Minkä rotuinen koira meille?

olemme vasta alkaneet tutustua koirien maailmaan ja olemme pää pyörällä roduista.kertokaa viisaammaat koiraihmiset mikä rotu olisi hyvä meille vai olisiko ihan vain sekarotuinen parempi?

Meillä kolme alle 6v poikaa ja yksi kissa,asumme rivitalossa jossa myös naapureilla on paljon lemmikkejä.
Mieheni metsästää ja tahtoisi myös koiran joka lähtee mukaan metsälle.
Minä taas haluan turvakseni iltaisille pimeille lenkeille puolustavan ja hieman isomman koiran.Ja kuten perhe koosta näette tarvitsee olla helppohoitoinen ja helppo kouluttaa sekä äärettömän lapsiystävällinen.

Itse olemme miettineet kultaista noutajaa,mutta kertokaa oma mielipiteenne?Ja mistäs noita esim.sekarotusia koiria voisi kysellä?Jos tuppaa rahat loppumaan kun aikas kalliita nuo rotukoirat on..

Arvostan vastauksianne,kiitoksia todella paljon! :hug:

 

ai niin...kumpi olisi parempi vaihtoehto,uros vai narttu?
Onko niiden luonteenpiirteissä eroa?
Entäpä onko leikkaus jne eri hintaisia?
Meidän kissa on leikattu kolli jos se vaikuttanee asiaan millään lailla...

 

Ei kannata antaa rahan vaikuttaa tuohon koiran ottoon, se on kuitenkin parhaassa tapauksessa yli 15 vuoden sijoitus. Sitä vaikka säästää sitten, mutta kannattaa panostaa siihen.
Rotukoiran ominaisuudet ovat aina enemmän ennalta tiedossa kuin sekarotuisen ja myös harrastusmahdollisuudet ovat laajemmat jos sellaista halajaa.
En mitenkään vastusta sekarotuisia, mutta kannattaa ajatella minkälaista pennutusta ja pentukauppaa haluaa kannattaa. Rotukoirilla on useimmiten ammattitaitoiset kasvattajat (sellainen kannattaa etsiä, huonojakin toki on) ja kasvattajan puoleen voi aina kääntyä jos tulee ongelmia ja kysyttävää.

Otatte minkälaisen koiran hyvänsä, lapsiperheessä (minun mielestäni aina, kaikissa tilanteissa) se on koulutettava ja kasvatettava hyvin. Kultainen noutaja voi olla hyvä vaihtoehto, on myös muita. Riippuen siitä mitä te koiralta haluatte ja mitä teillä on sille tarjota.

 

kultainen noutaja ei kyllä taida olla lenkkiturvaksi vaihtoehto, mutta muuten...
eläinsuojeluyhdistyksestä löytyy varmasti hienoja koiria, turkkiin katsomatta!

 

Metsästys linjainen labbis..

On myös turvana lenkillä ja kiva mehtä kaveri myös...

Sekä jaksaa ja tykkää leikkiä lasten kanssa

 

Itse ehdottaisin ilman muuta jotakin noutajaa. Koska lapsenne ovat pieniä ja teillä kolmen lapsen ja kissan kanssa riittää varmasti muutenkin säätöä, sulkisin sileäkarvaisen noutajan pois koska se on usein hirvittävän vilkas. Kultainen- ja labradorin noutaja ovat varmasti molemmat hyviä vaihtoehtoja teille. Veikkaisin että metsästykäyttöön labradori on parempi, niitä kun saa oikein metsästyslinjaisia jotka ovat pienikokoisempiakin kuin näyttelylinjaiset pötkylät Mutta jos kaipaat itse vahtia ja puolustavaa koiraa, kultainen noutaja tuskin tulee kyseeseen. Se tuskin puolustaa ketään, heiluttaa häntää vaan kaikille ja lähtisi kaupan edestä kenen tahansa matkaan.

Omaa rotua ehkä hieman mainostaen, suosittelisin kiharakarvaista noutajaa. On erittäin lapsiystävällinen ja ehdottomasti yhden perheen koira. Puolustaa perhettään ja sen kanssa on suuren koon ja tumman olemuksen ansiosta takuulla turvallista kulkea yksin pimeällä. Kihara eroaa muista noutajista siten, että on koulutettaessa hieman omapäisempi kuin muut. Siksi teidän kannattaisi valita narttukoira, se on helpompi kouluttaa ja pehmeämpi luonteeltaan. Kiharauros voi olla hyvinkin itsepäinen, muttei milloinkaan pahansuovalla tavalla. Siis että olisi minkäänlaista aggressiivisuutta tms. Kihara on tavallisesti muita noutajia paljon rauhallisempi. Kihara on myös edelleen voimakkaasti metsästyslinjainen rotu, ja ainakin Suomessa jokaista jalostukseen käytettävää yksilöä on myös käytetty metsästyksessä. Miehesi saisi siitä siis varman kaverin metsälle=)
Turkki on helppohoitoinen, ei tarvitse harjata eikä pestä. Riittää kun muutaman kuukauden välein saksii hapsottavia kiharoita pois, mikä sekään ei ole välttämätöntä. Turkki ei kasva pitkäksi, tuo siistiminen on lähinnä vain ulkonäöllinen seikka. Turkki on paksu ja koira tarkenee ulkona säällä kuin säällä. Hinnat ovat perus rotukoiran luokkaa, eli 800 eurosta ylöspäin. Kasvattajilta kannattaa kysellä halvempia yksilöitä ja osamaksua, mutta pienenä ja terveenä rotuna kiharoissa harvoin on ns. rotuvirheellisiä yksilöitä joita myydään halvemmalla.

Narttu on mielestäni teille oikea sukupuoli. Narttu on lähes poikkeuksetta rodussa kuin rodussa helpompi kouluttaa ja usein rauhallisempi sekä pehmeäluontoisempi, menee paremmin asiat perille siis Narttu myös harvoin ärhentelee muille koirille joten sen kanssa on helppo ulkoilla yms. Kihara on tosin luonteeltaan aika viilipytty, ja uroksetkaan hyvin harvoin tappelevat keskenään tässä rodussa. Nartun leikkaus on kalliimpi kuin uroksen, sanoisin että keskimäärin uroksen kastrointi maksaa 200 euroa ja nartun sterilointi 500 euroa. Narttua tosin ei tarvitse leikata, juoksuista ei yleensä kauheasti ole vaivaa. Vanhempana toki leikkaus on hyvä, ettei tule kohtutulehduksia.

Toivottavasti saatte päätöksen tehtyä, koira on lapsiperheessä aina hyvä asia :heart: www.kiharakerho.net on osoite missä voit tutustua kiharkarvaiseen noutajaan ja sieltä löydät myös kasvattajien ja harrastajien osoitteita, meiltä voit keneltä tahansa kysellä rodusta! Myös kiharoiden oma keskustelupalsta löytyy sivujen kautta, sielläkin voi rodusta kysellä.

http://kotisivu.dnainternet.net/apaavola/ Tuossa kenneli josta omat koirani ovat kotoisin. Metsästyslinjaisia, hyväluontoisia kiharoita ja maksusta saa varmasti sovittua.

 

kiitoksia kaikista vastausksista ja kovasti viimeisestä.oli oikein asiantuntevasti kerrottu!

Vielä kysyisin onko kenelläkään tietoa omakohtaisesti alaskanmalamuuteista?
Mieheni on tykästynyt siihen,mutta meillä ei ole hajuakaan kuinka se sopisi lapsiperheeseen tms.Kiitoksia!

 

Minä myös suosittelen, että ainakin tutustutte kiharakarvaiseen noutajaan. Tässä on koulutettuna kaveri metsälle, kiltti lapsille ja turkiltaan helppohoitoinen koira. Ja on sen verran kokoa, että on turvanakin tarvittaessa.

 

No toivottavasti vastauksesta oli apua! =)

Malamuuteista sen verran, että siitä on varmasti turvaa lenkeillä mutta metsästyskoira se ei ole enkä kyllä ottaisi muuttia rivitaloon. Malamuutit ja huskyt ovat pohjoisen vetokoiria, hyvin omapäisiä ja viihtyvät ulkona tarhassa. Varmasti lapsiystävällinen mutta ei sillä tavalla perhekoira kun vaikka noutaja... Kaunis koira, ymmärrän että miehesi on tykästynyt mutta sanoisin kyllä ettei sovi lainkaan teidän perheellenne.

 

Alaskanmalamuuttia en teille suosittele missään tapauksessa, vaikka upeita koiria ovatkin. Rotu ei oikeastaan vastaa yhteenkään asiaan, jota siltä toivot. Malamuuteilla ei ole metsästys- eikä puolustusvaistoa, koska niitä ei ole rodulle jalostettu koskaan. Koulutus on myös vaikeaa, joten ei oikeastaan sovellu ensimmäiseksi koiraksi, varsinkin kun toivoit helppoa koulutettavuutta.

Minkä verran teillä on mahdollisuutta käyttää koiraa lenkillä, muuten kuin metsästyksen yhteydessä? Noutajat on sen puoleen hyviä, että eivät välttämättä ihan joka päivä tarvitse kilomerien pituisia lenkkejä (lapsiperheessä ei varmaan ihan aina ole aikaa). Ne ovat myös helposti koulutettavia. Jos kuitenkin teillä on tapana ulkoilla paljon, suomenajokoirakin voisi olla hyvä vaihtoehto. Metsälle lähtee innokkaasti mukaan, mutta ehkä koulutettavuudeltaan ei ole ihan noutejan luokkaa. Ei käsittääkseni kuitenkaan myöskään vaikea, kunhan saa tarpeeksi liikuntaa.

Lopuksi suosittelisin lukemaan ainakin pari koiran hankkimista ja hoitoa käsittelevää kirjaa, joissa on monissa myös rotuja esiteltyinä. Koiran hankintaa kannattaa harkita kunnolla ja sillä aikaa voikin säästää rahaa sitä varten. Kuluja kun on reippaasti muitakin kuin koiran hinta: pentu tarvitsee rokotukset ja madotukset, tarvikkeet ja isot koirat myös syövät paljon.

Onnea ja harkintaa koiran hankintaan!

 

Jossain (netissä) oli muuten sellanen testi, jossa vastattiin kysymyksiin ja ne vastaukset selvitti minkä rotuinen koira olis sopiva. No ei siihen ihan kannattanutuskoa kuin raamattuun mut lähelle se ainakin mun kohdalla osu. Siitä saa ainaskin suuntaa. Harmi kun en muista osoitetta, koitan kaivella muistia...

 

kiitoksia edelleen hyvistä vastauksista!

Ja aiomme edelleen opiskella kirjoista tietoa koirista niinkuin myös netistä ennen kuin hankimme koiran.
ja meillä on myös monta tuttua joilla koira joten heidän vinkit ovat tulleet myös tarpeeseen.

Toivon vielä kaikilta lisää ideoita eri roduista mikä sopisi meille?
Ja yritän etsiä myös tuon nettikoira testin...
Sellaisen jollain siuvlla tein mutta oli aikas huono...

Tottakai yritämme etsiä rodun joka olisi luonteeltaan ja käyttötarkoitukseltaan juuri meille sopiva ja opiskella siitä kaiken tiedon ennekuin sen hankimme.
Juuri tällä oikean rodun hankinnallahan välttää huonot kokemukset ja epäsopivuudet,kun on tarkkaan harkittu ja otettu huomioon tuo koiran alkuperäistarkoitus.
Joten kiitoksia paljon teille ja vastailkaa vaan edelleen!
=) =) =)

 

Vielä kysyn että mitä mieltä tai omakohtaista kokemusta samojedistä?

Aion kyllä tutustua myös noihin rotuihin joita vastanneet ovat aiemmin meille suositelleet.Taasen kysyn vaan mielipidettä?
kiitos!

 

Mun tuttavaperheellä oli samojedi, asuivat Lapissa ja koira oli minulla hoidossa kun ajelivat tänne ja kävivät itse sukulaisissa/laivalla tms. Ei ole yhtä itsenäinen luonteeltaan kuin malamuutti, mutta omasta mielestäni kyllä silti pohjoisen koira ja kuuluisi saada olla pihalla. Luonteeltaan oli kyllä hyvin ystävällinen, tosin ei oikein sopeutunut sisällä olemaan eikä etenkään kerrostalossa. Vähän pystykorvamainen luonne, itsepäinen eikä aina ollut kyllä helppo saada kuuntelemaan. Kova myös haukkumaan.

Teidän oloihinne parempi kuin malamuutti muttei mielestäni kovin hyvä vaihtoehto kuitenkaan..

 

Suosittelen lukemaan Tuire Kaimion Pennun kasvatus, pennusta kunnon koiraksi-kirjan.
Jos halajatte hyvää metsäkoiraa, ne maksavat. Kannattaa toki ottaa huomioon, että yleensä metsälle koulutettua koiraa ei voi pitää vapaana, saattaa lähteä helpommin omille teilleen.

Jos halajatte noutajaa käyppä tutustumassa osoitteessa; www.noutajat.com. Sieltä löytyy tietoja kasvattajista sekä oma keskustelupalsta noutajien ystäville.
Jos tuo metsästys on se mitä miehesi haluaa koiran kanssa harrastaa, suosittelen joko kiharaa tai lapukkaa noista noutajista. Ikävä kyllä harvoin syntyy hyviä metsästyslinjaisia kultsuja :'(

Koiranäyttelyissä tapaat useita erirodun edustajia, käykääpä siellä koko perheen voimin, siellä voi myös kysellä kiinnostavasta rodusta suoraan omistajalta/kasvattajalta.
Muista kuitenkin; Heille näyttelyt ovat henki ja elämä, vakavaa työtä. Kysy siis nätisti, ehtisikö hän kertomaan rodusta tarkemmin

Kun olette löytäneet ihanan, teille sopivan rodun, soita eri kasvattajille ja pyydä päästä katsomaan koiria. Kaikki koirat ovat rodusta riippumatta aivan eriluonteisia ( vaikka meidän uroa lappis on kuin unelma, voi toinen saman rodun edustaja olla täyskahjo )
Samalla tutustut eri kasvattajiin, koska mielestäni on tärkeää tulla oman kasvattajansa kanssa toimeen ( me emme tule ja tästä viisastuneena tutustumme ensi kerralla myös eri kasvattajiin )

Kun sitten päätätte rodun ja löydätte sopivan kasvattajan, snä vaadit nähdä ainakin pentueen emän, sen luonne kertoo jo paljon pennuista. Jos mahdollista katsasta myös isä, senkin luonteen piirteet/vietit saattavat periytyä pennuille. Tarkasta vanhempien terveys, vaadi nähdä rekisteripaperit. Koska paljon jalostetuilla koirilla on ikävä kyllä perinnöllisiä sairauksia.
Itse en ostaisi pentueesta jota on pidetty esim. ulkorakennuksessa.
Parhaimman ja tervepäisimmän pennun löydät kasvattajan luota, joka pitää pentunsa kotonaan sisätiloissa, tottumassa kodin ääniin.

Lyhyessä virsi kaunis; tutustu mukavaan ja vastuuntuntoiseen kasvattajaan, hän valitsee teille sopivan pennun.
Mutta muista myös koira tulee olemaan teillä kenties jopa 15 vuotta, valitkaa rotu rauhassa ja tutustukaa eri opuksiin ( älä kuitenkaan lue niitä kuin raamattua

 

Vielä tuohon edelliseen kirjoitukseen lisäisin, kun kirjoittaja sanoi metsästyskoirien usein olevan sellaisia ettei niitä voi pitää vapaana vaan lähtevät omille teilleen, niin noutaja olisi siinäkin suhteessa hyvä vaihtoehto. Noutajan kun ei kuulukaan lähteä metsällä ajamaan, vaan olla omistajansa mukana ja noutaa niitä ammuttuja saaliita. Hyväkin metsästyskihara pysyy kyllä vapaanakin ollessaan omistajansa lähettyvillä eikä lähde omille teilleen.