelee itseään ja silti miettivät, mahtaako kelvata miehille. Rumillakin miehillä on ihan hemmetin hyvä itsetunto, uskovat olevansa kulmakunnan vetävimmän näköisiä uroksia. Ja naiset murehtii ryppyjä, selluliittia, kiloja, ties mitä. On se niin väärin : /[/QUOTE]

on on. mutta mitään uskomuksia ei silti ole.

 

En minäkään usko, että kukaan esim. 35-40-vuotias näyttäisi parikymppiseltä, en minäkään mitenkään, vaikka aina sanotaan (en koskaan kysy näytänkö minkäikäiseltä, vaan tullaan sanomaan ja ihmettelemään, jos lasten iät tiedossa tms.) että näytän nuoremmalta kuin olen. Se on selvä, että jotkut näyttävät vanhemmilta kuin ovatkaan, omanikäisissä näki jo kolmekymppisinä että elämäntavat alkavat näkyä, osa on nyt kaljuuntunut, plösähtänyt, pukeutuu tätimäisestii tai vanhanaikaisesti, hiukset on out of date jne. ja osa taas on sporttisempia, nuorekkaampia, hyväkuntoisia, ja vaan vuosia nuoremman näköisiä kuin toiset. Silti se ikä näkyy niin, ettei taatusti parikymppiseen sekoita.

 

itsellä lähinnä naurattaa.. toinen lapsi tulossa esikoinen 2,5v ikää pian 30, ja viimeeksi kaksi päivää sitten kuulin keski-ikäiseltä naiselta kauhistuneen kommentin ulkoillessani;* Ohhoh,kamalan nuori äiti*.. siinä hieman jo naurattaa että aijaa, kuinka vanhana ne lapset sitten tehdään..

 

Muistan mummani, kun hän iltaisin avasi pitkät mustat hiuksensa nutturalta ja kampasi ne auki. Hän näytti silloin ihan pikkutytöltä pitkässä yöpaidassaan.

 

Kyllä se siitä korjaantuu. Itsekin olin vielä 35-vuotiaaksi nuoren näköinen. Nyt olen yli 40-vuotias ja naamasta näkee, että ikää on yli 40. Vaikka tyttäreni sanookin, että olen kaikissa asioissa jäänyt 90-luvulle, niin ulkonäkö on kylläkin muuttunut 90-luvusta.

 

[QUOTE="aika";27952330]Kyllä se siitä korjaantuu. Itsekin olin vielä 35-vuotiaaksi nuoren näköinen. Nyt olen yli 40-vuotias ja naamasta näkee, että ikää on yli 40. Vaikka tyttäreni sanookin, että olen kaikissa asioissa jäänyt 90-luvulle, niin ulkonäkö on kylläkin muuttunut 90-luvusta.[/QUOTE]

Mun naamsta ei näe että olen 40+. Se vähän riippuu asioista.