Minkälaisena sinua pidetään ulkonäkösi vuoksi?

  • Viestiketjun aloittaja "hmmmmm"
  • Ensimmäinen viesti
Kaverin sanoin
"Kyllähän sua ensi näkemältä vois aatella pilveä pössytteleväks ituhipiksi".
Ja monet tuntuu ajattelevan että olen kovinkin boheemi, huoleton ja kannatan jonkin sortin vapaata kasvatusta.

Ei, en pössyttele pilveä, en kasvata ituja enkä itseäni koe kauhean hippimäiseksi vaikka kierrätänkin.
Ja kyllä meillä on lapsilla rajat ja kuri.
Eikä me hilluta pitkin niittyjä nakuna kukkaseppeleet päässä :D
 
Pin
No se mistä yllätytään kun avaan suuni, on se kuinka paljon kovaäänisempi ja dominoivampi persoona olen mitä näytän. Pidetään kyllä uskottavana, mutta kyllä tähänkin sitä suutaan pitää avata. Olenpahan helppo lähestyä.

Kaikkea mahdollista olen kuullutkin siitä "mä ajattelin, että olet.." naapurintyttöfantasioista rikkaan perheen golf-pelaajaatyttöseen. Tuo "rikas" on ehkä kummallisin, koska olen kuullut tätä murrosiästä asti. Lapsena olin kyllä köyhästä yhden vanhemman perheestä eikä ollut mitään ihmeellistä päällä mistä voisi moista kuvitella pelkän ulkomuodon perusteella. En tiedä mistä se vaikutelma on voinut tulla, mutta kuulin tuota aika paljon.
 
Hilpukka
Olen pitkähiuksinen sinisilmäinen blondi. Joskus olen havainnut, että mua aliarvioidaan. Näin ollen vasta mun kanssa keskusteltuaan toinen huomaa, että oonkin ihan normaalijärjellä varustettu ihminen, joka on jopa koulujakin käynyt.
 
"Hmm"
Moni on sanonut, ettei minusta ikinä uskoisi päältä päin millainen olen oikeasti. Kiinnostuksenkohteeni kun ovat kuin teinipojalla (videopelit, anime, manga, fantasia, scifi, sarjakuvat..)
Luulevat kai ensitapaamisella minua normaaliksi. :D
 
iu
Teininä yllätti kovasti se, että poika johon oli ollut jo pitkään salaa ihastunut paljasti myöhemmin, ettei uskaltanut lähestyä kun piti mua ylimielisenä ja leuhkana. Ja mä olin oikeesti ihan superujo!

Aikuisena ei kukaan oo tullut ennakko-oletuksistaan avautumaan, niin en tiedä.
 
viieras
Uskoisin, että näkevät laiskan ja itsekurinpuutteesta kärsivän ihmisen ihan painoni vuoksi. Sitä en mielestäni ole, mutta itsekin voisin ajatella noin osittain tiedostamattakin kaltaiseni näköisestä ihmisestä.
 
No viimeksi vko sitten ulkomailla hotellin respan työntekijä sanoi että " ur very young but ur mind is old" :D johtui siitä kun juttelin vanhuksien kanssa siinä aulassa tylsyyttäni kokoajan. Noin yleensä ihan normaaliksi opiskelijaksi ja ystävälliseksi ihmiseksi mua vissiin ajatellaan. :)
 
En usko, että ulkonäköni perusteella oletetaan mitään ihmeellistä tai "totuudesta" räikeästi poikkeavaa.

Vaikea sanoa mitään, kun eri ihmiset tulkitsevat minua niin eri tavoin ja eri ihmissuhteissa se "totuus" on monesti enempi tai vähempi erilainen, eli vaikea sanoa mitään yhtä "totuuttakaan".
 
"diu"
Teininä yllätti kovasti se, että poika johon oli ollut jo pitkään salaa ihastunut paljasti myöhemmin, ettei uskaltanut lähestyä kun piti mua ylimielisenä ja leuhkana. Ja mä olin oikeesti ihan superujo!

Aikuisena ei kukaan oo tullut ennakko-oletuksistaan avautumaan, niin en tiedä.
Monesti ujot ihmiset tulkitaan ylimielisiksi. Tai siis sellaiset tulkitsevat jotka eivät ole hyviä lukemaan ihmisiä. Heistä hiljaisuus, pälyilevä katse/katsekontaktin välttely ja seuran välttely saattavat olla merkkejä koppavuudesta.
 
Nuorempana olin kaunis ja tuolloin kuulin tosi monta kertaa, että olen ihan toisenlainen, kuin mitä luullaan. Ilmeisesti minun oletettiin olevan ylimielinen vesinenä, mut oonkin ihan ystävällinen realisti. Tässä iässä ei vissiin kukaan enää luule mitään ja se kauneuskin on ollut katoavaista :)
 
vaatteet ja aatteet
Töissä pohdin ääneen työkaverille, siinä asiaa mietittyäni että: "tuli mieleen, että joku tuntematon kun katsois tätä mun vaatetusta niin...no.. " mihin kaveri jatkoi, "niin sulla on tuollainen hippityyli".

En siis tarkoituksella mitään tyyliä mieti vaatteita ostaessa tai niitä aamulla valitessa. Saatan tosiaan joskus kuitenkin näyttää joltain pähkinöitä ja ituja syövältä hipiltä :D

Olinpa joitakin vuosia sitten metrossa, kun huomasin jonkun vilkaisevan housujani tavallista pitempään. Piti sitten itsekin vilkaista, mitkä housut oli päällä. Oli armeijanvihreät housut värjättynä omatoimisesti punaista, valkoista ja mustaa satunnaisesti läiskien, musta läpinäkyvähkö paita topin päällä ja musta huivi päässä. Saatoin silloinkin näyttää jotain tyyliä hakevalta, ja vieraan saama mielikuva minusta olisi taaskin ollut ihan väärin värittynyt. Sattuivatpa olemaan ensimmäiset vaatteet, jotka aamukiireessä puhtaana löysin päälleni.

Joskus taas ovat vaatteet kuin harmaalla hiirulaisella, joka varmaankin olisi kuiva, epävarma perfektionisti ja nipo.

Koitan tästä syystä muistaa, ettei sitten varmaan ole aina vaatteihin katsominen muidenkaan ihmisten kohdalla.

No, tämä siis vaatetuksesta, yhtenä osana ulkoisen olemuksen kokonaisuutta.
 
Ei aavistustakaan. Tulen hyvin toimeen kaikenikäisten kanssa, vauvasta eläkeläiseen. En tiedä näkyykö se. En tiedä näkyykö se, että oikeasti olen ihmisarka. Vai olenko sittenkään...
Sain just kortin yhdeltä ihanalta vakkariasiakkaaltani. Siinä on runo hymystä.
 
Viimeksi muokattu:
Mua luullaan tosi usein töissä ihan pennuksi. Yksikin kysyi olenko jo täyttänyt 18 ja voinko tehdä öitä. Teen sijaisuuksia eri paikkoihin ja joka paikassa sama. Ei ole kovin imartelevaa kun en siis ole nuorekas vaan lapsen näköinen. Lapseni opettajakin sanoi ekalla tapaamisella, että tänne vanhempain varttiin pitäisi kyllä tulla äidin eikä isosiskon..

Mulla on värikkäitä tatuointeja, vaatetus on farkut ja tennarit ja huppari. Tukka on iloisesti sekaisin. Meikkaan aika vähän. Mulla on pyöreät kasvot joissa ei vielä rypyt näy ja naamassa on finnejä joskus. Nauran paljon (kikatan) ja olen melko huolettoman oloinen perus olemukseltani.

Olen 31v
 
hihitys
No viimeksi vko sitten ulkomailla hotellin respan työntekijä sanoi että " ur very young but ur mind is old" :D johtui siitä kun juttelin vanhuksien kanssa siinä aulassa tylsyyttäni kokoajan. Noin yleensä ihan normaaliksi opiskelijaksi ja ystävälliseksi ihmiseksi mua vissiin ajatellaan. :)
Heh, millä ilveellä sinä tiedät, että hän sanoi, että "ur", eikä "your"?
 
Duunissa nuorena, heikkona (paitsi kesällä kun on duunissa hihattomassa paidassa), kilttinä, naisena. Olen siis miesvaltaisella alalla.

Vapaa-ajalla näytän suunnilleen itseltäni. Jotkut tosin yhä erehtyvät iästä ja putoavat pyrstölleen kun kuulevat lapsikatraastani...
 
Vieras159
Seksiä haluavaksi naiseksi. Myös kiltiksi on sanottu ja heti perään kunhan muhun tutustuu niin en olekkaan kiltti. Mulla on aika voimaksa luonne. Naama antaa väärän kuvan millainen oikeasti olenkaan!
 

Yhteistyössä