Missä iässä tulit äidiksi?

Minkä ikäinen olit ensimmäisen, toisen, kolmannen ja niin edelleen kohdilla?
Minkä ikäisenä luulet seuraavan kerran tulevasi äidiksi, vai tuleeko sitä kertaa?

Minkälainen elämäntilanne oli kunkin kohdilla, millaisessa asunnossa asuitte, työelämässä ennen äitiyslomaa? Vakituisena? Autoa? Naimisissa? Kotieläimiä?

Minkälaisen elämäntilanteen luulet olevan tulevien lasten kohdilla, saa arvuutella leikkimielellä.

 

30 ja 33. Naimisissa, omakotitalo, vakityö. Hyvä aika meille. Lisää lapsia ei ole tulossa.

 

28, 31 ja 34. Pitkä avoliitto, vakityö. Omakotialo rakennettu juuri ennen esikoisen syntymää.

 

29 kun ensimmäinen tuli ja 32 kun toinen. Lisää ei tule kuin vahingossa. Työelämässä vakituisesti olin (ja olen), kun kumpaakin odotin. Kaksiossa asuttiin vielä kun toinenkin syntyi ja nyt neliössä. Koira ja auto on farmari. Perus. Naimisiin mentiin kun ensimmäinen oli puolivuotias.

 

Olin 31 kun aloin odottamaan vauvaa ja ehdin täyttämään 32 ennenkuin hän syntyi.

Odotimme vauvan teossa, koska halusin opintojen jälkeen saada kunnolla vakiinnettua asemani töissä.
Ostimme talon ja remontoimme sitä ja matkustelimme.
Kolmekymmentä täytettyämme tuli olo, että olemme valmiita vanhemmiksi.
Nyt vietämme aikaa lapsen kanssa. Ei ole tarvetta juosta illanvietoissa, ne on jo tarkkaan eletty ja koluttu.

Matkustelu lapsen ehdoilla, ennen aikuisten matkoja nyt lapselle mieluisia kohteita.

Onneksi odotimme lapsen teossa. Nuoruus tuli vietettyä kahdestaan ja koko ajan menossa joka paikkaan.
Nyt sitten on rauhallista oleskelua.

 

25v. Vuokralla kaksiossa, työttömänä, auto oli, avoliitto, kolme kissaa.
Seuraava syntyi ollessani 31v. Vuokralla kolmiossa, työelämässä, auto, avoliitto, ei eläimiä.

Toivoisin saavani vielä yhden lapsen. Mutta jos siinä menee yhtä kauan kuin nyt tuon kuopuksen kanssa, niin mahtaako olla enää mahdollista.
Mutta jos yksi vielä tulisi, niin asuttaisiin avoliitossa vuokralla (isompi asunto kyllä hankittaisiin), töitä olisi meillä molemmilla vanhemmilla, kissaa haaveilen.

 

33 ja 35. Naimisissa oltiin oltu jo vuosia, mutta siitä kun alettiin yrittää, niin esikoisen syntymään meni 5 vuotta.

Omakotitalo pääkaupunkiseudulla, vakityöt. Tokan syntymän aikoihin mies oli työttömänä, mutta onneksi työllistyi sitten muutamassa kuukaudessa.

 

21v esikoinen
Kirjoitin ylioppilaaksi juuri, asuimme kerrostalokolmiossa (aso), auto oli, pupu lemmikkinä ja kihloissa oltiin.

24v toka
Luin juuri pääsykokeisiin syntymän aikaan, auto joo, asuttiin viiden huoneen kerrostaloasunnossa (taas aso) ja naimisissa olimme, ei lemmikkejä enää.

Pian tämän jälkeen ostettiin tämä rivari ja molempien kohdilla vakkaripaikka ollut(miehellä ja minulla), eri paikoista tosin minulla. Kolmannen kohdilla varmaan vielä opiskelen amk:ssa jos onnistutaan kuten haluaisimme (mielellään opintojen aikana muuten taitaa jäädä tekemättä) ja autoja ehkä kaksi. En tiedä, olen varmaan jotain 26-27v sitten. Sen jälkeen haluan piuhat poikki niin ei tarvitse enää vanhempana raskautua ja stressailla hormoonien pumppaamisesta terveeseen nuoreen kehoon.

 

25v vuokra kaksiossa.
Toka 28v opiskelin/opiskelen amk. Vuokra viisiössä.

Kissoja ja töitä ollu kokoajan.

Kolmas olis sopiva kun esikoinen menee kouluun, olen valmistunut, saanut mielekkäämpää duunia ja 32v.

 

Eka lapsi kun olin 25 v. Auimme vuokra kaksiossa, juuri menty naimisiin, olin juuri valmistunut ammattiini ja lopettant työt määräaikaisessa työssä ennen lapsen syntymää. Auto oli ja kaksi kissaa. Mies vakitöissä.

Toka lapsi olin 27 v. Asuimme vuokra kolmiossa, edelleen olin kotona. Ei autoa enää, eikä kissoja. Mies samassa työpaikassa.

Komlannen lapsen haluaisin ehkä noin 3-5 vuoden päästä, mutta siihen vaikuttaa niin moni asia, että voi olla että jää haaveksi vain.

 

Niin ja siis 3-5 vuoden päästä olen 31-33-vuotias.

 

20, 22 ja 25. Minä opiskelin, mies loi muusikon uraa. Elettiin melko ahtaasti ja taloudellisesti melko tiukalla 63m2 vuokrakolmiossa. Kolmannen tai oikeastaan neljännen syntymän aikaan oltiin jo omakotitalossa ja yritettiin samaan aikaan iloita uudesta vauvasta ja toipua numeron kolme menetyksestä.

Sitten ne lapset kasvoi ja muutti pois yhtä lukuunottamatta, me ollaan edelleen samassa talossa.

 

Esikoinen syntyy pian. Olen 21-vuotias. Elän avioliitossa, asumme omakotitalossa. Löytyy koira ja farmariauto. Harkitsemme toisen auton ostoa helpottamaan kulkemista vauvan synnyttyä. Olen työtön.

Jos kuvittelisin idealistisinta tilannetta, koska ja minkälaisissa oloissa seuraava lapsemme syntyisi, tilanne olisi tällainen: Olisin 23- tai 24-vuotias ja opiskelisin unelma-alaani. Olisimme mieheni kanssa edelleen onnellisesti naimissa ja koirakin elää porskuttaisi tyytyväisenä. Asuisimme samassa talossa ja elämä olisi tasaista ja vakaata. Kolmattakin lasta toivon ja toivoisin olevani n. 25-vuotias lapsen syntyessä. Opiskelisin edelleen ja elämä jatkaisi edellämainitulla radallaan. Koira olisi siihen mennessä ehkä kuollut jo vanhuuttaan, mutta muuten samanlaista tasaista, onnellista elämää.

 

Eka:
Olin 20.
Vuokrarivari stadin lähiössä, koira, auto, vakityöt. Seurusteltiin kun tulin raskaaksi. Muutettiin yhteen kun olin n. puolen välin tietämissä.

Toka:
Olin 23v.
(Pankin) oma paritalon puolikas stadin lähiössä, 2 koiraa, auto, vakityöt. Naimisissa.

Kolmas:
Olin 24v.
(Pankin) pientila maalla, koira, 3 kissaa, 3 kanaa, kukko, kani, hevonen ja poni, 2 autoa, vaiktyöt ja mulla oma firma sivubisneksenä. Naimisissa.

Neljäs:
Olin 26v.
(Pankin) pientila maalla, 2 koiraa, 4 kissaa, 8 kanaa ja 4 kukkoa, kani ja 2 marsua, 7 hevosta, 2 autoa, ja mulla enää se oma firma eikä enää palkkatöitä. Naimisissa.

Uusia lapsia en tiedä tuleeko.
Yksinhuoltaja olen nykyään, eläinkatras on matkalla muuttunut monen kertaan ja nyt onneksi vähän pienempikin.
Päätin etten enää yli kolmekymppisenä lisäänny, mutta jos toi nykyinen herraseura sen
yhden oman haluaa, niin saatan siitä sentään keskustella.
Sitten tilanne olisi se, että sen pitäis ehkä jo muuttaa meille. Muuten varmaan mun kannalta aika samanlainen kuin neljättä tehdessä.

 

28 olin kun sain esikoisen ja 30 olen nyt kun toinen vielä mahassa, jos saan vielä kolmannen niin tavoite olis viimeistään 35 olla silloin.

Vakituinen työpaikka, jossa nyt yli 7 vuotta, eli viisi vuotta ennen kun jäin esikoisen takia äitiyslomalle. Yksi auto on taloudessa. Asuttiin silloin ja asutaan edelleen rivarikaksiossa mutta asunto laitettu pari kuukautta sitten myyntiin ja omakotitaloon olis tarkoitus muuttaa heti kun tämä myyty. Miehen kanssa ollaan oltu yhdessä yli seitsemän vuotta ja siitä kohta neljä vuotta naimisissa. Kotieläiminä kaksi koiraa.

Mahdollisen tulevan lapsen kohdalla toivottavasti asutaan siinä omakotitalossa ja todennäköisesti olen edelleen jäämässä samasta työpaikasta äitiyslomalle ja tietenkin toivottavasti olen edelleen naimisissa saman miehen kanssa.

 

Vielä en ole äiti, mutta raskaana 8. viikolla, toivon kovasti, että tämä syntyy kun olen 26v. Minä juuri valmistunut, työttömänä vielä, mies töissä. Oma kerrostalokaksio ja kaksi kissaa. Kaksi lasta olisi toiveissa, mutta kunhan vain saisi tämän ensimmäisenkin niin olisin ikionnellinen...

 

22

 

18, 20 ja 25. kahden ensimmäisen kohdalla asuin kerrostalossa vuokralla ja avoliitossa, nyt kolmannen kohdalla asun omakotitalossa ja naimisissa uuden miehen kanssa

 

Eka 32-v. Opiskelin. Oma auto. Asuin pääosin soluasunnossa yksin (odotusaika). Kihloissa kyllä. Miehellä oma talo ja muut roippeet. Mies yrittäjä. Lapsen synnyttyä asuttiin miehen talossa.

Toka 34-v. Oma auto. Määräaikainen työ päättyi äitiyslomaan. Naimisissa. Miehen talo. Mies yrittäjä.

Nyt vakityö. Yhteinen talo. Mies yrittäjä. En usko että enää lapsia.

 

Kun ensimmäinen lapsi syntyi olin 18v. Asuttiin Espoossa, ensimmäisessä yhteisessä kodissa joka oli kaksio ja vuokra-asunto. Työelämässä olin jo ollut. Auto oli. Ei lemmikkejä. Kihloissa oltiin.

Toinen kun syntyi, olin 21v. Asuttiin edelleen samassa asunnossa kun ekan kanssa mutta muutettiin pian isompaan asuntoon. Auto oli edelleen, eikä edelleenkään lemmikkiä. Töissä ehdin olla välissä hetken. Kihloissa edelleen.


Kolmas lapsi syntyi kun olin 27v. Edelleen asuttiin vuokralla jo neljännessä osoitteessa yhdessäolon aikana. Muutaman vuoden sisällä kolmannen syntymästä hankittiin ensimmäinen yhteinen lemmikki ja ostettiin asunto. Auto ehtinyt vaihtumaan tässä vaiheessa jo monta kertaa. Nyt oltiin jo naimisissa.

Lapsia ei enää tule.

 

Ensimmäisen saadessani olin todella nuori, muut ovat syntyneet osa nopeammin ja osa myöhemmin.
Lapset ovat syntyneet avioliittoon ja samalle miehelle.
Lisää lapsia en enää voi saada.

 

Täytin 28v. Ei ole enempiä tullut, eikä taida tullakaan.

 

Olin 31v vuotias kun syntyi eka ja 33v kun syntyi toka. Enään en usko kolmanteen.

 

olin jo 24 vuotias, mutta 6 lasta olen kerennyt tehdä

 

Esikoisen syntyessä olin 27v. Olimme naimisissa ja asuimme omassa neljä huonetta ja keittiö rivarissa. Oli työpaikka, mutta määräaikainen. Mies perheyrityksessä.

Toisen tullessa olin 29v. Edelleen naimisissa ja samassa kodissa. Pääsin muutaman kuukauden ajan käväisemään samassa työssä kuin ennen esikoista, määräaikaisuus edelleen. Mies oli opiskelija.

Kolmonen syntyi ollessani 34v. Jäin äitiyslomalle vakityöstä. Muutimme raskausaikana mieheni meille rakentamaan taloon. Hän opiskelut olivat tauolla ja hän teki alaan liittyviä töitä.

Meidän perhe on nyt kokonainen. Itse aloitan ensi kuussa jo kolmannen työn, kuin mihin palasin viimeiseltä äitiyslomalta. Mies lopettelee opintojaan (vihdoin!!). Lapset ovat 14, 12 ja seitsemän - kovin paljon tykkäävät harrastaa. Matkustetaan pieniä reissuja milloin rahat riittää ja kalenteri antaa myöten. Eletään hyvää elämää