Tasaista perusvoimaa ydinvoimaa halvemmalla
Vähintäänkin merkittäväksi voi luonnehtia myös EPV Energian, Vaasan Sähkön ja Wärtsilän yhteishanketta. Yhtiöt aikovat rakennuttaa Vaasan Vaskiluotoon uusiutuvalla energialla pyörivän pilottilaitoksen.
EPV Energian kehityspäällikkö Niko Toppari kertoo, että tällä hetkellä projektissa on meneillään luvitusprosessi, jonka jälkeen voidaan tehdä lopullinen investointipäätös. Tavoitteena on, että rakentamaan päästäisiin ensi vuoden aikana.
Laitoksessa puhdas vesi pilkotaan elektrolyysin avulla vedyksi ja hapeksi. Sähköä elektrolyysissä kuluu 10 megawattia, jolla saadaan noin kuusi megawattia vetyä. Loppuenergia on lämpöä, jolla voidaan lämmittää vaasalaisia kaukolämpötalouksia.
Vety varastoidaan, ja tarvittaessa sitä käytetään kahden, teholtaan yhteensä 24 megawatin, moottorivoimalaitoksen pyörittämiseeen. Voimalaitoksessa voidaan tuottaa sähköä tasaisella teholla myös tuulettomina päivinä.
Wärtsilä Energyssä tulevaisuuden voimalaitoskonsepteista vastaava Rasmus Teir korostaakin projektissa juuri säätövoiman merkitystä.
– Uusiutuvien energiamuotojen myötä joustavan säätövoiman tarve kasvaa voimakkaasti. Wärtsilän mallinnukset osoittavat, että myös säätövoima voidaan toteuttaa hiilivapaana tai vähähiilisenä ilman että loppukuluttajan sähkölasku kasvaa, Teir kertoo.
Hankkeessa ei myöskään tyydytä pelkkään vedyn valmistukseen, vaan siitä aiotaan Wärtsilän mukaan jalostaa myös helpommin käytettäviä polttoaineita kuten esimerkiksi synteettistä metaania, metanolia ja ammoniakkia.
Vaskiluodon pilottivoimalan kaltaisilla ratkaisuilla sähköä voidaan tuottaa tuulivoiman avulla myös tuulettomina päivinä
Pelkän 35 miljoonan euron investointikoon perusteella Vaskiluodon hanke ei ole poikkeuksellinen, mutta sillä voi olla vaikutus Wärtsilän tuleviin liiketoimintamahdollisuuksiin.
Teirin mukaan Vaskiluodon pilottilaitos on Wärtsilälle hyvä mahdollisuus näyttää, miten teollisen mittakaavan vetymoottorilaitoksella voidaan vastata joustavan säätövoiman tarpeeseen.
– Kyseisessä voimalaitoksessa voidaan käyttää useita polttoaineita. Uusiutuvaan vetyyn voidaan sekoittaa esimerkiksi synteettistä metaania ja/tai biokaasua. Monipolttoainevoimalaitos tuo joustavuutta vihreän siirtymän taipaleelle kasvattaen uusiutuvan sähköntuotannon kapasiteettiä, Teir sanoo.
Helsingin Sanomat kertoi joulukuussa Wärtsilän insinöörien laskeneen, että tuulivoimapohjaisella vedyn tuotannolla, vetyä käyttävillä moottorivoimaloilla ja akustoilla tasaista perusvoimaa pystytään tuottamaan halvemmin kuin ydinvoimaa. (HS 18.12.2022).
Wärtsilän laskelmissa vertailtiin uuden Olkiluoto 3:n ja vastaavan tehoisen tuulivoima + akustot + vety + moottorit -yhdistelmän avulla tuotettuja energiahintoja. Tarvittavan tuulivoiman määrä oli laskelmissa laskettu voimakkaasti yläkanttiin.
– Sähkön kustannus olisi tuulivaihtoehdolle 64 euroa megawattitunnilta. Vastaavan ydinvoimalan tuottama sähkön kustannus olisi 78 euroa megawattitunnilta. Kustannusero tekee 190 miljoonaa euroa vuodessa, Wärtsilän energialiiketoiminnan kehitysjohtajana työskennellyt Ville Rimali kertoi Helsingin Sanomien haastattelussa.
Vuodenvaihteessa pääomarahastoyhtiö Taalerin energiavarastoista vastaavaksi sijoitusjohtajaksi siirtynyt Rimali vahvistaa Ilkka-Pohjalaiselle, että laskelmien pohjana käytettiin juuri Vaskiluotoon nousevaa pilottivoimalaa.
Nämähän olisi kehitetty jo paljon pidemmällä ja olleet käytössä vuosia ilman jämähtämistä ydinvoimaan mm. 20 vuoden OL3 projektiin.