Millaisista syistä tiedät lasten jääneen tuplaamaan eskarin?

  • Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti
No ei tuplannut, mutta meni vuotta myöhemmin kouluun, ja kävi sen. Muuten ei olis siis käyny ollenkaan, kuten en minäkään (oltiin molemmat koulu-ikäisiks saakka pph:lla ja seurakunnan kerhossa). Syntyi ihan vuoden lopussa, ennustettiin oppimisvaikeuksia koulussa (ja olihan sillä myöhemmin vaikeuksia matikassa ja motivaatiossa, vaikka selättikin peruskoulun hyvin arvosanoin). Jaa en muista oliko motoriikassakin jotain, jossain liikuntaterapeutilla kävi kyllä jonkun aikaa, ja kirjotus pitkään harakanvarvasta (pitää vieläkin kynästä kummallisesti kiinni).

Joo, pikkusiskosta siis kyse. Ja aivan oikea päätös oli, sai eskarissa ja myöhemmin koulussa hyviä kavereita, jotka selkeästi ajatusmaailmaltaan ym. enemmän samalla tasolla kun ne vuotta vanhemmat jotka oon tuntenu (varmasti jo silloin kun eskarissa oli ja koulua aloitteli).
 
iso ja merkittävä syy monella on se, ettei ole tarpeeksi kypsä. Siis on liian "lapsellinen" koulua ajatellen, ja jää vielä kasvamaan vuodeksi eskariin.
juurikin näin ja jos kouluvalmiustehtävistön perusteella on joutunut / päässyt koulupsykologin arvioon ja koulukypsyystesteihin ja ne ovat menneet "heikosti" voidaan suosittaa koululykkäystä.
Aina se ei tosin ole eskarin tuplaaminen, se on kuntakohtaista.
 
No mun sisko kävi kahteen kertaan...Osasi kyllä lukea ja laskea, eikä koulukypsyydessä ollut mitään...ainoastaan luonne oli niin "känkkäränkkä", eli hermostui jos vaadittiin tekemään jotain.

Itkun kans monesti sisko tuli eskarista...Paikkakunta missä asuvat, on ahdasmielinen ja pieni, suurin osa lestadiolaisia (en tarkoita pahalla).
 
Viimeksi muokattu:
Keittiönoita
En tunne ketään eskarin tuplannutta. Johtunee siitä, että tuttavapiirini lapset ovat pääasiassa sitä ikäluokkaa, jolle eskarin tuplaaminen ei ollut edes mahdollista. Siihen aikaan eskari oli osa kunnan järjestämää päivähoitoa ja oikeus kunnalliseen päivähoitopaikkaan päättyi heinäkuun viimeinen päivä sinä vuonna, kun lapsi täytti 7 vuotta. Yhden näkövammaisen pojan tunnen, joka meni vuotta myöhemmin kouluun ja oli välivuoden eläkkeellä olevan mummonsa hoidossa, koska ei yksinkään olisi kotona pärjännyt.
 

Yhteistyössä