Mistä joulufiilis? Mihin se aikuisena katoaa?

Lapsena se oli jo marraskuusta.. En edes osaa ajatella, että ylihuomenna on aatto. Kaikkea stressiä vaan on ollut. Ei tunnut joululta.


Onko teillä muilla aikuisilla joulufiilis?

 

Tänään pikkuhiljaa hiipii kun alkoi joululoma ja kodissa tuoksuu uunista tulleet laatikot...

 

Kyllä mulla on ollut jo pitkään. En mä oletakaan että tuntuisi samalta kuin lapsena koska en enää ole lapsi. Mut nyt muistan kuitenkin miten omat lapset kokee asioita, kun muistan elävästi miten itse tunsin lapsena. Lapset tekevät mulle joulun. :heart:

 

Varmaan sen katoaa siinä kun käy töissä, siivoaa kodin, ostaa omille ja kummilapsille joululahjat. Laittaa joulusapuskat, ostaa joulukukat ja kuusen ja lopputulos on että itse ei saa yhtään joululahjaa. Ei niin että se ois se tärkein mutta on se musta vähän tylsää että mun homma on järjestää kaikki ja siitä ei saa mitään kiitosta.

Kaikkein eniten haluaisin lomalla vain nukkua.

Lasten jouluilo on toki itsestäkin kivaa katseltavaa mutta jotenkin en jaksais tätä rumbaa vaan.

 

[QUOTE="vieras";27745751]Varmaan sen katoaa siinä kun käy töissä, siivoaa kodin, ostaa omille ja kummilapsille joululahjat. Laittaa joulusapuskat, ostaa joulukukat ja kuusen ja lopputulos on että itse ei saa yhtään joululahjaa. Ei niin että se ois se tärkein mutta on se musta vähän tylsää että mun homma on järjestää kaikki ja siitä ei saa mitään kiitosta.

Kaikkein eniten haluaisin lomalla vain nukkua.

Lasten jouluilo on toki itsestäkin kivaa katseltavaa mutta jotenkin en jaksais tätä rumbaa vaan.[/QUOTE]


Ei sen noin pitäisi mennäkään. Ansaitset sinäkin jouluna rentoutumista, huomiota, lahjan, hellyyttä jne.

 

Meillä ei ole koskaan ollut rumbaa jouluna. En harrasta hössötystä, jouluruut olen ostanut meilekin kaikki valmiina ja panostan leipomiseen kun siitä kerran tykkään. Jouluiset koristeet, kuusi, kynttilät, muutama lahja. Se on siinä.

 

Minä kadotin joulutunnelman teininä (koin kodin joulun vähän jäykkänä aattoillan osalta ja jännitin sitä etukäteen), mutta löysin sen sittemmin mentyäni naimisiin ja viettäessäni joulua miehen ja myöhemmin miehen ja lasten kanssa. En stressaa mistään, koska teen niin vähän mitään valmisteluja. Ostan kaiken tarvittavan valmiina lähikaupasta ja vain nautin... Olo on kutkuttavan erityinen. On joulu.

 

joulumielestä ei tietoakaan vielä eilen, töissä painoi deadlinet päälle, mitään ei oltu kotona tehty joulun hyväksi paitsi ostettu lasten lahjat... sitten: käytiin työkavereitten kanssa glögillä töiden jälkeen, tuli fiilis että kiire on nyt ohi, kotiin tullessani pihan jouluvalot loistivat lumisilla oksilla. Tänä aamuna heräsin kun oli vielä hämärää, join aamukaffet kynttilän valossa, pistin piparit uuniin, otin kinkun sulamaan, pakkailin lahjoja... ei kiirettä minnekään, hiljainen rauhallinen talo, radiosta soi joululaulut. Siitä se fiilis lähti ja on vaan parantunut päivän myötä. Mistään en stressaa, nälkään ei taatusti kuolla vaikka jotain pöydästä unohtuisi. KOhta saunaan ja glögimuki käteen, ehkä joku hyvä leffa. Ei se suuria vaadi. Laulun sanoin Joulumaa jos jokaiselta löytyy sydämestä

 

Mä luulen että se katoaa vastuuntunnon ja murehtimisen alle.

 

Mulla on ollut joulufiilis jo pitkän aikaa. Oon askarrellut joulujuttuja yksin ja lasten kanssa, kuunnellut joululauluja, leiponut ja tehnyt ruokia pakkaseen ja koristellut kotia joulukuntoon jo muutaman viikon ajan. Joululahjoja ostan (ja teen) pitkin vuotta, mutta paketoin vasta näin ihan joulun alla. Mun joulufiilis tulee sitä, ettei tartte stressata, vaan teen asioita pikkuhiljaa, eikä haittaa, vaikka kaikki nurkat ei oo puunattu. Jouluna olen vaan ja nautiskelen.

 

Mikä joulufiilis? En tunne semmosta.