mitä annat vanhemmillesi joululahjaksi? muistaako vanhempasi sinua?

tuovat lapsille paketit, eivät minulle.

ja saatko vanhemmiltasi jotain jouluna?

 

En ole vielä keksinyt mutta joka joulu annetaan lahjoja sekä omille että miehen vanhemmille. Heiltä tulee lahjoja myös.

 

Isälleni annamme mieheni tekemän taulun (toivoi samantyylistä taulua kui kotonamme on) ja äidilleni neulon huivin, yhteiseksi herkkukori. Lapset saavat lahjat, me aikuiset emme.

Miehen isä on kuollut, äitiin emme ole yhteydessä joten ei lahjoja puolin eikä toisin,

 

Meillä annetaan puolin ja toisin lahjoja. Yleensä jotain sellaista mitä on toivottu. Tänä vuonna ostin Kuuntelukirjan (CDt). On pitkä matka ajella vanhempieni luota meille, joten mukavaa tekimistä autossa, kun tulevat kylään

 

Saan lahjan ja annan myös. Tänä jouluna annan itsekootut joulukorit missä tuikkulyhdyt, itsetehtyä saippuaa, itsetehtyjä marmeladeja, joulukahvia ja joulukoriste.

 

Mun vanhemmat muistavat lapsia, mutta ollaan yhdessä sovittu, että aikuisille ei lahjoja anneta. Joskus ollaan askarreltu lasten kanssa jotain pientä muistamista (kahvimukit, tyynyliinat jne.), mutta tänä vuonna emme repeä semmoiseenkaan.

Miehen vanhemmille laitamme pienet paketit, koska he muistavat meitäkin. Jotain hyvää kahvia tms., ei mitään ylimääräistä krääsää enää yli kuusikymppisille, joilla on jo kaikkea.

 

Äidilleni ostin Yön uusimman levyn ja teetätin myös hänelle ja miesystävälleen kahvimukin joissa heidän yhteiskuva

Isälleni ostin ison Simpsonit-tuopin ja naisystävälleen pehmeän jouluisen viltin, sekä yhteiseksi isäntä ja emäntä pelin

Ja kyllä olen molemmilta vanhemmilta aina jotain saanut.

 

äidilleni olen ostanut 4 kirjaa ja myös annan pojan tarhakuvan..sitten anoppilaan menee tällä hetkellä vain pojan tarhakuva..
äidiltäni sain sängynpäädyn ja sohvanpäälliset, anoppilasta tulee varrellinen rikkaimuri, sekä saan varmaan henk. koht. lahjana hieman rahaa..

 

Saavat yhteiseksi taulun sekä seinäkalenterin lastenlasten ja lastenlastenlasten kuvilla. Lisäksi saavat kirjan kumpikin.

Ja kyllä. Saan jotain heiltä, samoin kaikki lapseni ja lapsenlapseni.

 

Meillä annetaan kanssa puolin ja toisin lahjoja. Isältä luultavammin tulen saamaan toivomani kirjan. Hirvee poru kyllä tulee jos en saa . Äidiltä oon toivonu pyjamahousuja ja villasukkia, jommat kummat jos ei peräti molemmat varmaan saan kans.

Itse annan vanhemmilleni kuvakirjan pojastani (ovat toivoneet) ja varmaan vielä jotain muuta lisäksi.

 

Enpä taida mitään lahjoja alkaa lähettää. Eivät lahjo minua tai lapsenlastaan.

 

Ostettiin lahjakortti raflaan ja pullo vinkkua. Kyllä hekin muistavat minua jotenkin ja lapselleni ostavat lahjoja.

 

Äiti aloittaa heti tammikuussa alennusmyyntien kiertämisen. Kerää vuoden kaikki kaappiin ja ennen joulua sit tyhjentää kaapin ja jakaa meille lapsille ostokset.
Tavarat kuitenkin yleensä jotain Pentikiä, Finlaysonia, Iittalaa, Hackmannia ym eli ei ihan krääsää kuitenkaan. Lisäksi laittaa sitte lapsia varten rahaa tilille (yleensä sen 80 e) .
Nuo ostokset yleensä mun nimellä tai koko perheelle.

Ite viedään millon mitäkin. Viime vuonna leivottiin pikkuleipiä. Tänä vuonna ostettiin veljien kans avaimenperiä hälyttimellä (äidillä aina tavarat hukassa) .

 

Tottakai muistan vanhempiani joka joulu. Minusta on ihanaa ilahduttaa heitä.

Tänä vuonna he saavat kirjoja, äitini uudet kotihousut, suklaata, isälleni ostin perinteisiä sudoku-kirjoja, yhteiseksi ostin heille pizzanpaistoalustan ja jotain ruokaherkkuja.

Meille he antavat suklaata ja jotain pientä + rahaa.

 

ulkomaan matkan äidille,isä menee siivellä. saan perinteiset äidin neulomat villasukat

 

Viimejouluna saivat kalenterin lasten kuvista tänä vuonna saavat kans kalenterit lasten kuvista ja miestä vanhemmistakin on yksi kuva kalenterissa ei me keksitä oikeen mitään niin toi on ihan kiva tuo kalenteri Vaikka onkin joka vuotinen, mutta onhan siinä eri kuvat aina ja nyt tehtiin vähän pienempi, kuin viime vuonna

 

Annan äidilleni lahjaksi tyttärensä ja poikansa takaisin.

Siis äidin omat lapset eli minut ja siskoni. Maailma ja sielunvihollinen (kun tavoittelemme vain maallista omaisuutta unohtuu usein kaikki muu ja luulemme että mammona maksaa menetetyn ajan takaisin) on hajoittanut perheemme niin että vaikka asumme samalla paikkakunnalla näemme ehkä 3-5 krt vuodessa ja tämähän on sielunviholliselle mieluista että emme saa sitä tukea,voimaa ja rakkautta toisiltamme jonka voisimme antaa.

Siksi tänäaamuna soitin äidille ja siskolle ja sanoin että rupean 1-2 krt kuukaudessa järjestämään perheaterian kotonani, jolloin syöpötellään hyvin ja nautitaan toistemme seurasta ja tutustutaan uudelleen toisiimme. Aion kertoa heille kummallekkin että rakastan heitä suuresti ja kuinka tärkeitä he ovat minulle! Siinä sivussa tuputan kevyesti ruoka rukouksen muodossa myös Herran sanaa, mutta jätän sen siihen. Saavat kysyä aiheesta lisää jos haluavat.

Mutta uskon tämän olevan paras joululahja perheelleni ja aiheuttavan myös itselleni iloa

Muistakaa kantaa toisianne rukouksin ja antakaa aina joskus sitä oikeasti arvokkainta eli aikaa ja rakkautta! Rihkamaa saa kaupasta aina, mutta aikaa ei!

 

Äidilleni ostin käsityömessuilta käsintehtyjä kissanmuotoisia nappeja. Jäääkaappimagneetit, missä meidän poikien kuvat.
Anoppi ja appiukko saavat pefletit, laadukasta suihkushampoota ja pesuruusut. Seinäkalenteri, johon koottu kaikkien heidän lastenlasten kuvia.

Me saadaan usein mun äidiltä s-ryhmän lahjakortteja. Anoppi ostaa sitä sun tätä, usein onneksi tarpeellista.

 

Me olemme sopineet perheen ja ystävien kesken ettei aikuisille osteta lahjoja. Mieheni on ainoa aikuinen jota lahjon.

 

Me olemme sopineet perheen ja ystävien kesken ettei aikuisille osteta lahjoja. Mieheni on ainoa aikuinen jota lahjon.

samoin meillä. Aina ennen on ostettu ja nyt sovittiin näin. Jotenkin helpottavaa ja nyt on rahaa panostaa enemmän miehen lahjaan.

 

Minun lapsuudenperheessäni oli lahjojen antaminen aina tärkeää ja on edelleenkin. lahjan ei tarvitse olla kallis, vaikka nykyään ne kyllä kai hiukan kalliimpia ovatkin, ainakin ne lahjat joita hankin vanhemmilleni. Äiti sanoi, että hän hankkii jokaiselle suvun jäsenelle kolme lahjaa. Hänellä on kolme lasta, jokaisella puolisot sekä kaksi lastenlasta eli se on sitten 3 kertaa 8 lahjaa. Itse hankin vanhemmilleni kummallekin kaksi lahjaa, siskoni ja veljeni tekevät suunnilleen samoin. Lisäksi hankimme viemisiä kukkien ja ruokien ja leivonnaisten muodossa. Myös lapseni antaa jo isovanhemmille lahjat kun on jo teini-ikäinen.

 

Oma äitini ja puolison isä muistavat yleensä lapsia pienin lahjapaketein. Miehen isä joskus laittaa rahaa kirjekuoreen, johon kirjoittaa esim. "matto" tarkoittaen että käymme sillä rahalla valitsemassa jonkun hänen mielestään tarvittavan esineen tms. Oma äitini puolestaan on ottanut tavaksi laittaa muutama kymppi keittiömme hyllylle, etukäteen tivaten lapsilta, mitä ovat toivonneet joulupukilta. Kotiin lähtiessä kuiskaa, jos lapset ovat toivonneet jotain ja sanoo esim, että siellä on rahat jääkaapin päällä, ostakaa muksuille sillä poneja (tms, mitä ovat toivonneet)..

 

Molemmat vanhempani ovat syöpäpotilaita joten tärkeintä on yhteinen aika ja kiireetön yhdessäolo joka ei ole millään materialla korvattavissa.

 

Äitini toiveesta raahaudumme koko perheen voimin sinne jouluksi. Siinä varmasti äidille mieluinen lahja. Tavaralahjan hankimme sisarusporukalla (perheineen) yhdessä. Lisäksi kudoin isälle sukat ja äiti saa huivin sekä jonkun tuoksun/kynttilän/muuta pientä. Ruokaa/herkkuja viemme mennessämme.
Saamme kaikki jotain vanhemmiltani tai pitäisikö sanoa äidiltä, koska isä ei noihin kyllä osallistu edes ajatuksen tasolla.

 

Molemmat vanhempani ovat syöpäpotilaita joten tärkeintä on yhteinen aika ja kiireetön yhdessäolo joka ei ole millään materialla korvattavissa.

Kiitos vanhempiesi puolesta kun jaksat heitä noin rakastaa! Lahjasi on korvaamattoman arvokas!
Itse menetin isäni syövälle kun olin 7. Hirvittävä sairaus!

Rukoilen sinun ja vanhempiesi puolesta ! Herran rauhaa sinulle ja siunausta!

Voit lähettää yksityisviestin minulle, jos haluat puhua jonkun kanssa!