MItä sanoisit ekaluokkalaisen lapsesi todistuksesta...

  • Viestiketjun aloittaja "hippula"
  • Ensimmäinen viesti
"vieras"
No täällä on kuusikohan niitä rastipaikkaa ja erinomaisesti neitillä oli kahdessa parhaassa rastit, joissakin enemmän parantamisen varaa, jotkut jo aika hyvin hanskassa, eipä sitä voi olla kuin tyytyväinen.
 
eeeeeeeeeeeee
Lapsi on työskennellyt ahreasti koulunsa parissa, joten riippumatta lopullisista rasteista, olisin tyytyväinen. Lapsi itse ei varmaan olisi ollut kovin innoissaan tuollaisesta todistuksesta, rassu pyrkii täydellisyyteen.
 
"vieras"
Siis vain kiitettävään saa tyytyä, jos sen nyt sitten laittaa vaikka vanhoilla numeroilla että 9-10 on kiitettävä, 7-8 on hyvä ja 5-6 on tyydyttävä, niin vain kiitettävät ovat hyväksyttäviä??? Toivottavasti ne lapset eivät opi tuollaisiin arvosteluihin, voi itku päästä kun saakin muitakin kuin 9 ja 10 todistukseen kun ne oikein numerotetaan.
 
apkysyjätoisenkerran
UP VIELÄ.

Alkuperäinen vastaa että ei ole minustakaan kovin hyvä jos ei hyväksytä "hyvää", olipa se lapsi tai vanhempi joka ei hyväksy. Lapselle vio tulla ahdistusangsti jos ei jatkossa esim. 8 riitä. Puhumattakaan siitä pienemmistä arvosanoista. Ja minkä viestin antaa vanhempi, jolle ei riitä muut kuin kiitettävät. Meillä iloittiin sekä lapsi että vanhemmat tästä ekaluokan tokarista!
 
rimmm
Ne on niin pieniä vielä. Onhan se kiva että jotkut on niissä parhaissakin, mutta ihan ymmärrttävää, että voi olla myös "vaatii harjoitusta" esim käsiala ja itsenäinen suoriutuminen. Esikoisella kun oli kaikki aina hyviä, niin alkoi vähän liikaakin luottaa siihen, että ei edes tarvitse yrittää ja harjoitella. Se vaara siinä on.
 
"vieras"
Meillä ainakin mitataan todistuksessa EDISTYMISTÄ eikä taitoja.

Eli jos on ollut vaikkapa hyvä lukemaan jo ennen koulun alkua, ei voi saada edistymisestä erinomaista - ellei tosiaan ole jo selvästi open silmin nähden kehittynyt esim lukemaan paksumpia kirjoja vuoden aikana.

Erinomaiset ja hyvät on todella tavoiteltavia. Olisin tyytyväinen. Muiden rastien kohdalla vähän voi enemmän miettiä miten syksyllä lähdetään paremmin tukemaan lasta. Nimenomaan niin, että lapsellekin tulee se olo, että vanhemmat tukevat. Ei vain niin, että hänen pitää pystyä parempaan. Voidaan esim yhdessä käydä kirjastossa kesällä useammin, jos äidinkieli on haastavaa.
 

Yhteistyössä