Mitä jos en menekään sokerirasitukseen?

Eli pitäisi raskaudenaikaiseen sokerirasituskeen mennä, vain koska kuopus oli ylo 4kg syntyessään. Itselläni ei ole ylipainoa yhtään ja syön terveellisesti.
Tahtoisin skipata tuon kokonaan mutta saanko sitten synnärillä noottia?

 

Ainakin meidän kunnissa sokerirasitus tehdään nykyään kaikille, riskitekijöistä riippumatta.

 

Kyllähän ne varmaan marmattaa, mutta ei ne pakottaakkaan voi.
Mutta itse ajattelin omaa lastani ja menin. Pikkuinen on minulle tärkein.

 

mä en mennyt, eikä kukaan sanonut mitään.

 

No saatat saada noottia, mutta sulla on ihan itsellä oikeus päättää, että menetkö siihen rasitukseen vai et. Toki haluavat sitä seurata tuon esikoisen koon takia.

 

Eli pitäisi raskaudenaikaiseen sokerirasituskeen mennä, vain koska kuopus oli ylo 4kg syntyessään. Itselläni ei ole ylipainoa yhtään ja syön terveellisesti.
Tahtoisin skipata tuon kokonaan mutta saanko sitten synnärillä noottia?

ei se kuule siitä ylipainosta johdu. Itsellä reilusti ylipainoa, sokerit ollu aina loistavat. Kaveri on sellainen tikku ja sokerit oli raskaan pilvissä. Miks ihmeessä pitää jättää väliin, ilmasta on ja sun ta vauvan parhaaks.

 

Mietin vaan että onko siitä käynnistä mitään hyötyä, koska ruokavaliotani ei voi paljon paremmaksi enää rukata ja olen ymmärtänyt että lääkitystä ei oteta käyttöön kuin ääritapauksissa.

 

Ajattelin, että jos tulen vielä toisen kerran raskaaksi, niin en mene tuohon kokeeseen... edellyttäen että tilanne on samanlainen kuin tässä raskaudessa.
Olen hoikka, syön terveellisesti, eikä mitään ongelmia tuon suhteen ole ollut, joten ihan turhaa touhua.

 

[QUOTE="vieras";23206422]Ainakin meidän kunnissa sokerirasitus tehdään nykyään kaikille, riskitekijöistä riippumatta.[/QUOTE]

Toi oli nmulle uutta. Paljon on muuttunut vuosien varrella.

 

Sanottakoon vielä että kuopusta odottaessa elin pääasiassa makealla eli suuri koko saattoi johtua siitä ja rv41 syntymisestä

 

Toi oli nmulle uutta. Paljon on muuttunut vuosien varrella.

Joo, vuonna 2006 ei ainakaan vielä tehty.

 

En mennyt rasitukseen,mut maittailin kuitenkin arvoja kotosalla koko raskauden.

Kaveri ei mennyt rasitukseen,eikä mitannut arvoja kotosalla.Lapsi oli syntyessään vain 56cm ja 4500g..ja sokerit päin prinkkalaa.Että olisi ehkä kannattanut mitata sokruja.

 

Minä menisin jos mahdollisuus kerta tarjotaan.
Tiesittekö, että äidin raskausajan diabetes hoitamattomana, voi aiheuttaa muitankin ongelmia kuin täysiaikaisen suuren syntmäkoon?

Minulle syntyi yllättäen pikkukeskonen, tulehdus käynnisti synnytyksen. Ensimmäinen asia jota kysyttiin oli olenko käynyt rasituksessa ja mikä oli tulos. Hoitamaton diabetes, kun hidastaa sikiön keuhkojen kehitystä. Täysiaikaisella se ei ole ongelma, mutta jos lapsi syntyy ennenaikojaan sillä on todella iso merkitys. Keuhkojen kypsyys, kun merkkaa silloin todella paljon selviytymisen kannalta.

 

Mietin vaan että onko siitä käynnistä mitään hyötyä, koska ruokavaliotani ei voi paljon paremmaksi enää rukata ja olen ymmärtänyt että lääkitystä ei oteta käyttöön kuin ääritapauksissa.

Minä en enää menisi, ei olisi kannattanut mennä esikoisestakaan. Sama tilanne kuin sinulla, sairaalan raskausdiabetesruokavalio oli paljon epäterveellisempi kuin omani. Urheilin raskauaikana todella paljon. Jouduin sinne lapsen suuren koon ja isän epäterveellisten elämäntapojen aiheuttaman kakkostyypin diabeteksen vuoksi.
Testitulokset tulivat lapsen syntymän jälkeen ja arvot olivat aivan loistavat. Mutta sen tiesin kyllä jo sinne mennessäni

 

Mä en mennyt.
Ei sitä synnärillä edes kysytty missään vaiheessa, että olenko käynyt. Neuvolan täti siitä jaksoi ruinuttaa n. 4 käyntiä putkeen, mutta kyllä sekin lopulta suostui unohtamaan asian.

 

Mietin vaan että onko siitä käynnistä mitään hyötyä, koska ruokavaliotani ei voi paljon paremmaksi enää rukata ja olen ymmärtänyt että lääkitystä ei oteta käyttöön kuin ääritapauksissa.

Oman kokemukseni perusteella ovat aloittamassa lääkitystä jo parin sokeriarvoylityksen perusteella.

 

mä oon joutunut käymään jokaisesta tuossa, ja eihän se mitään hauskaa ole.. mullakin sellanen oksennusrefleksi että on kestänyt juoda se litku ja sit se istuminen..

mutta hei 2tuntia? mikset menis, jos sulle on annettu lähetekin? en ymmärrä tällasia..
vauvan ja äidin parastahan siinä vaan aatellaan..

niin ja jos et mene, niin ilmeisesti "joudut" mittaamaan kotona sokereitasi..

 

Kannattaa mennä. Täällä meillä lähetetään kaikki raskaana olevat sokerirasitukseen. harva siitä kieltäytyy. Minullakin 2 ensimmäistä raskautta ja kaikki arvot ihan loistavat, mutta nyt 3 raskaus niin paastoarvo oli 5.4, kun raja-arvo 5.3. Sain mittarin kotiin ja seurailen verensokeria nyt koko raskauden läpi. Meidän suvussa ei kenelläkään diabetestä ja minunkin arvot olleet todella hyvät, siis todella. Minusta kuitenkin tosi hyvä, että tuo tuli ilmi. Minulla ilmeisesti on vaarana sairastua 2 tyypin diabetekseen vanhempana, vaikka suvussa sitä ei kenelläkään ole.

 

[QUOTE="tuulevi";23206577]Oman kokemukseni perusteella ovat aloittamassa lääkitystä jo parin sokeriarvoylityksen perusteella.[/QUOTE]

Näin on! Minulla oli rasituksessa yksi arvo, paastoarvo 5.4 ( 5.3 raja ) niin jo silloin th sanoi, että hyvin herkästi aloitetaan jopa insuliinihoito. Onneksi kotimittauksissa kaikki arvot olleet loistavia.

 

Suosittelisin kyllä menemään. Itse suunnittelin, että olisin jättänyt väliin vaan menin sitten kuitenkin ja jäinkin kiinni korkeasta paastoarvosta. Monta viikkoa pysyi sokerit kurissa ruokavaliolla, mutta lopulta jouduin pistämään insuliiniakin.

 

Näin on! Minulla oli rasituksessa yksi arvo, paastoarvo 5.4 ( 5.3 raja ) niin jo silloin th sanoi, että hyvin herkästi aloitetaan jopa insuliinihoito. Onneksi kotimittauksissa kaikki arvot olleet loistavia.

Viimeisimmässä raskaudessa jouduin mittailemaan sokereita päivittäin noin 2 kk:n ajan ja minulla oli tuona aikana ehkä 15 arvoa, jotka ylittivät ns. raja-arvot. Aina tiesin, mistä ylitys johtui, koska pidin ruokapäiväkirjaa ja aina ei tullut noudatettua ruokavaliota.

Mulle tyrkytettiin väkisin insuliinihoitoa parin ylityksen jälkeen, mutta en suostunut moiseen, koska ylitykset olivat todella pieniä ja satunnaisia. Kannattaa vähän miettiä itsekin lääkityksen tarvetta.

 

[QUOTE="vieras";23206482]En mennyt rasitukseen,mut maittailin kuitenkin arvoja kotosalla koko raskauden.

Kaveri ei mennyt rasitukseen,eikä mitannut arvoja kotosalla.Lapsi oli syntyessään vain 56cm ja 4500g..ja sokerit päin prinkkalaa.Että olisi ehkä kannattanut mitata sokruja.[/QUOTE]

Pikaisesti todeten, että oma nuorin oli myös tuota kokoluokkaa eikä sokereissa mitään vikaa - itse asiassa lapselta ei niitä edes seurattu, koska itseltäni seurattiin raskauden ajan edellisen lapsen ison koon takia ja koko ajan olen ollut alle arvojen (ja normaalipainoinen), meidän suvussa on vaan isoja lapsia. Luultavasti olisi tehty viimeistään lapsen synnyttyä ja kenties lapseltakin seurattu, jos en olisi käynyt rasituksessa. Toisaalta, kaikki ns. sokerilapset ei ole välttämättä niin isoja. Kivahan se rasituskoe ei ole, mutta ei nyt niin kamalakaan, että kannattais jättää välistä - se on omaksi ja lapsen hyväksi. Mistään muusta ei voi sitä tietää, onko vai ei.

 

Miksi ihmeessä joku ei menisi? Mitä haittaa siitä voi olla? Liikaa vaivaa, onko oma mukavuudenhalu tärkeämpää kuin lapsen turvallisuus? Vai pelottaako, että tieto lisää tuskaa, eli tulosten jälkeen ei voisi hyvällä omalla tunnolla syödä enää pullaa ja karkkia?

Vaikka "tietäisi" että testi on turha, ja erittäin todennäköisesti sokerit ovat normaalit, niin mitä ihmeen haittaa on käydä testissä varmuudeksi? Jos on edes se pieni todennäköisyys että sokerit heittelevät?

 

[QUOTE="jep";23206449]Ajattelin, että jos tulen vielä toisen kerran raskaaksi, niin en mene tuohon kokeeseen... edellyttäen että tilanne on samanlainen kuin tässä raskaudessa.
Olen hoikka, syön terveellisesti, eikä mitään ongelmia tuon suhteen ole ollut, joten ihan turhaa touhua.[/QUOTE]

Joopa joo. Mä olen hoikka (ennen raskautta alipainoinen), elän terveellisesti eikä sukurasitetta ja silti sairastuin raskausdiabetekseen! On varsin tyhmää olla käymättä siinä kokeessa. Tunnen yhden ihmisen joka ihmetteli suuria lapsiaan (reilu 4 kg) ja väitti sen olevan geneettistä. Lääkäri pakotti viimeisen lapsen kohdalla sokerirasitukseen ja kappas, sieltä paljastui diabetes. Tämäkään ihminen ei ollut ylipainoinen ja oli esim. todella ahkera salilla kävijä (kävi tietääkseni viikolle 30 treeneissä).

 

Mua pelottaa jo valmiiksi tuo sokerirasitus, vaikken ole vielä raskaanakaan. Esikoista odottaessa jouduin rasitukseen, koska lähisuvussa on 1-tyypin diabetesta. Minä, emetofoobikko, kärsin raskauspahoinvoinnista kaikki 9 kuukautta. Se litkun juominen oli kidutusta, oksensin sen ylös monta kertaa ja itku silmässä aina vaan uutta mukillista nielemään.

Mahtaisiko ensi kerralla onnistua, että mittaisin sokereita ihan vaan kotona? Siskolla on useita mittareita, antaisi varmasti lainaan.