Mistä saisin tietoa ja toisten kokemuksia adoptiosta..

Tuttavallani on adoptilapsi ulkomailta ja jotenkin tuntuu ettei tämä lapsi ole nyt oikeilla vanhemmilla. Siis tuntuu ihmeelliseltä kun olen kuullut että heillä joilla on adoptiolapsi niin aika tarkasti vanhempia haastatellaan ja seurataan ovatko he valmiita ottamaan lasta ja tässä tapauksessa lapsi o kyllä ihan väärässä paikassa tai vanhempien kasvatusperiaatteet ovat kummallisia, luulevat että lapsi sopeutuu heti uuteen maahan ja uuteen kulttuuriin ja näin kun ei ole käynyt niin hermostuvat heti lapseen. Onko netissä adoptiosivuja josta voisin ottaa selvää miten muiden lapset ovat sopeutuneet uuteen maahan ja uuteen kulttuuriin ja ehkä näin valaista tätä tuttavaaniki.

 

Jaa. Siinäpä se temppu seisoo ja häntää heiluttaa.

Jälkiviisaana voisi sanoa, että esimerkiksi vanhempainvalmennuskurssin käyminen olisi ollut järkevää. Tosin ei sekään mikään oikotie onneen ole, mutta useimmat kuitenkin viimeistään silloin havahtuvat miettimään sitä ihan arkista elämää adoptiolapsen kanssa.

Netistä löytyy adoptiopalstoja, mutta parasta apua ehkä löytyisi adoptiokuraattorilta. Mikään ei estä sinua soittamasta kuraattorille, jonka yhteystiedot löytyvät esim. www.adoptioperheet.fi-sivuilta.

On ehkä vaikea saada lapsen vanhempia ymmärtämään, missä menevät vikaan. Uskoisin kaikkien vanhempien yrittävän parastaan. Kun adoptiolasta on pitkään odotettu, vanhemmilla voi olla rima liian korkealla. Lapsen pitäisi toimia juuri niin kuin häneltä odotetaan. Joidenkin adoptiovanhempien on, kuten sanoit, vaikea uskoa, että adoptio on lapsen elämässä valtava mullistus ja lapsi tarvitsee paljon aikaa ja tukea sopeutumiseensa.

Monet vanhemmat ovat myös olleet pitkään kaksin ja tavallaan juuttuneet rutiineihinsa. Kun lapsi tullessaan väistämättä sotkee nämä rutiinit, vanhempien voi olla vaikea sietää sitä. Lapsi kun ei ole mikään nukke, josta voi katkaista virran, kun väsyy kuuntelemaan itkua esimerkiksi.

Kertomaasi tilanteeseen voidaan joutua monella tavalla, mutta suurin syy varmasti on vanhempien valmistautumattomuus. Pitkä odotus ei pelkästään valmenna mihinkään. Asioista pitää ottaa selvää, luoda verkostoa jo odotusvaiheessa toisiin adoptiovanhempiin jne. Ja psyykata itseään, että elämään tulee iso muutos. Adoptiovanhemmat pystyvät valmistautumaan muutokseen, valinta on heidän. Lapsi ei voi valita, tuleeko adoptoiduksi, eikä varsinkaan sitä, mihin tulee adoptoiduksi. Siksi aina vaikeuksien tullessa asioita pitäisi ensisijaisesti tarkastella lapsen näkökulmasta, kuten aivan oikein olet oivaltanut.

Toivon sinulle voimia ja taitoa keskustella aiheesta tuttaviesi kanssa niin, että se koituisi lapsen parhaaksi!

 

Hei! mukavaa, että haluat auttaa tuttavaperhettäsi. Kuvailusi mukaan alku on heille vaikea, mutta mutta... Olen käynyt useissa perheissä joihin on syntynyt biologinen lapsi, odotettu ja kaivattu, mutta vahemmat ovat väsyneitä ja hermostuneita, tavallaan eksyksissä uuden tilanteen kanssa. Pitää huomioida, että adoptio perheetkin ovat erilaisia ja kaikilla on omanlaisensa haasteet itsensä ja lapsen kanssa. Mielestäni oli harkitsemattomasti sanottu, että lapsi ei kuuluisi näille vanhemmille. Adoptiossa vanhemmat ja lapsi kasvaa perheeksi yhteisten kokemusten kautta. Anna tukeasi ja neuvojasi hyvällä mielellä. Uskopois kun aikaa kuluu huomaat juuri näiden vanhempien kasvaneen parhaiksi omalle lapselleen. Adoptiovanhempien ei tarvitse olla täydellisiä ja väsyäkkin saa, kunhan osaa hakea apua tukea jottei tilanne käy liian vaikeaksi tai haasteelliseksi.
Ystävällisesti: Amma-maa, adoptio-äiti

 

sukulais perheemme sai adoptio lapsen lapsi oli silloin 4-v niin alkuun oli toki hankalaa ...... tai sanotaan et hankaluudet lkoi noin kuukausi lapsen tulosta kun lapsi huomasi että saa jäädä kotiin......ettei laiteta takaisin laitokseen.......... :/ ...... silloin alkoi uhmat ja muut nostaa päätään ja kaikki muu normaali minä kuvan muodostus uudelleen ja kiinni kasvamisen ja luottamuksen haku perheessä...... .......nyt lapsi on ollut 1 1/2 suomessa ja omistaa kaiken kotonaan itse kotitalonkin...... ........kulttuurin kanssa en tiedä suuria ongelmia oleen lapsi tuli venäjältä........tosin emme me päivittäin ole tkemisissä olleet....