Milloin toinen lapsi?

  • Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti
"vieras"
Olen miettinyt pääni puhki ja harkinnut ja punninnut miljoonalta kantilta että haluanko toisen lapsen ja jos haluan niin milloin. Esikoinen täyttää kk päästä vuoden, ja olen itse juuri palannut työelämään, mies myös töissä. Meillä omistusasunto jossa nyt ainakin aluksi olisi tilaa myös toiselle lapselle, siis niin kauan kunnes tarvisivat omat huoneet... Liian isoa ikäeroa en myöskään haluaisi lapsille ja tiedän omasta kokemuksesta että sisarukset ovat ihana asia elämässä, joten voinko evätä sen ilon omalta lapseltani? Miten tähän asiaan nyt saisi tolkkua, liian pitkään en halua jahkata ettei ykskaks käykin niin että lapsille tulee esimerkiksi 5 vuoden ikäero jolloin heistä ei pikkulapsina ole toisilleen juuri seuraa... Aargh pää räjähtää tän asian kanssa!
 
***
Mulla on myös sama ongelma ja pää räjähtänyt jo miljoona kertaa. Olen sitä mieltä, että kun lasta ei niin hirveästi hingu ja asiasta ole varma, sitä ei vielä tehdä. Jos sen lapsen nyt tekisin, tekisin sen vain ikäerosyyn tai taloudellisten asioiden vuoksi tms. Jotenkin koen, että sen lapsen haluamisen pitäisi tulla luonnostaan ja lasta haluta hänen oman itsensä vuoksi, ei siksi että olisi seura sisarukselleen. Lisäksi elämä on nyt jotenkin niin "helppoa" ja ihanaa keskittyä kotiin ja yhteen lapseen. Kavereilla joilla on useampi lapsi, on kämppä sekaisin, hirveä stressi ja lapset kiljuvat päättöminä :D

Kyllä lapsella kavereita yleensä riittää, vaikka olisi ainoa lapsi. Tai vaikka olisi ikäeroa enemmän. Yleensä parhaat kaverit kuitenkin ovat ei-sukulaisia ja se sisko se riesa ja tappelukaveri enemmän. Itse olen isosta perheestä ja tiedän asian ;)
 
"..."
Meillä toisen lapsen yritys alkaa luultavasti nyt kesällä. Eka lapsi nyt 1v3kk. Itsekin oon miettiny et onko järkevää, kun nyt jo välillä melko väsynyt. Mutta haluan silti "kunnon" perheen, sisaruksen esikoiselle. Vauvakuume on myös kova, mutta nyt kun tietää mitä se vauvan tulo merkitsee niin asioita miettii ihan eri tavalla kun esikoista kuumeillessa.
 
"Minttu"
meillä on ekan ja tokan väli suunnitellusti 3,5v. Kakkonen täyttää elokuussa 3v. ja kolmosta on yritetty kohta kaksi vuotta..ei mene aina ihan suunnitelmien mukaan nämä vauvajutut.
 
Meillä ensimmäisen ja toisen ikäero 2v2kk, ihan loistava mun mielestä. Toisen ja kolmannen ikäeroksi tulee 1v7kk jos kaikki menee hyvin. Tää jälkimmäinen jo vähän hirvittää, mutta eiköhän siitäkin selvitä :D
 
*
Ei kukaan osaa sanoa sulle oikeeta vastausta, pitää mennä ihan oman mielen mukaan =) Jokaisessa ikäerossa on hyvät ja huonommat puolensa eikä niitä kannata ajatella. Mä olin sun tilanteessa ihan viimesilläni raskaana eikä sekään ollu huono vaihtoehto :D
 
Hei :) meillä ensimmäinen lapsi on syntynyt 7/08 toinen 11/09 ja kolmas 11/10 :) musta on ihanaa että lapsilla on pienet ikäerot :) ei meidänkään koti aina esittelykunnossa ole,mutta ei sen pidä antaa ahistaa :) eiköhän lapsettomillakin oo joskus sotkusta :D
 
Ei mene ei!
[QUOTE="Minttu";23657946]meillä on ekan ja tokan väli suunnitellusti 3,5v. Kakkonen täyttää elokuussa 3v. ja kolmosta on yritetty kohta kaksi vuotta..ei mene aina ihan suunnitelmien mukaan nämä vauvajutut.[/QUOTE]

Näipä juuri!
Meillä esikon ja kuopuksen välissä 2v.10kk, halusin 3v ja tulikin "liian nopesati".. Esikko lähtee syksyllä kouluun ja haaveissa nyt viimeinen(?) lapsi, vaan eipä kuulu! Ehkäsystä luovuttu jo viime syksynä.. :/ Eli ei aina mene niinkuin haluaa.

Mutta vastaus kysymykseen: Minusta 3v. ikäero kiva. Ei ole kahta vaipottavaa samaan aikaan, ei tartte tuplarattaita, turvaistuimetkin voi kierrättää. Ja on kuitenkin seuraa toisilleen, ainakin nyt kun ovat 4v. ja 7v.
 
---
Minunkin mielestä kaikissa ikäeroissa on omat hyvät ja huonot puolensa. Eikähän sitä voi lopulta edes suunnitella.

Mutta meillä siis näin:
ikäeroa 3 vuotta (kun ei aiemmin tärpännyt)
nyt vähän isompina leikkivät jo yhdessä hyvin, mutta esim. pelaamista tuo kolmen vuoden ikäero haittaa paljon.
Ei ollut kahta vauvaa yhtä aikaa, joten ei ollut kaksia vaippoja yhtäaikaa tms. Isompi kuunteli jo järkipuhetta vauvan synnyttyä ja oli tavallaan jo seuraksikin äitiysloman aikana :)
Mutta minusta oli toisaalta äärimmäisen tylsää, että se pikkulapsivaihe venyi sitten kuudeksi vuodeksi, kun ensin hoiti yhden ja sitten vasta sen toisen "vauvan". Että rattaita sai lykkiä kyllästymiseen asti... Pienemmällä ikäerolla olisi saanut tuon hankalan vaiheen nopeammin ohi.
 

Yhteistyössä