poikia3
Minä olen pelännyt ihan valtavasti kolmannen kanssa, en oikeastaan synnytystä vaan koko tilannetta.
Minulla esikoinen on syntynyt käynnistettynä, 3 vuorokautta lapsiveden menon jälkeen alakautta.
Keskimmäinen syntyi kiireisellä sektiolla, joka olisi ollut suunniteltu sektio, jos olisi huomattu minulla olevan osittain etinen istukka. Synnytys käynnistys hulahduksella kotona, luulin lapsiveden menneen, mutta se hulahdus olikin verta. Onneksi saatiin terve täyden 10 lapsi, ja onneksi asuttiin tosi lähellä sairaalaa.
Tuon tapahtuman jälkeen pelkäsin sekä alatiesynnytystä että sektiota. Sektiosta toipuminen kesti minulla pitkään, oli hankala toimia, kun vauvaa painavampaa ei saanut nostaa. Kolmannen raskauden edetessä sektion sijaintia tutkittiin tarkkaan. Halusin alatiesynnytyksen, jos se varmasti olisi turvallinen, ja kokemukseni takia olisin saanut toivomuksesta myös sektion vain pyytämällä. Tilanne oli myös siksi hankala, että minulla ei ole ollut koskaan supistuksia itsestään, siis viimeinenkin synnytys pitäisi käynnistää, ja sektioarpi ei välttämättä sitä kestäisi.
Sain alatiesynnytyksen loppujen lopuksi ja erittäin kivuliaan sellaisen, mutta pystyimpä sitten nostelemaan ja hoitamaan 2-vuotiasta keskimmäistänikin. Olisi elämä ollut aika hankalaa, jos uhmaikäistä ei olisi saanut nostella.
Minulla esikoinen on syntynyt käynnistettynä, 3 vuorokautta lapsiveden menon jälkeen alakautta.
Keskimmäinen syntyi kiireisellä sektiolla, joka olisi ollut suunniteltu sektio, jos olisi huomattu minulla olevan osittain etinen istukka. Synnytys käynnistys hulahduksella kotona, luulin lapsiveden menneen, mutta se hulahdus olikin verta. Onneksi saatiin terve täyden 10 lapsi, ja onneksi asuttiin tosi lähellä sairaalaa.
Tuon tapahtuman jälkeen pelkäsin sekä alatiesynnytystä että sektiota. Sektiosta toipuminen kesti minulla pitkään, oli hankala toimia, kun vauvaa painavampaa ei saanut nostaa. Kolmannen raskauden edetessä sektion sijaintia tutkittiin tarkkaan. Halusin alatiesynnytyksen, jos se varmasti olisi turvallinen, ja kokemukseni takia olisin saanut toivomuksesta myös sektion vain pyytämällä. Tilanne oli myös siksi hankala, että minulla ei ole ollut koskaan supistuksia itsestään, siis viimeinenkin synnytys pitäisi käynnistää, ja sektioarpi ei välttämättä sitä kestäisi.
Sain alatiesynnytyksen loppujen lopuksi ja erittäin kivuliaan sellaisen, mutta pystyimpä sitten nostelemaan ja hoitamaan 2-vuotiasta keskimmäistänikin. Olisi elämä ollut aika hankalaa, jos uhmaikäistä ei olisi saanut nostella.