MIKSI VANHEMMAT EI OPETA ettei KOIRIIN SAA KOSKEA?

Sitten on näitä hulluja kouluttajia!!!! Jotka kovakouraisesti kouluttaa koiria..voitte kuvitella,ettei koira kestä kaikkea ja joskus tulee se piste koirallekin.Ei koira kestä väkivaltaa,ainaista komennusta/repimistä jne. Sitten luokitellaan koira hulluksi, koska ihminen ei osaa kouluttaa koiraa oikein.

itselle kävi tälläinen tilanne, olin lapseni ja koiran pentuni kanssa lenkillä(pentu n.4kk. ja vastaan oli tulossa nainen ja rotikka.
Nainen laukkas heti tien toiselle puolelle(pois pyörätieltä) repien koiraa "seuraa seuraa" ja koira tietenkin meitä innoissaan seurasi. Nainen läymäitti koiraa ja repi edelleen"seuraa" ja sitten koira pimahti.Koira nappas naista kädestä ja nainen huutaa "saatanan koira"ja hakkas koiraa... koira kävi sitten kunnolla naisen kimppuu(käteen) ja minä paniikissa vain pois tilanteesta, koska minulla lapsi ja pentu koira.. Onneksi nainen piti kokoajan koiraa kiinni,eikä päästänyt irti..se olisi voinut tulla meidän luokse(koska meistä oli kiinnostunut) ja tuollaisen koiran luokse tulo olisi varmaan ollut todella hirveää..mietin miten otan lapsen ja pennun syliin..tai miten olisin pelastanut meidät..pennun luokse se varmaan olisi tullut..
Vieläkin puistattaa se tilanne ja lapsi ihan paniikissa.Kyllä siinä itelläkin sydän ylimääräisiä tahteja löi.Yritin katsoa kauempaa, miten nainen pääsi eteenpäin ja kyllä ne näytti kävelevän eteen päin...

 

Minä en ikinä jätä lapsia ja koiraamme keskenään. Vaikka tiedän että koiramme on leppoisa eikä se ole tehnyt ikinä kenellekään mitään, niin en silti siihen 100% luota, koira on kuitenkin koira ja ikinä ei voi tietää mitä sen mielessä liikkuu, vaikka olis kuin hyvin koulutettu ja hyvä luonteinen. Lapset saavat touhuta koiran kanssa, mutta vain kun itse olemme lähellä. Lisäksi olemme opettaneet tuolle esikoiselle että kun koira on omalla petillä, niin sinne ei ole kenelläkään asiaa. Saman opetamme kuopukselle kunhan hän sen vain alkaa ymmärtämään. Saman myös sanomme kaikille kylään tuleville lapsille. Jos joku lapsista menee vaikka vain silittämään koiraamme kun hän makaa petillään, menen väliin, että se on koiran oma rauhapaikka ja sinne ei mennä häiritsemään. Esikoinen tietää kyllä että vieraiden koirienkaan luokse ei mennä ellei anneta lupaa, ja silloinkin jos on vierasta koiraa silittämässä, olen itse aina vierellä.

Meillä on käynyt koirapelkoinen lapsi. Koirallamme on todella kova haukkuääni, ja tämä lapsihan oli mennä paniikkiin kun kuuli ulos että koira haukkui sisällä. Koiramme tottelee hyvin, ja kun hänelle asetettiin paikka olkkariin, ja tämä lapsi tuli sisälle, niin koira myös oli paikallaan. Aikansa tämä lapsi koiraamme vain katseli ja lopulta kutsuin koiran luokseni, jonka jälkeen lapsi tuli syliini ja silitteli koiraamme. Lapsen äiti oli ihan ihmeissään että kuin lapsi noin uskalsi, kun sitä ennen pelännyt ihan kamalasti koiria, ei ollut yhdenkään koiran luokse uskaltanut mennä.

Mutta jos olen koiran kanssa lenkillä ja joku tulee vastaan niin koiraa en laske vastaantulijan luokse. Vain jos vastaantulija itse sanoo että laske vaan nuuskimaan, niin sitten lasken.

Itse jouduin pienen koiran hyökkäyksen kohteeksi vähän aikaa sitten, haava on vieläkin paranemisvaiheessa. Koira oli omistajallaan kiinni, koira haukkui vihamielisesti jo pitkän matkan päästä, omistaja ei siltikään ottanut sitä luokseen vaan antoi fleksin olla pitkällä. Koira tuli ihan suoraan päin ja kävi kiinni, kahdesti hyökkäsi. En koiria pelkää, mutta tuo teki minusta todella varautuneen sen rodun koiria kohtaan. Omistaja itse myönsi että koira on arvaamaton, mutta silti laski sen täysin tuntemattoman ihmisen luokse. Ihan kauhulla ajattelen jos minun tilallani olisi ollut pieni lapsi, joita sillä tiellä kuljeksii myös. Minulle sai jo tarpeeksi pahaa jälkeä aikaiseksi, kuinka olisikaan käynyt jos siinä olisi ollut pieni lapsi.

 

Meidän muksut on aika hyvin jo oppinut ettei vieraaseen koiraan saa koskea, tosin eipä noita koirat niin kiinnostakkaan. Lapset on tottuneet siihen että kotona on koiria jotka sählää ympärillä.
Yksi asia on teroitettu muksuille, että ikinä ne eivät mene nukkuvan koiran luokse. Vaikka luotan koiriini, (99% kun eläimistä on kyse)
niin koskaan ei voi tietää milloin koiralle tulee mitta täyteen kaulassa roikkuvaa lasta kohtaan.

Koirat ja lapset tulevat kyllä toimeen keskenään jos niille on opetettu miten toisiaan kohdellaan.

Luin tuon jutun, jossa vieras lapsi meni terassilla nukkuvan koiran kaulaan "halimaan hauvaa". Tosi ikävä tilanne kaikille osapuolille. Missään nimessä en pidä kyseisen koiran toimintaa hyväksyttävänä, mutta ymmärän myös koiran reaktiota hyvin.

 

Kyllähän koiraan saa koskea, mutta vain ja ainoastaan luvan kanssa ja aikuisen valvonnassa!

 

Meillä on suomen pystykorva, luonneltaa itsepäinen ja temperamenttinen kuten tuo meidän vauva. Sesse lähteekin yleensä aina pois kun tyttö lähestyy ryömimällä jos ei ole "seurustelutuulella". Ja olemma sillä tavalla tutustuttaneet toisiin et vauva on minun tai miehen sylissä ja saanut siitä hoitaa. Keskenään niitä ei silti uskalla jättää, koirat on aina koiria vaik ois kuinka lempeä. Toisaalta onhan meissä ihmisissäkin niitä arvaamattomia luonteita.

 

Eipä ole kauakaan aikaa kun sauvakävelyllä koira ilmesty eteeni ja otti hampailla sauvasta kiinni. Ihmisiä ei ollu lähellä. Ärähdin koiralle ja huitasin sauvalla se meni pois onneksi kai seuraavlle lenkkeilijälle ärisemään... MIKSI KOIRA OLI IRTI?

 

Ikinä ikinä koskaan ei saisi koiraan 100 % luottaa. Koira on aina koira. Ärsyttää, kun jossain "hauskoissa" kotivideoissa on aina joka jaksossa vähintään yksi pätkä, jossa lapsi kiusaa eläintä muka "hassusti" ja aikuiset kuvaa ja nauraa!! |O Yks kamalimmista oli, kun pikkulapsi, noin puoltoistavuotias kippasi ämpärillä hiekkaa doopermannin päähän, aikuiset nauroi ja kuvasi ja koira katsoi kuvaajaa sen näköisenä, et miksi... :'( Senkin koiran pinna palaa vielä joskus ja silloin se koira joutuu hulluna piikille, vaikka se on hulluksi piinattu.

 

ei pelekoa et meidän lapest koskis minkään kokeseen, näköseen, luontoseen koiraan....
Nimittäin ne ei ole vieläkään päässy siittä yhdestä koirasta eroon joka säikäytti ne siellä uimarannalla. Ja joka kerta ku mennään uimaan niin saa vakuuttaa ettei se koira siellä ole...
Nyt uskaltavat kissanpentu silittää jos se killi on jonku sylissä niin vähän hipasevat sit...

 

Kyllähän koiraan saa koskea, mutta vain ja ainoastaan luvan kanssa ja aikuisen valvonnassa!

Juuri näin... Nukkuvaa/syövää/juovaa koiraa EI mennä taputtamaan.

Olin oman koirani kanssa juna-asemalla, odotettiin siis junaa. Pidin koiran ihan vieressäni, ja olimme kävelemässä asemahallin läpi, eiköhän koiran taakse juokse n. 2v. poika, ja yritä tarttua koiraan kiinni. Pukkasin pojan pois, ja huusin "ei saa koskea". Oli ihan refleksin omainen tapahtuma, pojan äiti kyllä olisi tappanut katseellaan, jos olisi voinut.

Eihän koira purra saisi, mutta kuinka moni ihminen hyväksyisi mukisematta, moiset yllätyshyökkäykset....?

 

Kyllähän koiraan saa koskea, mutta vain ja ainoastaan luvan kanssa ja aikuisen valvonnassa!

Juuri näin... Nukkuvaa/syövää/juovaa koiraa EI mennä taputtamaan.

Olin oman koirani kanssa juna-asemalla, odotettiin siis junaa. Pidin koiran ihan vieressäni, ja olimme kävelemässä asemahallin läpi, eiköhän koiran taakse juokse n. 2v. poika, ja yritä tarttua koiraan kiinni. Pukkasin pojan pois, ja huusin "ei saa koskea". Oli ihan refleksin omainen tapahtuma, pojan äiti kyllä olisi tappanut katseellaan, jos olisi voinut.

Eihän koira purra saisi, mutta kuinka moni ihminen hyväksyisi mukisematta, moiset yllätyshyökkäykset....?

Niin mitähän tämä äiti olis tuumannut jos sinun koira olis säikähyksisään tokassu lasta?

 

samaa olen miettinyt, mutta tuossa tapauksessa en nyt sanoisi, että lapsenkaan vika, koska olivat tulleet kylään jne. mutta mistäs sitä kiltistä koirastakaan koskaan tietää. Meillä lapset opetettu, että vieraisiin eikä tuttuihinkaan koiriin kosketa (omaan tietysti saa) ja koiraa lähestytään tietyllä tavalla eikä koskaan taputeta pään päälle vaan annetaan koiran ensin itse haistella ja rapsutetaan sitten kuonon alta.

Tämäkään kun ei välttämättä aina päde... anopin koira oli sellainen ettei tykännyt että päähän kosketaan ollenkaan. Eli noiden ohjeiden mukaan olis koira ärähtänyt. En nyt siis mitenkään halua riitaa haastaa mutta huomioin vain tällaisen, että vaikka kotona opetettaisiin kuinka miten koiraa tulisi lähestyä niin ei sekään aina päde.

 

Niin mitähän tämä äiti olis tuumannut jos sinun koira olis säikähyksisään tokassu lasta?

Niinpä... Onneksi ei mitään sattunut.

 

minä olen pienen opettanut olemaan pelkäämättä eläimiä,itse kysyn omistajalta saako koskea jne.ja sitten katsotaan.Myöhemmin kun lapsi alkaa ymmärtää paremmin opetetaan itsenäisesti siihen ettei tuntemattomiin kosketa ilman lupaa.Kamalaa kun joidenkin lapset juoksevat kiljuen karkuun eläimiä,liika pelko ei ole hyvästä,varovaisuutta.Lapsi suhtautuu kuten vanhempansa.

haa....miten lapsi opetetaan olemaan pelkäämättä??

sillä, että vauvasta asti totutetaan eläimiin

joo on totutettu kunnes helv.. tynnyrikaula hurtta hyppäs lapseni päälle kun hän istui pulkassa. voitte kuvitella pienen paniikin mikä siitä syntyi. Ja jos me mennään kylään, niin ottaisivat kiimaisen koiransa pois ovelta. voihan se hyökätä oman kokoisensa lapsen päälle ilman silittelyäkin.

 

Meillä on kettis ja täs vähän aikaa sitten oli tätini ja hänen pojan poikansa meillä kylässä. Pojalla ikää 7v, joten mun mielestä jo selvä puhe pitäs mennä jakeluun, mutta... Pojalle sanottiin että sillon ku koira nukkuu niin siihen ei mennä että se saattaa vaikka purasta. No eihän nassikka sitä uskonut vaan härkki aikansa, jolloin koira hermosti ja näykkäisi takamukseen. Jälkeä ei jäännyt, mutta sen jälkeen koira sai olla rauhassa. Koiraa ei toruttu, koska katsottiin että ei aiheellista ja pojalle joka itkua tuhers todettiin että kannattaa uskoo sillon ku sanotaan. Poika ja koira leikkivät sen jälkeenki yhes eikä ollut mitään ongelmaa. Joten nähtävästikin kummallekkaan ei jäänyt mitään traumoja.
Tuokin on muuten jännä kun puhutaan et koira pitää opettaa pennusta pieniin lapsiin. Meillä ei oo tuttava piiris ollu niin pienii lapsii ja tää meijä hauveli oli 2v kun se ekan kerran näki ihan pienen vauvan! Ja sit semmosen parivuotiaan pojan. Se ei ollu yhtään äkänen, leikki varovasti isomman kanssa vetoleikkejä(ei todellakaan niin rajusti mitä aikuisten kanssa) ja vahti. Isompi ku nous sohvalle ni koira oli vieres ja töniny kuonolla keskemmälle sohvaa kun oli pien sen mielestä ollut liian reunalla. Vauvaa se vähän katto ja ihmetteli et mikä mötkö se on lattialla, mutta ei se siihen menny koskee kun luvan kanssa. Ruoka-aikojen jälkeen oli kyllä hiukan hankala koiran pitää mieles et ei saa mennä nuolee ku koiran mielestä naama ois tarvinnut ehdotonta pesua! Tästä huolimatta pikkasen säikäytti kun oltiin kisoissa ja semmonen kolmen vanha poika juoksee ihan suoraan koiran luo, pudottautuu polvilleen ja ottaa kunnon hali otteen koiran kaulasta! No sen isä ja mummo sit tuli siihen ja selvis et niil on saman rotusia koiria, joten jäppänen tuumas et tohon voi mennä. Kyllä siinä vaiheessa olin onnellinen et koirani otti tonkin ihan iisisti, mutta hirvittää aatella et jos se ois ollu kiinni jossain niin mitä se ois sillon tehny.... Joten kyllä varovaisuutta tarvitaan puolin ja toisin ettei näitä ikäviä juttuja pääsis tapahtuu!

 

samaa olen miettinyt, mutta tuossa tapauksessa en nyt sanoisi, että lapsenkaan vika, koska olivat tulleet kylään jne. mutta mistäs sitä kiltistä koirastakaan koskaan tietää. Meillä lapset opetettu, että vieraisiin eikä tuttuihinkaan koiriin kosketa (omaan tietysti saa) ja koiraa lähestytään tietyllä tavalla eikä koskaan taputeta pään päälle vaan annetaan koiran ensin itse haistella ja rapsutetaan sitten kuonon alta.

Tämäkään kun ei välttämättä aina päde... anopin koira oli sellainen ettei tykännyt että päähän kosketaan ollenkaan. Eli noiden ohjeiden mukaan olis koira ärähtänyt. En nyt siis mitenkään halua riitaa haastaa mutta huomioin vain tällaisen, että vaikka kotona opetettaisiin kuinka miten koiraa tulisi lähestyä niin ei sekään aina päde.

Meillä on myös ollut sellainen koira joka ei antanut kenenkään vieraan koskevan päähänsä. Koira oli muutenkin arka ja stressiherkkä.
Kukaan koira ei ole hermorakenteeltaan samanlainen, joten eiköhän se ole koiran omistajan tehtävä laittaa koira toiseen huoneeseen, siksi aikaa kun on vieraita, jos koira ei ole avoin ihmisiä kohtaan.
Vaikka oikeita lähestymistapoja olisi tehty meidän koiran kanssa, niin ei siihen olisi siltikään voinnut luottaa yhtään.

Lisään vielä että meidän koira oli tutkittu useaan otteeseen eläinlääkärillä, joten fyysistä vikaa koirassa ei ollut havaittu. Krooniset korvatulehdukset usein ovat syynä siihen ettei koira anna koskea päähänsä.

 

Itsellämme on koira ja tyttö on tottunut koiriin, mutta ikinä en anna tyttöni mennä koskemaan vieraaseen koiraan, varsinkin, jos koira on yksin. Oli sitten kuinka kiltin näköinen.. :/

TÄYSIN SAMALLA LINJALLA!!
Kysyn aina omistajalta ensin (jos on paikalla) saako koiraa silittää, ennen kuin annan lapsille edes lupaa koskea koiraan.
Olen muistutellut lapseilleni, ettei nukkuvaan/syövään koiraan saa mennä koskemaan jne...


Kannattaa joka kerta muistuttaa (koiranomistajien sekä vanhempien) mihin kohti koiraa ei saa koskea, esim. häntä jne...
VÄLTYTTÄIS VARMAANKIN NÄILTÄ PUREMIS/HYÖKKÄÄMIS JUTUILTA!!!

Ikäviä tälläiset koira hyökkäsi/puri lasta, mutta onko kukaan koskaan ajatellut, ettei aina asiat ole niin yks puolisia, kuin lehdissä lukee..
Kyllähän koira saattaa purasta, jos esim. nukkuvaa mennään häiritsemään jne...
Tai sitten mielenvikainen koira, ikävä kyllä niitäkin tapauksia on..

 

en jaksa lukea ketjua läpi mutta voisin kysyä että miksi koiranomistajat ei voi opetella että kaikki ei tykkää koirista, pelkäävät niitä tai ovat pahasti allergisia niinkuin yksi lapseni jolle koiran nuuhkaisu saa ihottuman pintaan ja pahimmassa tapauksessa hengenahdistuskohtauksen. Kun välttelen lapseni kanssa vastaantulevaa koiraa niin omistaja vaan sanoo "se on kiltti" eikä tee elettäkään tiukentaakseen hihnaa ja vetääkseen koiransa miedän ulottuvilta pois.
en ole koiravihaaja mutta lapseni henki on kuitenkin kalliimpi, ikävä kyllä!

 

Ei meillä oo tarvinnu poikaa sen kummemmin opettaa,omia koiria muokkaa,mut vieraita ei.Kattelee muutenki vähä kauempaa vieraita koiria,vaikka oiski saman rotusia.Ikää jätkällä 1v9kk.

 

Kyllä luulisin, että vanhemmat kertoisivat ettei vieraisiin eläimiin saa koskea. Lapset vaan on sellaisia ettei ne kauaa muista mistä on ollut puhetta, ainakaan pienet lapset. Jos lapsilla on myönteisiä kokemuksia eläimistä (esim. kotonakin on kiltti koira) niin varmaan ajattelevat kaikkien olevan samanlaisia.

Itse olen moneen otteeseen korostanut lapsille, että vieraisiin eläimiin ei saa mennä koskemaan, vaikka olisivat kuinka kiltin näköisiä. Siltikin he monesti menisivät silittämään söpön näköisiä koiria.

Itselläni on ikävä kokemus, jonka sain n. 6-7v kissasta. Meidän pihaan (maatalo) oli tullu iso vieras kissa. Otin sen tietenkin syliini, kun meillä on aina ollut joku ulkokissa. Kissa iskikin äkkiä hampaat peukalon ympärille ja puri kovaa Mulla on vielä mielikuva siitä kovasta kivusta. Jostain kumman syystä en erikoisemmin välitä kissoista. En niitä pelkää, mutta en itselle ainakaan huolisi. Ainoastaan kissanpennut on suloisia

 

Halooo!! kukaan ei anna koiransa hyökätä kenekään kimmppuun. Eihän kukaan hlau koiraansa lopetettavan. LApselle pitää opetta amillaist aon koiran kieli, lei koiraa EI saa mennä suoraan kohti, ei saa tuijottaa eikä taputtaa päähän vaan silittää leuan alta. Pikkuveljeni puolitoistaveekin ymmärtää tämän. JA koirat ovat onnessaa kun pikkulapsikin ymmärtää niitä. Koiran kieli on aivan erilaista kuin ihmisen. Veikkaisin etä tässä tapauksessa lapsi on juossut suoraan nukkuvan koiran päälle ja koira näykännyt, että lapsi menis pois, koska jos ton kokonen koira lakaa raateleen lasta, se kuolee ja nopeesti.

Eikö lapsi ja koira sovi silloinkaa samaan maailmaan kun kir aon lapsen ainut kaveri? Lapsi hävöksissä ja haku koira (itsellänikin on haulle opetettu koira) etsii lapsesi, tai suojelee lasta kun lenkillä joku on uhkaava? Puolustaa kotia? Monet koirat vahtivat ja puolustavat todella tarkasti lapsia. Ja se joka ei ole koiran rakkautta tuntenut ei tiedä mitä on täysin vilpitön rakkaus. Jätät koiran päiväksi yksin, se on iloinen kun tulet kotiin. Onko miehesi iloinen jos lähdet päiväksi pois vaikak et haluis? Ei ole.
entä kun lapsi tulee murkku ikään? haluatko että hän rellestää kylällä vai että on jossian koira haarastuskessa, vaikka agilityssä?

Lapsille ei minust apitäsi opettaa että koirana ei saa koskea, vaa että miten siihen kosketaan.

Tiedän monta tapausta joissa koiranvihaajiosta on tullut niiden ylimpiä ystäviä kun vähän on tutustuttu asiaan ja mietitty.

 

mikään ei oo törkeämpää ku et joku koiran omistaja antaa piskien tulla lähelle ja haistella vieraita ihmisiä, mitään kysymättä. tää on ihan kiltti, just

 

Minä sain ekan koirani toka luokalla, ja kyllä, olin yksin sen kanssa niin kauan kunns poruakt tuli kotiin. Ja minä sen koulutin ym. JA mitään ongelmaa ei ollu tkun tiesin miten koirna kanssa ollaan. TÄrkeintä on opettaa koiran kieli lapselle.

^ Sori mutta joskus jos liikut tiheässä paikassa koirna kanssa niin on vähän vaikea huomata jos koira jotain vähän nuuhkaisee, siotäpaitsi koira osaoittaa myös ystävällisyyttä sillä että nuuhkkii eikä heti rupea riekkumaan!

 

Luulatavasti opetetaankin.

Mutta kuinka moni neljävuotias muistaa sen, kun suloinen karvakasa röhnöttää ovenpielessä?


Miksi ihmiset eivät muista, että lapset ovat lapsia?

No samaa tuumasin. Meidän 4vee suhtautuu koiriin juuri noin: "Oi kuinka söpö kooja". Mutta onneksi sillä on aina vahti matkassa...

 

Luulatavasti opetetaankin.

Mutta kuinka moni neljävuotias muistaa sen, kun suloinen karvakasa röhnöttää ovenpielessä?


Miksi ihmiset eivät muista, että lapset ovat lapsia?

No samaa tuumasin. Meidän 4vee suhtautuu koiriin juuri noin: "Oi kuinka söpö kooja". Mutta onneksi sillä on aina vahti matkassa...

hieman samoja mietteitä. Ja oliko kylässä ollut lapsi yhtäkkiä suinpäin "hyökännyt" koiran luo? Ja oliko koira vieras? Itse olen sitä mieltä jos kyläpaikassa kerran sanottu koiran olevan kiltti ja sitä voi silittää, ei ihan heti tulisi mieleen tilanteen muuttuneen. Vai kysyttekö esim. viikottain koiran omistajalta, sopiiko edelleen silittää?
Koitan opettaa myös muksuille ettei vierasta koiraa silitetä kysymättä mutta aina siitä täytyy vielä muistuttaa..
Voin myös kysyä miksi koirat päästetää lapsen lähelle, esim. näitä kelahihnoja vihaan yli kaiken!!!!

 

Meillä ollaan lapsille opetettu että vieraisiin koiriin ei kosketa, ei vaikka se näyttäisi kiltiltä. Vain ja ainoastaan jos on saatu lupa omistajalta, silloinkin ei hyökätä heti kimppuun, vaan tarjotaan kättä nuuhkittavaksi ja siten silitetään rinnasta tms. ei suoraan pään päältä. Ei myöskään halata tai kiljuta, koira kokee sen ahdistavaksi. Meillä on myös koira, ja ollaan lapsille teroitettu tarkkaan että nukkuvaan tai syövään koiraan ei mennä koskemaan. Luotan kyllä koiraani (mutta ei aina voi olla varma,se on silti ELÄIN) ja tiedän että ei todennäköisesti tekisi mitään vaikka sen nukkuessa kiljuva lapsi tarraisi persuksiin kiinni (Näin pääsi käymään, oma moka kun en vahtinut nuorimmaista. Koira ei katsoi vähän hämmentyneenä, mutta en kyllä luota siihen että ei tekisi pahaa esim. vieraalle lapselle vastaavassa tilanteessa).
Mullan on omakohtaista kokemusta siitä että koiriin ei kannata koskea ilman lupaa. Nuorena (n. 3-5 vuotiaana) olin kylässä kummillani jolla oli rottweiler sekä labradorinnoutaja. Syöksyin halaamaan labradorinnoutajaa (vaikka äitini oli juuri sanonut että ei mennä koskemaan koiraan, tyhmä lapsi olin...), ja se puraisi/näykkäs poskeen...äitini piti saarnan että tämän takia koiriin ei kosketa ilman lupaa, ja tarkisti ettei tullut mitään haavoja tms. No opinpahan kantapään kautta että koiriin ei kosketa ilman lupaa, ei ikinä.

Ärsyttää kyllä ulkoiluttaessa koiraa nää äidit jotka päästävät kiljuvan lapsensa ryntäämään koiraan kiinni. Ei meidän koira kyllä mitään tee TODENNÄKÖISESTI, mutta ei voi olla varma...
Joka kerta oon pitäny kunnon saarnan sekä lapselle että äidille. Mitä olisikin voinut käydä jos kyseessä olisi ollu ei-niin-ystävällinen koira, vaikkapa pitbull? Ja ei, en yleistä että kyseiset koirat olisivat aina tappajia, mutta sellainen saa kyllä pahaa jälkeä aikaiseksi.



Joten summasummarum, sosiaalistakaa koiramme ja kasvattakaa lapsenne kysymään lupa koiran koskemiseen.



PS. Tiedän että keskustelu on vanha.