Miksi toivoa enemmän tyttöä, miksi poikaa?

Kuulee usein sanottavan, että olisin toivonut/toivoisin, että tämä tuleva vauva on tiettyä sukupuolta... Mikä ihmeen juttu se oikein on?? Kyllä mä ehkä sen ymmärrän, että jos on 6 tyttöä ja sitten haluttais, että se seitsemäs olis poika, mut et jo esikoisesta toivotaan jompaa kumpaa sukupuolta.

Miksi?

Tuli vaan mieleen, kun eräs palstalainen tuossa ketjussa sanoi, että voi nyt sanoa, että on toivonut poikia, kun niitä jo kaksi on...

 

Samaa aihepiiriä: musta on hirmu ärsyttävää, kun sanotaan, että sama se kumpi tulee, pääasia että on terve. Ihan niin kuin sairas lapsi ei olisi yhtä rakas ja tervetullut kuin tervekin! Itse en raskausaikana osannut toivoa kumpaakaan sukupuolta erityisesti. Terveyttä tietysti lapselle toivoin, mutta ennen kaikkea halusin vain lapsen, uuden ihmisen. Kaikki muu on kuitenkin toisarvoista.

 

Minulla ei ole veljiä, joten se poikalasten maailma oli aika vieras. Jotenkin mielsin itseni tyttölasten äidiksi, siis sitten kun minulla olisi lapsia, ajattelin että olisin tytön/tyttöjen äiti. Mutta poikia sain, ehkä minulla oli vähän haikeutta siinä vaiheessa, kun päätimme, ettei tule enempää lapsia, haikeutta siitä, ettei minusta tule koskaan tytön äitiä. Olen perheen ainoa naisihminen ja mielestäni se muovaa myös naista/äitiä, se millainen "asema" on perheessä. Siis olipa se sitten poikien äiti, tyttöjen äiti, tai molempien. Sekä hyvässä että pahassa.

 

Kai sitä aina toivoo voi, eriasia toteutuuks toiveet! Ja tuskimpa kukaan kovin pettyny on synnytyksen jälkeen vaikka toive ei toteutuiskaa...

 

Samaa aihepiiriä: musta on hirmu ärsyttävää, kun sanotaan, että sama se kumpi tulee, pääasia että on terve. Ihan niin kuin sairas lapsi ei olisi yhtä rakas ja tervetullut kuin tervekin! Itse en raskausaikana osannut toivoa kumpaakaan sukupuolta erityisesti. Terveyttä tietysti lapselle toivoin, mutta ennen kaikkea halusin vain lapsen, uuden ihmisen. Kaikki muu on kuitenkin toisarvoista.

Ei tietenkään oo yhtään sen rakkaampi, mutta tuskin kukaan ehdontahdoin haluaa sairaan lapsen. Mun mielestä se on aika selvä homma, että toivoo tervettä lasta...

 

Se on hankala sanoa mitään järjellistä syytä sille, miksi toivoo kumpaa toivoo, ilman mitään syvempiä itsetutkiskeluja. Eikä varsinkaan voi sanoa, mitään yleispätevää syytä. Minä olen toivonut tyttöä, esikoisesta alkaen, poikia ovat molemmat. Harvoin kuitenkaan törmää sellaiseen ihmiseen, joka oikeasti käyttäytyisi jotenkin kylmemmin lasta kohtaan, pelkästään sen sukupuolen takia, joten lienee sillä ei sen takia ole suurempaa merkitystä, miksi toivoo ja mitä toivoo.

 

Tytöt siirtää enemmän äidin geenejä eteenpäin

 

Samaa aihepiiriä: musta on hirmu ärsyttävää, kun sanotaan, että sama se kumpi tulee, pääasia että on terve. Ihan niin kuin sairas lapsi ei olisi yhtä rakas ja tervetullut kuin tervekin! Itse en raskausaikana osannut toivoa kumpaakaan sukupuolta erityisesti. Terveyttä tietysti lapselle toivoin, mutta ennen kaikkea halusin vain lapsen, uuden ihmisen. Kaikki muu on kuitenkin toisarvoista.

No kyllä se on kuule ihana asia että lapsi on terve, ihan sen lapsen kannalta ensiksikin.. Minulla on pitkäaikaissairas lapsi, todella rakas tyttö. Ja kyllä, toivon edelleenkin että hän saisi olla terve,!!!

Ja jos vielä saisin lapsen toivoisin ehdottomasti että olisi terve. Sukupuolesta huit hait.

 

en mä tie ..mä toivoin pikkuista tyttöä. ja mies myös.. tottakai poika olis olut yhtä ihana..mutta jotenkin toivottiin että tulis tyttö ja tuli =) ja vielä toinenkin. tuplasti toiveet täytty

mä en osaa sanoa miksi tyttöjä halusin. näin vain tein..jos sattusin tulee raskaaksi.. niin nyt mulle olis ihan sama kumpi tulis..enään ei olis toiveita

 

koska miehet ovat luomakunnan kruunuja

 

Samaa aihepiiriä: musta on hirmu ärsyttävää, kun sanotaan, että sama se kumpi tulee, pääasia että on terve. Ihan niin kuin sairas lapsi ei olisi yhtä rakas ja tervetullut kuin tervekin! Itse en raskausaikana osannut toivoa kumpaakaan sukupuolta erityisesti. Terveyttä tietysti lapselle toivoin, mutta ennen kaikkea halusin vain lapsen, uuden ihmisen. Kaikki muu on kuitenkin toisarvoista.

Minua taas ärsyttää suunnattomasti se, ettei saisi toivoa tervettä lasta! Hulluahan se on olla toivomatta sellaista. Eihän se rakkautta vähennä, vaikka sairas lapsi syntyisi tai lapsi myöhemmin sairastuisi, mutta om mielestäni silkkaa hurskastelua väittää, ettei toivo lapsestaan tervettä. Kai jokainen toivoo lapselleen mahdollisimman hyvää elämää, jonka yhtenä tärkeänä osana on terveys!

 

Minua taas ärsyttää suunnattomasti se, ettei saisi toivoa tervettä lasta! Hulluahan se on olla toivomatta sellaista. Eihän se rakkautta vähennä, vaikka sairas lapsi syntyisi tai lapsi myöhemmin sairastuisi, mutta om mielestäni silkkaa hurskastelua väittää, ettei toivo lapsestaan tervettä. Kai jokainen toivoo lapselleen mahdollisimman hyvää elämää, jonka yhtenä tärkeänä osana on terveys!

Luulen, että tässä asiassa ihmiset painottavat eri tavalla. Minusta se kuulostaa eriltä jos sanotaan. Kunhan on terve, kuin jos sanotaan: Kunhan on terve

 

Mummuni sanoi aikanaan, että hän tunsi olevansa poikien äiti, vaikka hänellä oli kumpiakin kolme. Hän koki, että pojat ovat jotenkin 'reilumpia' kasvatettavia, kun tytöt ja tyttöjen kommervenkit.

Itse olen aina pitänyt enemmän poikien kuin tyttöjen joukosta. En ole ymmärtänyt nukkien kanssa leikkimistä, vaatteiden kanssa lääräämistä, kikatusta, tuutsä-munkaa-vessaan -juttuja.

Näin ollen aina toivoin poikaa, ja pojan sain. Miehelläni oli veli ja veljenpoika ja poikaserkkuja ja koulukaverit tietty poikia. Hän toivoi tyttöä, koska halusi kokea tytön kasvamisen, elämän, kehittymisen - koko tyttöyden ihmeen.

Halusin koko sydämestäni 'tehdä' miehelleni sen tytön, ja tytön myös saimme. Tämän tytön kanssa ehkä jossakin sisimmässä elän sitä tyttöyttä, mitä minulla ei koskaan ollut. Hän saa rimpsunsa ja rämpsynsä ja tuen hänen tyttöyttään. Pyrin siihen, että hän myös saa reilusti suunsa auki tässä maailmassa, eikä jää nurkkaan imeskelemään hameenhelmojansa.

Eli olen toivonut poikaa ja olen toivonut tyttöä, ja nyt näitten kahden persoonan kanssa sitten saa tasapainotella. =)

 

minulla on kaksi poikaa ja toivoisin saavani joskus tytön.

 

Älkääs nyt tahallanne väärinymmärtäkö mua. Totta kai jokainen vanhempi toivoo lapselleen terveyttä ja kaikkea muutakin hyvää, ei siitä ole ollenkaan kysymys. Ehkä se on sitten asian muotoilu, mikä särähtää korvaan: "Ihan sama kumpi tulee, kunhan / pääasia on, että on terve".

Mulle itselleni ei ole pääasia se, kumpaa sukupuolta lapsi on, eikä edes se, onko hän terve vai sairas jotenkin, vaan mulle tärkeintä on se, että ylipäätään saan lapsen.

 

Mulla on kaksi poikaa ja kolme tyttöä ja jos vielä joskus saan lapsen, toivoisin että pojan. Ei siihen sen kummempia syitä tarvii olla. =)

 

Myönnän.. jostain syystä toivon tyttöä, mutta olen kyllä 100% onnellinen pojastakin

 

Mä en oo ikinä ajatellut saavani poikia, oli itsestään selvä että mä saan tytön. En edes tajunnut toivoa sitä kun olin niin satavarma että tyttö tulee jokatapauksessa.

Järkytys oli suuri kun kakkosesta ultrakuvassa näkyi sukukalleudet, meinasin pyörtyä koska tiesin että oon ihan luotu tyttöjen äidiksi, poikia en tule saamaan enkä osaisi hoitaa/kasvattaa...

 

Meillä kolme poikaa, enkä mä oo sitä sukupuolta sen kummemmin ajatellut tai toivonut. Tai jos ihan rehellinen olen, niin sellanen pieni häivähdys tän kolmannen kanssa kävi: mietin ultraan pääsyä odottaessani, että apua jos lapsi onkin tyttö, miten ihmeessä mä osaisin hoitaa tyttöä, kun kerran kaksi ekaa on olleet poikia...mutta tuo tosiaan oli vaan sellanen häivähdys, joka sitten kaikkosi saman tien...eikä ultrassa edes saatu selvyyttä, kumpi oli, herra kun piti jalkansa niin säädyllisesti yhdessä!

Tervettä lasta myönnän toivoneeni joka kerta, mutta ei se siltikään olisi ollut maailmanloppu, jos lapsi/lapset olisi ollutkin jollain tavalla sairas. Miehen kanssa puhuttiin asiasta joka raskauden aikana ja aina päädyttiin siihen, että meidän lapsihan sieltä kohdusta joka tapauksessa ulos tulee, oli sitten terve tai sairas. Ja että sitten elettäisiin tilanteen mukaan.

 

Minua taas ärsyttää suunnattomasti se, ettei saisi toivoa tervettä lasta! Hulluahan se on olla toivomatta sellaista. Eihän se rakkautta vähennä, vaikka sairas lapsi syntyisi tai lapsi myöhemmin sairastuisi, mutta om mielestäni silkkaa hurskastelua väittää, ettei toivo lapsestaan tervettä. Kai jokainen toivoo lapselleen mahdollisimman hyvää elämää, jonka yhtenä tärkeänä osana on terveys!

Peesaan.

Ja tästä syystä mun mielestä on myös täysin ok pienesti toivoa tiettyä sukupuolta.
Saahan sitä toivoa. Ei se vähennä rakkautta lasta kohtaan, jos lopputulos on muuta kuin se toive.

Rakastaisin poikia varmasti ihan yhtä lailla, mutta vaivihkaa olen tyttöjä toivonut. Ensimmäisen jälkeen tiedän myös mieheni toivoneen lisää tyttöjä.
Puhuttiin, että ei me varmaan osattais yhtään toimia pojan kanssa
Vaikkei sillä oikeasti olekaan väliä.

Kolmatta tyttöä nyt odotellaan =)

 

kyllä minä olen toivonnut poikaa nyt kun on jo tyttöjä..mun meilestä toivomisessa ei ole mitää pahaa, yhtä rakas se onsilti oli sitten kumpa tahansa

 

sen koen pahana että koska meillä on `vain`tyttöjä (5kpl), niin ihmiset jaksavat arvuutella ja udella, että onko teillä NOIN PALJON lapsia siksi koska yritätte POIKAA. Eräskin sanoi, että älkää menettäkö toivoanne, sillä eräätkin tuttumme saivat VIHDOIN 4 tytön jälkeen pojan, että kannattaa vaan jatkaa yrittämistä.

 

ihan sama minusta on tuleeko sieltä tyttöjä vai poikia. just tyttö kysy multa, että haluanko että se syntyvä lapsenlapseni on tyttö vai että poika. mutta kun minulle on ihan sama kumpi sieltä tulee, yhtä rakas se on.

 

Itelleni olisi ollut pettymys, jos olisi tullut vain poikia. Esikoisesta toivoin jo tyttöä, mutta poikahan sieltä tuli, selvisi jo ultrassa. Ei se rakkautta vähentänyt. Toista yrittäessä jo mietin että jospa tulisi tyttö... Mulle oltiin vaan niin kovasti jankattu (miehen ja anopin taholta) että niitten sukuun ei tyttöjä synny, että oletin jotenkin kyllä toisenkin olevan poika. Riemu oli suuri kun tyttö tuli. Kaksosia oottaessa selvisi että toinen on varma tyttö ja toistakin veikattiin tytöksi. Muistan miettineeni että huh, ei sentään kahta poikaa... Nyt siis on 2 tyttöä ja 2 poikaa. :heart:

 

sen koen pahana että koska meillä on `vain`tyttöjä (5kpl), niin ihmiset jaksavat arvuutella ja udella, että onko teillä NOIN PALJON lapsia siksi koska yritätte POIKAA. Eräskin sanoi, että älkää menettäkö toivoanne, sillä eräätkin tuttumme saivat VIHDOIN 4 tytön jälkeen pojan, että kannattaa vaan jatkaa yrittämistä.

:headwall: :headwall: :headwall: Voi taivas tuota ihmisten typeryyttä.